- Huhtiniemen vedenottamo kattaa koko kaupunkikeskustan jakelualueen, 4,0 miljoonaa kuutiota vettä vuodessa 62 000 ihmisen tarpeisiin. Tämä on meidän suurin vedenottamomme, ja täältä saadaan nyt entistäkin parempilaatuista vettä paremmalla toimitusvarmuudella, ja vielä ympäristöystävällisemmin, kertoo Lappeenrannan Lämpövoiman vesihuoltopäällikkö Riitta Moisio.
Laadukas pohjavesi on aina ollut Suomen arvokkaimpia kansallisaarteita, ja sen arvo saattaa tulevaisuudessa kasvaa entisestään. Meillä pohjavettä on saatavilla moninkertaista omaan tarpeeseen, mutta kaikkialla maailmassa tilanne ei ole yhtä hyvä.
- Vesi todellakin on kriittinen resurssi, ja sen rooli maiden välisissä poliittisissa suhteissa on merkittävä. Itse näkisin, että vesi olisi tulevaisuudessa mieluummin yhteistyön ja rauhan väline kuin sotien konfliktien aiheuttaja, Moisio pohtii.
Ilmastonmuutoksen myötä yhä suurempi osa maailman asukkaista on alttiita vesipulalle, mikä korostaa entisestään hyvän vesihuollon merkitystä, sen ylläpitoa ja jatkuvaa kehittämistä. Turvallisuus ei tapahdu itsestään, vaan Moision mukaan se edellyttää tiivistä yhteistyötä esimerkiksi terveysviranomaisen kanssa ja 24/7-valvontaa.
- Otamme vuosittain yli tuhat vesinäytettä laadun ja turvallisuuden takaamiseksi.
Huhtiniemen harjun hiekkasuodatusaltaissa syntyy pohjaveden kaltaista vettä. Lappeenrannalle Huhtiniemen vedenottamo on merkittävin osa seudun vedenjakelun kokonaisuutta. Tarvittaessa vettä pystytään kuitenkin tuottamaan myös muilta jakelualueilta, mikä on tärkeä tekijä vesihuollon turvallisuudessa.
Harju on luonnon suodatin
Kaivosta kannetulla vedellä on luonnollisesti pitkät perinteet, mutta suuressa mittakaavassa Suomen pohjavesiä alettiin suunnitella hyötykäyttöön vasta 1960-luvulla. Huhtiniemen laitoksen taival alkoi 1926 yhden pohjavesikaivon ja pumppaamon rakentamisella laajentuen 1958 pintavesilaitokseksi. Vuonna 1974 siirryttiin tekopohjaveteen.
Salpausselän harjujen alla oleva pohjavesi tyydyttää noin kymmenyksen Huhtiniemen vedenottamon tarpeista, mutta pääosin vesi pumpataan käsiteltäväksi Saimaasta tai Nuottasaaren kaivojen kautta Huhtiniemen harjun hiekkasuodatusaltaisiin. Harju toimii luonnon omana suodattimena ja puhdistaa vettä tehokkaasti. Ennen juomavedeksi päätymistään harjun läpi suodattunut tekopohjavedeksi kutsuttu vesi saa vielä alkalointikäsittelyn. Sitä tarvitaan, sillä tässä vaiheessa vesi on vielä luontaisesti hieman hapanta.
- Kalkkikivirouhealkalointi on tapa nostaa veden pH-arvoa. Samalla veden laatua parannetaan poistamalla siitä viimeisiä saostumia, rautaa ja mangaania. Mitään kemiallista käsittelyä ei tarvita, Moisio kertoo.
Aiemmin tekopohjaveden pH-arvoa on nostettu kalkkijauheen avulla, jota toimitettiin vedenottamolle suursäkeissä. Uuden alkalointilaitoksen myötä on siirrytty kalkkikivirouheeseen, jota toimitetaan suursäiliöautolla huomattavasti harvempina kuljetuksina, mikä puolestaan lisää ympäristöystävällisyyttä. Vesihuoltopäällikön mukaan myös työturvallisuus paranee, sillä kalkkirouhe ei pölyä jauheen tapaan.
Kun veden pH-arvo on oikea, se saa aivan lopuksi vielä ultraviolettikäsittelyn eli desinfioinnin, ja on valmis vesijohtoverkostoon.
- UV-desinfioinnin ansiosta meillä vedessä ei ole kloorin makua.
Kohina käy, kun vettä pumpataan alkalointilaitokselle. Vedenottamo on konkreettisin osa sitä laajaa verkostoa, joka turvaa päivittäisen puhtaan veden saannin. Ympärivuorokautisella valvonnalla ja viranomaisyhteistyöllä varmistetaan se, että luksustuote nimeltä vesi on osana jokapäiväistä, turvallista arkeamme.
Veden maku suussa
Jos poikkeaa välillä muualle omalta paikkakunnalta, huomaa vesissä olevan eroja. ”Oman veden” makuun tottunut huomaa usein poikkeavat vivahteet, vaikka lähtökohtaisesti kaikki Suomen hanavedet ovat laadukkaita.
- Veden makuun vaikuttaa kemikaalikäsittelyjen lisäksi moni muukin asia: esimeriksi lämpötilat, erilaiset sameudet, verkoston kunto ja putkimateriaali, Moisio luettelee.
Entä miten vesihuoltopäällikkö kuvailisi Lappeenrannan veden makua?
- Valtakunnallisesti kärkiluokkaa, ja siitä saatu palaute on myös erittäin hyvää, Moisio hymyilee.
Vahvasti terveyteen ja hyvään elintasoon kytköksissä oleva vedenhuolto on pitkäjänteistä ja perinteikästä työtä.
- Perustekniikka on tänäkin päivänä hyvin samaa, mitä se oli 1920-30-luvuilla, vesihuoltopäällikkö sanoo.
- Ehkä suurin tekninen kehitys on tapahtunut tiedonhallinnassa, automaation kehittymisessä ja toiminnan varmistamisessa sen avulla. Toki lainsäädäntökin on kehittynyt ja tiukentunut. Uutta tietoa saadaan koko ajan lisää. Ja tietysti viime vuosina erityisesti energian kulutus ja kiertotalous on noussut esiin.
Riitta Moisio on toiminut Lappeenrannassa vesihuollon parissa jo yli 20 vuotta. Työn pitää mielekkäänä etenkin ajatus sen merkityksellisyydestä.
- Arvostus siitä, mihin kaikkeen vesi vaikuttaakaan. Opiskeluajoista lähtien minulla on ollut koko ajan jatkumo terveyden ja ympäristön parissa. Ala on siinä mielessä mielenkiintoinen, että pystymme vaikuttamaan terveyteen ja ympäristöön erilaisilla teknisillä ratkaisuilla, kemian tekniikan diplomi-insinööri Moisio kuvailee.
- Hyvää vesihuoltoa Suomessa ja Lappeenrannassa pidetään itsestäänselvyytenä, mikä on toisaalta osoitus siitä, että me teemme nämä asiat hyvin ja meihin luotetaan.