Irtautuminen ulkomailta tulevasta energiasta kohti kotimaisia ja samalla ympäristöystävällisempiä ratkaisuja on tällä hetkellä suomalaisten energialaitosten ykköstavoite. Mutta kuinka moinen urakka onnistuu?
- Se vaatii paljon tekemistä, mutta ratkaisut ovat olemassa. Haasteena on se, että monet haluavat tehdä muutoksen nyt samaan aikaan, sanoo Lappeenrannan Lämpövoiman uusi toimitusjohtaja Jarkko Kovanen, joka toimi aiemmin Lahti Energian lämpöliiketoiminnan johtajana.
Kovasen mukaan esimerkiksi laitteistojen ja vihreämmän polttoaineen, kuten hakkeen, kysyntä lisääntyy tällä hetkellä. saatavuudessa kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Tämä on osoitus voimakkaasta yhteisestä tahtotilasta kohti kestävämpiä ratkaisuja.
- Lappeenrannassa energiantuotanto on jo tälläkin hetkellä hyvin ympäristöystävällisiä, toimitusjohtaja huomauttaa.
Lappeenrannan Energia on linjannut jo muutamia vuosia sitten olevansa hiilineutraali vuonna 2026. Tytäryhtiönä Lappeenrannan Lämpövoimalla on tässä merkittävä rooli, sillä se vastaa Lappeenrannassa paitsi lämmön, myös talousveden tuotannosta sekä jätevesien puhdistamisesta.
Seuraava merkittävä askel kohti hiilineutraaliutta ovat vuonna 1990 käyttöön otetun Ihalaisen lämpölaitoksen muutostyöt.
- Selvitykset oli tehty jo aiemmin, mutta sopimus muutostöistä tehtiin vasta tämän vuoden huhtikuussa, kertoo Lappeenrannan Lämpövoiman tuotantopäällikkö Tiia Kiuru.
Kahdessa kattilassa roihuaa jatkossa pölypilvi
Muutoksessa kaksi Ihalaisen lämpölaitoksen neljästä kattilasta saa uudet polttimet, jotka mahdollistavat puupelletistä jauhetun pölyn polttamisen öljyn ja kaasun sijaan.
Ihalaisen yhteyteen nousee kaksi 500 kuution siiloa, joihin säilötään kotimaisia puupellettejä. Ennen polttoa pelletit jauhetaan pölyksi vasaramyllyssä, minkä jälkeen pöly puhalletaan putkea pitkin lämpölaitokseen ja sieltä edelleen polttimiin. Kattiloissa palava pölypilvi tuottaa ympäristöystävällistä ja paikallisesti tuotettua lämpöä lappeenrantalaisille.
Toimitusjohtaja Kovasen mukaan uudet polttimet eivät poista mahdollisuutta polttaa kattiloissa öljyä ja kaasua, jotka säilyvät varavaihtoehtoina.
- Ihalaisen uudistuminen alkaa jo keväällä kaapelisiirtojen merkeissä ja jatkuu kesän ja syksyn ajan maarakennus- ja perustustöillä. Laitetoimitukset ovat loka-marraskuussa, Kovanen kertoo. Hankkeen toteutumisen kannalta onnekasta on, että suunnitelmat oli viety pitkälle jo ennen Venäjän aloittamia sotatoimia Ukrainaan.
Ei lämpöä harakoille
Lappeenrannan Lämpövoiman tuottamasta kaukolämmön tarpeesta vastaa suurimmaksi osaksi eli 80 prosentin osalta Kaukaan Voiman yhteistuotantovoimalaitos, jonka pääpolttoaineina ovat ympäristöystävällinen kuori ja hake.
Kesällä laitoksen ollessa huollossa ja talvella kovempien pakkasten aikaan kapasiteettia on tähän asti täydentänyt maakaasu ja tarvittaessa kevyt polttoöljy. Jatkossa Lappeenrannan Ihalaisen lämpölaitokseen tehtävät muutokset auttavat nostamaan vihreän kaukolämmön tuotantoa entisestään.
Lappeenrannan Energialla selvitellään aktiivisesti myös muita ratkaisuja hiilineutraaliuden tavoittamiseksi. Yksi niistä on hukkalämmön hyödyntäminen, eli niin sanotut CHC-ratkaisut (combined heating and cooling) eli jäähdytyksen ja lämmityksen yhdistäminen. Esimerkiksi kiinteistöjen jäähdyttämisessä syntynyt ylimääräinen lämpöenergia voidaan ohjata kaukolämmön käyttöön.
Samaan tapaan voidaan valjastaa teollisuuden hukkalämpökohteita suuremmassa mittakaavassa.
- Kun jossain teollisuusprosessissa syntyy lämpöä, lämpimän tai jäähdytysveden ilman voi muokata kaukolämpökäyttöön, toteaa toimitusjohtaja Kovanen.
Ajatus ei ole uusi, mutta keinoja sen hyödyntämiseen keksitään jatkuvasti lisää, jotta lämpö ei niin sanotusti karkaisi harakoille.
- Olemme esimerkiksi tehneet esiselvityksen, kuinka Toikansuon jätevedenpuhdistamon vedestä voitaisiin ottaa lämpöä talteen, tuotantopäällikkö Kiuru kertoo.
- Hukkalämpöä otetaan käyttöön jo nyt esimerkiksi Finnsementin tuotantoprosessista. Talteenottoa on tarkoitus vielä lisätä, joten myös muita isoja teollisia kohteita on selvityksessä.
Toimitusjohtaja Kovasen mukaan iso osa vihreämpää kokonaisuutta ovat myös erilaiset lämmön varastointiin liittyvät menetelmät.
- Lämpöä on varastoitu Suomessa jo kymmeniä vuosia. Esimerkiksi kaukolämpöä voidaan varastoida maanpäällisiin terässäiliöihin tai kallioon louhittuihin varastoihin.
Hukkalämmön hyödyntäminen, kulutushuippujen tasaaminen ja tehokkaammat keinot varastoida lämpöä ovatkin puunjalostusteollisuuden sivutuotteina syntyneiden polttoaineiden ohella tärkeitä keinoja, joilla Lappeenrannan Energia etenee kohti vuoden 2026 tavoitettaan.
- Kotitalouksien ja yrityksien sitoutuminen vihreään kaukolämpöön kasvaa koko ajan. Viime vuonna kymmenen prosenttia kaukolämmöstämme myytiin hiilineutraalina vihreänä kaukolämpönä.
Lappeenrannan Energian kotitalousasiakkaat voivat valita vihreämmän kaukolämmön lisähintaan 2,5 euroa kuukaudessa. Yritykset ja yhteisöille hinta on 1 euro per megawattitunti. Tutustu Vihreään kaukolämpöön.