Sujutustekniikka pienentää kustannuksia ja häiriöitä putkistoremonteissa

Sujutuksessa viemärit voivat olla työn aikana normaalisti käytössä, eikä kaivuutöitä tarvita välttämättä lainkaan.
Lappeenrannan Energiaverkot
|
lappeenrannan-energia-putkiremontti-sujutus
Betoniset jäte- ja hulevesiviemärit tulevat käyttöikänsä päähän noin 40-50 -vuotiaina. Nykyään näiden putkistojen saneerauksissa hyödynnetään yhä useammin sujutustekniikkaa, jossa uusi muovinen putkisto asennetaan vanhan betoniputkiston sisään. Tekniikka nopeuttaa urakoita, pienentää kustannuksia ja vähentää häiriöitä putkistoremonttien aikana.

Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostomestari Ville Relander kertoo, että sujutuksessa viemärit saneerataan maan alla linjastossa sijaitsevien kaivojen sisäpuolelta: ”Saneeraus etenee näin kaivosta kaivoon ja hydraulinen "kelloksi" kutsuttu työkone työntää 50 cm pituisen putken kerrallaan eteenpäin sujuttaen toisen edellisen jatkoksi. Kun maasto on kaltevaa, sujutus tehdään aina ylämäkeen.”

Menetelmän keskeinen etu on se, että viemärit voivat olla työn aikana normaalisti käytössä, eikä kaivuutöitä tarvita välttämättä lainkaan. Saneerattavat kohteet pestään ja kuvataan etukäteen, jolloin mahdolliset ongelmakohdat ovat jo ennakkoon tiedossa.

Relanderin mukaan kaivuutöihin joudutaan lähinnä vain, jos vanha putkisto on jossain kohtaa todettu sujutukseen sovel­tumattomaksi. ”Tällöinkin ongelma on usein vain muutamaan metriin rajattavissa ja häiriöt asukkaille, esimerkiksi melu ja rajoitukset liikkumisessa, jäävät melko pieniksi.”

Harapaisissa ja Voisalmessa saneerauksessa lähes viisi kilometriä putkistoa

Energiaverkot aloitti Harapaisen ja Voisalmen kaupunginosissa pätkäsujutusurakan tämän vuoden kevättalvella. Saneeratta­vaa putkistoa on yhteensä lähes viisi kilometriä ja linjastoon liittyviä betonikaivoja uusitaan muovikaivoiksi yli sata.

Kohteen urakoitsijana toimivan Mikonsju Oy:n työnjohtaja Jari Linnahalme kertoo, että samassa yhteydessä uusitaan myös kymmenien saneerausalueelle sijoittuvien asuin­kiinteistöjen betoniset jätevesiviemärien tonttijohdot. ”Kiinteistönomistajille tonttijohtojen uusiminen on runko­linjan saneerauksen yhteydessä edullista, kun voimme siinäkin hyödyntää sujutustekniikkaa.”

Kyseiset alueet ovat valikoituneet kohteiksi normaalin tarve­- ja riskikartoituksen pohjalta. Saneerauksien suunnittelun pohjana käytetään verkkoalueella vuosittain tehtävien putkis­tojen pesujen ja kuvausten tuloksia.

"Ainoastaan putkiston vuosilukuun ei kannata kiinnittää huo­miota. Viemärit voivat olla vielä täysin oireettomia, mutta silti jo aivan käyttöikänsä päässä. Betoniputken kuntoon vaikuttaa merkittävästi, millaista ainesta sen läpi on vuosien saatossa virrannut", Linnahalme huomauttaa.

Investointisuunnitelmat ovat monen tekijän summa

Asukkaita saattaa ihmetyttää, miksi muutaman viikon välein samalla alueella saneerataan ensin viemäreitä ja vähän myö­hemmin vesijohtoja. "Viemäriputkisto saattaa olla jo niin heikkokuntoinen, että ilman uusimista se olisi jopa vaarassa romahtaa vesisaneerauksen kuormituksessa. Vesihygieniaan liittyvillä seikoilla on myös vaikutusta siihen, että edetään vaihe kerrallaan", selventää Linnahalme.

Myös Lappeenrannan kaupungin rakennushankkeet vaikut­tavat kokonaissuunnitteluun, sillä viemärisaneeraus on usein järkevää ja kustannustehokasta yhdistää katurakentamiseen. "Huolellinen suunnittelu ja yhteistyö eri tahojen kanssa ovat kaiken a ja o", toteaa Relander, joka omassa työssään Energia­verkkojen verkostomestarina huolehtii käytännön rakennus­töiden toteuttamisesta urakoitsijaverkoston avulla.

Linnahalme kiittelee myös toimeksiantajansa suunnitelmal­lisuutta. "Kuvausaineisto ja tiedot viemäreiden nykykunnosta ovat kasassa tyypillisesti reilusti vuotta ennen urakan aloitusta. Näin me urakoitsijat saamme käyttöömme hyvissä ajoin tie­dot, joiden pohjalta hankkeiden suunnittelu etenee sujuvasti".

Relander ennakoi sujutusurakoiden yleistyvän Lappeenrannan verkkoalueella: "Kokemukset näistä kohteista ovat olleet rohkaisevia.

Tietoja pätkäsujutuksesta

asennusvauhti jopa 200 metriä päivässä
100 kaivoväliä kohden keskimäärin vain 2 – 3 soveltumatonta sujutukseen
tiivisteet öljytään rypsiöljyllä ennen asennusta

Lähde: Mikonsju Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy

Teksti: Jutta Luostarinen, Kuva: Tuomas Jussila

Tilaa asiakaskirjeemme