Sähkön siirrosta maksetaan sähkön käyttöpaikan jakeluverkkoyhtiölle eli sitä ei voi kilpailuttaa. Sen sijaan asiakas voi kilpailuttaa sähkön, ja ostaa siltä myyjältä, jolta haluaa.
Miksi sähkön siirrosta pitää maksaa kaikilta kuukausilta, vaikka käyttöä on vain osa vuodesta? Ja mihin perustuvat paikkakuntien väliset erot? Näiden kaltaisia kysymyksiä kohtaa työssään Energiaverkot-yksikön johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä.
“Valtaosa siirtohinnasta menee sähköverkon investointeihin ja kunnossapitoon. Sähköverkot on pidettävä sähköturvallisesti kunnossa, jotta asiakkailla on mahdollisuus käyttää sähköä silloin kun he haluavat. Rakentamisen, ylläpidon ja huollon tehtävissä työskentelee päivittäin tuhatpäinen ammattilaisten joukko. Tiivistetysti voidaan sanoa, että pelkkä verkon olemassaolo maksaa”, kertoo Hänninen.
Asemakaava-alueiden maakaapelointi on edennyt jo pitkälle, mutta haja-asutusalueilla ilmajohto-osuuksia on vielä runsaasti.
“Elämme nyt voimakkaiden investointien aikaa. Vuoteen 2028 saakka arvioimme niiden arvoksi 700 – 800 miljoonaa euroa vuosittain. Investoinnit painottuvat sähköverkkoyhtiöihin, jotka toimivat haja-asutusalueella”, toteaa Hänninen.
Hän muistuttaa sähkönjakelualaa koskevan sääntelyn olevan tiukkaa. “Ylihinnoittelu ei ole mahdollista, sillä Energiavirasto säätelee verkkoyhtiöiden tuloutusta omistajille ja määrittää siten katon sähkön siirtohinnoille.”

Toimitusvarmuus investointien kärkenä
Lappeenrannan Energiaverkkojen sähkön jakelualueeseen kuuluvat Lappeenrannan kaupungin lisäksi Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kunnat. Jakelualueeseen kuuluu tiiviisti asuttua kaupunkialuetta, hajanaisempaa maaseutua sekä ranta-alueita vapaa-ajan asuntoineen. Ylläpidettävää sähköverkkoa on yli 6 000 km. Noin 56 000 asukkaan alueella tämä tarkoittaa yli 100 m asiakasta kohti.
Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toimitusjohtaja Arto Taipale kertoo, että sähkömarkkinalain velvoittamat toimitusvarmuusinvestoinnit vaikuttavat merkittävästi juuri heidän kaltaisiinsa yhtiöihin. "Meillä on esimerkiksi kaapeloitavaa ilmajohtoverkkoa runsaasti", valottaa Taipale.
Yhtiön investoinnit toimitusvarmuuteen vuosina 2016 – 2028 tulevat olemaan noin 80 miljoonaa euroa. "Käytännössä näillä investoinneilla on kyettävä takaamaan, että asemakaava-alueilla myrskyn tai lumikuorman johdosta ei esiinny yli 6 tunnin kestäviä sähkökatkoja. Muualla jakelualueella katkojen on pysyttävä alle 36 tunnissa."

Teksti: Jutta Luostarinen, Lähde: Energiateollisuus ry