Mitä Energian työmaalla tapahtuu?

Saneeraustyömaa vaatii paljon suunnittelua, aikatauluttamista ja yhteispeliä.
Lappeenrannan Energiaverkot
|
Raastuvankadun työmaa ylhäältä
Työmaan ilmestyminen katukuvaan saattaa herättää ihmetystä. Mitä työmaalla tehdään ja miksi? Kysyimme tätä Lappeenrannan Energian verkostopäällikkö Ami Kylliäiseltä ja Lappeenrannan kaupungin tuotantopäällikkö Sanni Simoselta.

Putkiverkkojen saneeraustöitä eli vanhan olemassa olevan verkoston uusimista tehdään Lappeenrannassa ympäri vuoden. Suurin osa saneeraustöistä pyritään tekemään sulan maan aikana eli kesällä ja syksyllä.

Jos kadulla päätetään uusia esimerkiksi vesihuoltoverkostoa tai katurakenteita, pyritään samojen töiden aikana uusimaan myös muuta alueella olevaa verkostoa, vaikka putket eivät olisikaan vielä käyttöikänsä päässä. Tällöin katuja ei tarvitse aukoa uudestaan muutaman vuoden päästä.

Koko katu kerralla kuntoon

Saneerauskohteiden suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin, minkä ansiosta suunnitelmat ovat valmiina useaksi vuodeksi eteenpäin. Yhteisessä tarkastelussa ovat kaukolämpö, vesi, sähkö ja katurakenteet.

– Kaupungin ja vesijohtoverkoston suunnittelijoiden ja rakennuttajien kanssa katsotaan yhdessä, missä kaikilla osapuolilla olisi uusimistarvetta. Tällöin voidaan uusia katualueella kaikki katutekniikka yhdellä kertaa. Jokaisella osapuolella on omia listoja, joiden mukaan putkia pitäisi uusia ja niitä sitten koitetaan sovittaa yhteen, jotta kaikki menisi sujuvasti, Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostopäällikkö Ami Kylliäinen kertoo.

Työmaan monet vaiheet

Kun tarve putkien uusimiselle on todettu, tehdään suunnitelma siitä, millaista putkea vanhan tilalle laitetaan ja mistä katu kaivetaan auki. Asukkaille tiedotetaan työn alkamisesta, minkä jälkeen alkavat maanrakennustyöt. Kaukolämpötyömaalla vanha putki pyritään pitämään käytössä niin kauan kunnes uusi putki on käyttövalmis. Kun kaivannot uusille putkille ovat valmiit, on vuorossa kaukolämpöelementtien asentaminen ja putkien hitsaaminen yhteen.

Hitsaus on yleensä eniten aikaa vievä työnvaihe. Mitä suurempi putken halkaisija on, sitä enemmän aikaa hitsaukseen kuluu. Hitsauksen jälkeen valmis osa putkistoa lämmitetään kaukolämpövedellä, jotta teräksen lämpöliike saadaan esille. Tämän vuoksi putkien hitsauskohdat eristetään eristysholkilla vasta jälkikäteen. Putken ja holkin väliin lisätään myös eristysvaahto, minkä jälkeen kaivannot peitetään.

– Monesti putkesta lähtee talojen tonttijohtoja, jotka uusitaan samalla. Siinä menee jonkin verran aikaa, kun mennään kiinteistöjen pihalle ja tehdään uudet kaivannot. Tavoitteena on pitää kiinteistöt koko ajan lämpiminä. Yleensä kaukolämmön jakeluun tulee puolen päivän katko, kun vanha putki katkaistaan, tehdään putkityöt ja liitetään uusi putki jakeluverkostoon, Kylliäinen kertoo.

Verkoston saneeraus Raastuvankadulla

Verkoston saneerauksessa uusitaan muun muassa kaukolämpö- ja vesijohdot.

Vanha saneerauskohde saattaa yllättää

Saneeraustyömaan seuraaminen on mielenkiintoista puuhaa, mutta ulkopuolisen saattaa olla vaikea arvioida, mikä työvaihe on menossa. Energiaverkkojen lisäksi työmaalla työskentelee muita toimijoita, joilla on oma vuoronsa rakentaa tietyssä vaiheessa. Joskus saattaa näyttää, ettei työ edisty, mutta tällöin tehdään usein toisen sektorin töitä.

– On hyvä tiedostaa, että urakoitsijoita on rajallinen määrä. Jos tulee yllättäviä vuotoja, joihin on reagoitava heti, voidaan joutua siirtämään työntekijöitä työmaalta toiselle. Vanhojen verkkojen saneerauksissa putkien standardiosat eivät monesti sovikaan. Tällöin joudutaan ottamaan mittoja ja paikallinen urakoitsija tekee verstaalla sopivat kulmakappaleet tai t-haarat. Jos joudutaan käyttämään normaalista poikkeavia osia, voi mennä enemmän aikaa, Kylliäinen pohtii.

Venttiilit sujuvoittavat lämpöjen palauttamista

Kaukolämpötyömaiden läpimenoa pyritään nopeuttamaan kertasulkuventtiilien asennuksella. Jos saneerauskohteen alueella on paljon liittymiä, tehdään pieni pätkä putkea ja laitetaan ylimääräisiä venttiilejä, jotta lämpöä saadaan otettua pienemmissä pätkissä putkistoihin. Tällöin putkistoa voidaan alkaa toisesta päästä nopeammin peittämään, eikä tarvitse odottaa koko aukikaivetun osuuden valmistumista.

Saneerauskohteita pyritään työstämään mahdollisimman paljon sulan maan aikana, mutta jaksottamisen vuoksi joitakin kohteita tehdään myös talviaikaan.

– Talvella maata pitää sulattaa ennen kuin kaivinkoneella pääsee kaivamaan, minkä vuoksi jäiseen aikaan rakentaminen on hieman työläämpää ja hitaampaa, Kylliäinen sanoo.

Raastuvankadun työmaa

Verkoston saneeraustyömaa Lappeenrannan Raastuvankadulla.

Saneerausta tehdään yhteispelillä

Työyhteenliittymä eli TYL on Lappeenrannan kaupungin infrarakentamisen ja Lappeenrannan Energiaverkkojen muodostama organisaatio, joka suunnittelee ja rakentaa yhdessä saneerauskohteita. Saneeraustyömailla kaupungin puolelta tulevat hulevesiverkosto, katurakenteet, päällysrakenteet, katukerrokset ja katuvalaistus.

– Työyhteenliittymä tuo molemmille osapuolille kustannustehokkuutta, sillä työmaat saadaan yhteisesti rakennettua valmiiksi. Tekemällä yhteistyötä aiheutamme kaupunkilaisille mahdollisimman vähän haittaa, sillä kaikki tulee kerralla kuntoon eikä useassa osassa, Lappeenrannan kaupungin tuotantopäällikkö Sanni Simonen kertoo.

Kaupunki on tehnyt yhteistyötä Energiaverkkojen kanssa jo TYL:n perustamisesta eli vuodesta 2010 lähtien. Yhteistyö on ollut sujuvaa sekä molempien osapuolien että ulkopuolisten mielestä.

– Kun tulee tarpeita uudistaa jotain, käymme keskustelua toisen osapuolen kanssa, että millaisia uusimistarpeita heillä olisi. Yhteisesti sitten sovitaan, mitä lähdetään toteuttamaan. Olen kuullut, että monet kaupungin kamppailevat samojen asioiden kanssa. Siinä mielessä olemme askeleen edellä tässä asiassa, sillä meillä yhteistyö toimii jo nyt hyvin. Työt saadaan sujuvasti sovitettua yhteen, Simonen kertoo.

Tilaa Elämää & Energiaa suoraan sähköpostiisi

Tilaa asiakaskirjeemme ja saat kuukausittain ajankohtaiset uutiset ensimmäisenä sähköpostiisi.