Verot koostuvat sähkönsiirtolaskun eli sähkön verkkopalvelulaskun yhteydessä perittävästä sähköverosta ja arvonlisäverosta, ja niiden yhteenlaskettu osuus kuluttajan koko sähkölaskusta on noin 30 % ja sähkönsiirtolaskusta jopa 40%.
Pidemmällä aikajaksolla katsottuna merkittävä osa sähkönsiirron kallistumisesta johtuu verotuksen kiristymisestä, toteaa Energiateollisuuden asiantuntija Ina Lehto.
–Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkönsiirtolaskulla maksettava sähkövero on noussut 2,5 kertaiseksi, samalla kun vuonna 2013 voimaantullut laki sähkön toimitusvarmuuden parantamisesta on nostanut yhtiöiden kustannuksia, Lehto jatkaa.
Enemmistö vastaajista on edelleen valmis maksamaan sähkön toimitusvarmuudesta, vaikka pudotusta on vuodesta 2012 jonkin verran. Vuonna 2012 niiden osuus, jotka eivät olleet lainkaan valmiita panostamaan toimitusvarmuuteen oli 28%, nyt se oli noussut ja oli 41%.
Kuvassa näkyy, miten Lappeenrannan Energiaverkkojen sähköverkko on jakautunut alueverkkoon, keskijännitevekkoon, pienjänniteverkkoon kantaverkon ja sähkön käyttöpaikan välillä.
Sähkökatkojen hallinta on aika hyvällä mallilla, mutta toimitusvarmuutta edelleen parannetaan muun muassa maakaapeloimalla, rakentamalla ilmajohtoja säävarmemmiksi, kehittämällä verkostoautomaatiota ja hyödyntämällä älyverkkoratkaisuja, Lehto toteaa.
– Sunnuntain ja maanantain 9.-10.2. välisenä yönä myrsky katkoi sähköt Suomessa 16.000 asiakkaalta, mutta jo samana iltana katkot oli saatu painettua muutamaan kymmeneen. Saavutus on aika komea, kun huomioidaan että pahin katkopiikki tuli neljältä aamulla, Lehto jatkaa.
Yhtiöt investoivat sähköverkkoihin vuosittain lähes miljardi euroa, ja se vastaa arvioiden mukaan lähes viittätoista prosenttia kaikista teollisuuden vuonna 2020 tekemistä investoinneista. Elinkeinoelämän keskusliiton julkistaman arvioin mukaan teollisuuden yhteenlasketut investoinnit tulevat olemaan noin seitsemän miljardia vuonna 2020.
Ihmiset kokevat sähkölaskunsa epäselviksi. Noin 42% vastanneista koki ymmärtävänsä kaiken tarpeellisen, mutta lopuille ainakin osa sähkölaskusta jää epäselväksi.
Osa siirtolaskusta perustuu kulutettavaan energiaan, osa sähköverkkojen ylläpitoon, ja loput on veroa, Lehto kertoo.
- Siirron osuutta on vaikea hahmottaa, koska näennäisesti asiakas saa vain johdon talonsa kulmalle, verkkojen ylläpidon vaatima jatkuva työ jää piiloon. Linjoja kuitenkin uusitaan jatkuvasti, ja uudet älykkäät verkot vaativat kehitystyötä ja järjestelmämuutoksia, että palvelu pelaa myös jatkossa, Lehto toteaa.
Yllä olevaan kuvaan on kuvattu, mistä osista sähkölasku muodostuu. Sähkölaskujen loppusumma koostuu myynnistä ja siirrosta eli verkkopalvelusta. Siirtolaskun yhteydessä asiakas maksaa myös kantaverkon siirtomaksua ja sähköverkoa ja arvonlisäveroa. Verot tilitetään valtiolle.
Faktat kyselystä
- Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 29.11.–2.12.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.
- Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset.
- Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.
- Kokonaisvastaajamäärä on 1001. Kokonaistuloksissa (N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla)
Lähde: Energiateollisuus ry