Energiasanasto

Energia-alallamme on monia sanoja, jotka tarvitsevat selityksen. Listasimme useimmin käytettyjä termejä ja niiden selitykset.
Lappeenrannan Energia
|
Mikä ihme on tariffi, kilowattitunti tai sähköverkkosopimus? Tutustu alta listaamiimme tärkeimpiin energian ja sähköalan termeihin sekä niiden selitteisiin.

Olemme jakaneet sanaston eri aihealueisiin. Pääset katsomaan aihealueeseen liittyviä termejä oheisista linkeistä. Mikäli sanastostamme puuttuu jokin sana, jolle kaipaisit selitettä – anna palautetta niin täydennämme listaa. Selaa sanastoa alaspäin tai valitse alla olevista otsikoista sinua kiinnostava aihealue. 

1. Tekniikka  |  2. Mittaaminen  |  3. Sähköverkko  |  4. Ympäristö  |  5. Sopimukset  |  6. Muut

1. Tekniikka

Huipputeho
Suurin teho, joka voidaan saavuttaa tietyllä laitteella tai jota voidaan tarvita tietyssä kulutuskohteessa.
 
Loisteho
Jotkut sähkölaitteet tarvitsevat pätötehon lisäksi loistehoa. Loistehoa tarvitsevat sähkömoottorit, muuntajat, kuristimet ja etenkin vanhemmat loistevalaisimet. Loistehoa tuotetaan voimalaitoksilla tai loistehon kompensointilaitteilla. Loistehon siirto kuormittaa sähköverkkoa ja aiheuttaa häviöitä ja siten lisää sähkön siirtokustannuksia. Siksi loistehon käytöstä peritään loistehomaksuja, kun loistehon käyttö kulutuspisteissä on normaalia suurempaa.

Sähkömagneettiset kentät
Sähköjohdon lähelle syntyy sähkökenttä, kun johtoon on kytketty jännite. Sähkölaitteen kytkeminen päälle aiheuttaa tämän lisäksi magneettikentän. Voimakkaita sähkökenttiä voi esiintyä suurjännitteisten voimansiirtolaitteistojen läheisyydessä ja joissakin teollisuuden laitteissa. Suomen altistuminen voimajohtojen sähkökentille ei ylitä Euroopan Unionin suosituksia, koska voimajohdot ja asunnot rakennetaan erilleen toisistaan.

Teho, pätöteho
Laitteen teho ja käyttöaika määräävät laitteen kuluttaman energian. Esimerkiksi valaisimen lampun teho (W) ilmoittaa, millä teholla se muuntaa sähköä valoksi ja lämmöksi. Kun 40 W tehoinen sähkölamppu on päällä 1 tunnin ajan, se käyttää 40 wattituntia (Wh) sähköenergiaa.

Tunnin keskitehohuippu
Korkein mitattu yhden tunnin keskiteho.

2. Mittaaminen

Etäluenta
Etäluenta tarkoittaa esimerkiksi sähkömittarin lukemien keräämistä etäyhteyden avulla.

Kaksiaikamittaus
Kaksiaikamittauksessa mitataan energian kulutusta erikseen päiväaikana ja yöaikana.

kWh-mittari
Kilowattituntimittarilla mitataan sähköenergian kulutusta tai tuotantoa. Paikallinen sähkön jakeluverkkoyhtiö omistaa ja huoltaa sähköasiakkaiden kulutusta mittaavat kWh-mittarit.

Sähkömittari
Katso kWh-mittari.

Tuntimittaus
Mittari mittaa ja tallentaa muistiin jokaisen tunnin aikana kulutetun sähköenergian.

Yksiaikamittaus
Yksiaikamittauksessa mitataan kaikki energian kulutus samalla kertaa.

Ampeeri
Sähkövirran yksikkö, symboli A. Sähkövirtaa mitataan ampeeri-mittarilla.

Voltti
Sähköjännitteen yksikkö, symboli V. Sähköjännitettä mitataan volttimittarilla. Yleisesti käytetään myös yksikköä kilovoltti, kV. 1 kV = 1000 V.

Watti
Sähkötehon yksikkö on watti, symboli W. Sähkötehoa mitataan wattimittarilla. Kun laite käyttää 1 A virtaa 1 V jännitteellä, sen teho on 1 W. Yleisesti käytetään myös yksikköä kilowatti, kW. 1 kW = 1000 W.

Kilowattitunti
Yksityisasiakkaiden sähköenergioita mitataan kWh-mittareilla. Sähköenergian yksikkö, symboli kWh. Kun laite ottaa 1 kW tehon 1 tunnin ajan, se kuluttaa 1 kWh energiaa. 1 kWh = 1000 Wh, tuhat wattituntia. Muita kerrannaisia yksiköitä ovat esimerkiksi megawattitunti, MWh = 1000 000 Wh, miljoona wattituntia.

3. Sähköverkko

Ilmajohto
Sähköpylväiden ilmassa kannattelema sähköjohto.

Jakeluverkko
Jakeluverkon avulla siirretään sähköä kantaverkosta pienkuluttajille. Jakeluverkko koostuu keskijänniteverkosta (20 kV) ja pienjänniteverkosta (0,4 kV).

Jakeluverkonhaltija
Yhteisö tai yhtiö, joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Jakeluverkonhaltija käyttää ja ylläpitää jakeluverkkoa.

Kaapeli
Kaapeli on yleensä maan alle sijoitettu sähköjohto.

Kantaverkko
Kantaverkko on valtakunnallinen sähkönsiirtoverkko. Kantaverkossa siirretään suuria määriä sähköä Suomen eri alueiden välillä.  Kantaverkkoon kuuluvat 400 ja 220 kilovoltin (kV) ja tärkeimmät 110 kV:n siirtojohdot sekä sähköasemat. Suomen kantaverkkoa hallitsee ja ylläpitää Fingrid Oyj.

Keskijännitejohto ja -verkko
Keskijännitejohdot ovat osa jakeluverkkoa. Keskijännitejohdoilla sähkö siirretään sähköasemilta jakelumuuntamoille. Imatran seudulla keskijännitejohtojen jännite on 20 kV (kilovolttia). Jakelumuuntamoilla keskijännite muunnetaan pienjännitteeksi, joka siirretään pienjänniteverkon avulla sähkönkäyttöpaikkoihin.

Maasulku
Yleisin sähkökatkoksia aiheuttava häiriö. Maasulku syntyy, kun sähköjohdon jännitteinen osa joutuu kosketuksiin maan kanssa esimerkiksi puun kaatuessa sähköjohdon päälle. Vrt. oikosulku.

Muuntamo tai jakelumuuntamo
Muuntamoissa suurjännite muunnetaan pienemmäksi jännitteeksi.

Nousujohto
Sähköjohto, yleensä kaapeli, joka tulee huoneiston sulaketauluun.

Oikosulku
Oikosulku on toiseksi yleisin sähkönjakelukeskeytyksiä aiheuttava häiriötyyppi. Oikosulku syntyy, kun kaksi jännitteistä sähköjohtoa joutuu kosketuksiin toistensa kanssa. Oikosulku syntyy, kun esimerkiksi johdoilla kulkevat linnut tai muut pieneläimet koskettavat kahta johtoa samanaikaisesti.

Pienjännitejohdot ja -verkko
Pienjännitejohdot ovat osa jakeluverkkoa. Pienjännitejohdoilla (0,4 kilovolttia) sähkö siirretään jakelumuuntamoista kiinteistöihin ja muihin sähkönkäyttöpaikkoihin.

Siirtojohdot
Suurjännitejohdoilla 110 kilovoltin sähkö siirretään voimalaitoksilta sähköasemille, jossa se muunnetaan keskijännitteeseen jakeluverkossa siirtoa varten. Keskijännitejohdoilla sähkö siirretään sähköasemilta jakelumuuntamoille. Jakelumuuntamoilla sähkö muunnetaan 0,4 kV pienjännitteeseen asiakkaille siirtoa varten.

Suurjännitejohto
Sähkö muunnetaan korkeaan jännitteeseen kun sähköä siirretään pitkiä matkoja. Suurella jännitteellä sähkön siirtohäviöt pienenevät merkittävästi. Suurjännitteellä tarkoitetaan Suomessa yleensä 110 kilovoltin (kV), 220 kV ja 440 kV jännitteitä.

Sähköasema tai kytkinlaitos
Sähköasemilla 110 kilovoltin siirtojännite muunnetaan keskijännitteeksi.

Sähköpääkeskus
Rakennuksen sähköverkko ja ryhmäkeskukset liitetään sähköyhtiön jakeluverkkoon sähköpääkeskuksen kautta. Sähköpääkeskukseen kuuluvat mm. pääsulakkeet, sähkönmittaus ja pääkytkin.

Sähkökaappi tai sähkönjakokaappi
Sähkö siirretään pienjänniteverkosta kiinteistöihin ja ulkovalaistuspisteisiin sähkönjakokaappien kautta. Yhden kaapin jakelupiiriin kuuluu useampia kiinteistöjä.

Sähköverkko
Toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista muodostettu kokonaisuus, joka on tarkoitettu sähkön jakeluun ja siirtoon. Sähköverkko jakautuu kanta-, alue- ja jakeluverkkoihin.

Verkkojännite
Kotitalouksien käytössä oleva jännite on 230/400 V.

4. Ympäristö

CO2
Hiilidioksidi. Hiilidioksidia syntyy hiilen yhtyessä happeen, esimerkiksi polttoaineiden palaessa sekä eläinten ja ihmisten aineenvaihdunnan lopputuotteena. Hiilidioksidi on ns. kasvihuonekaasu.

Fossiilinen polttoaine
Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi kivihiili, öljy ja maakaasu.

Ominaispäästö
Ominaispäästö on voimalaitoksen päästömäärä jaettuna tuotetulla energiamäärällä. Päästöjä mitataan erikseen rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin osalta. Ominaispäästön yksikkönä käytetään usein milligrammaa per kilowattitunti (mg/kWh).

Primäärienergia
Jonkin energialähteen jalostamatonta ja käyttämätöntä, ”alkuperäistä” energiaa. Sitä ovat muun muassa vesivoima, tuuli, auringon säteily, metsässä oleva puu ja erilaiset maaperässä olevat polttoaineet kuten öljy, hiili, maakaasu ja turve.

Päästökauppa
Pääosin Euroopan Unionin piirissä tapahtuvaa kauppaa, jossa hiilidioksidin päästöoikeuksia ostetaan ja myydään eri toimijoiden kesken. Päästökaupan avulla hiilidioksidin päästöille ilmakehään saadaan rahallinen arvo. Päästökaupan kohteena ovat fossiilisista energialähteistä peräisin olevat päästöt. Biopolttoaineiden poltosta aiheutuvia päästöjä ei päästökaupassa käsitellä.

Sertifiointi
Sertifioinnissa varmennetaan ja annetaan virallinen todistus siitä, että jokin asia täyttää asetetut vaatimukset. Esim. ympäristöasioiden hallintajärjestelmän voidaan todistaa standardin vaatimusten mukaiseksi. Tästä todisteeksi saadaan sertifikaatti.

Uusiutuvat energialähteet
Uusiutuvien energianlähteiden määrä ei pienene niitä käytettäessä, tai palautuu ennalleen käytön jälkeen luonnon omien prosessien kautta. Uusiutuvia energianlähteitä ovat esimerkiksi aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia.

YVA
Ympäristövaikutusten arviointi. Menettely, jossa selvitetään suunnitteilla olevan hankkeen ja sen vaihtoehtojen mahdolliset ympäristövaikutukset.

5. Sopimukset

Kokonaistoimitussopimus, sähköntoimitussopimus, toimitussopimus
Kokonaistoimitussopimus on sellainen myyjän ja käyttäjän välinen sopimus, jossa myyjä vastaa myös verkkopalvelusta. Myyjä sopii tarvittaessa verkkopalvelusta jakeluverkonhaltijan kanssa.

Käyttöpaikkatunnus
Sähkönkäyttöpaikan yksilöivä tunnus. Tunnuksen antaa jakeluverkonhaltija.

Liittymissopimus
Liittymissopimus on jakeluverkonhaltijan ja sähkönkäyttöpaikan haltijan välinen sopimus sähkönkäyttöpaikan liittämisestä sähkönjakeluverkkoon.

Sähkönmyyntisopimus, myyntisopimus
Sähkönmyyntisopimus on myyjän ja sähkönkäyttäjän välinen sopimus. Sähkönmyyntisopimuksessa määritellään sähkön myyntihinnat ja muut sähkön myyntiin liittyvät ehdot.

Sähköntoimitus
Sähkön toimittaminen asiakkaalle sähkön myyntisopimuksen tai sähkön toimitussopimuksen nojalla.

Spot-kauppa
Yleisesti spot-kauppa tarkoittaa jonkin hyödykkeen kauppaa hinnalla, joka määritellään kaupantekohetkellä. Pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nord Poolissa, spot-sähkökauppaa käydään päivittäin, yhdellä kertaa seuraavan päivän jokaiselle 24 tunnin jaksolle erikseen. Sähkön hinta määräytyy pörssille annettujen osto- ja myyntitarjousten mukaisesti

Toimitusvelvollinen myyjä
Jos myyjällä on merkittävä markkinavoima sähkön jakelualueella, myyjällä on sähkömarkkinalain 21 § mukainen toimitusvelvollisuus käyttäjää kohtaan. Toimitusvelvollisuus koskee käyttöpaikkoja, joissa pääsulake on enintään 3x63A tai käyttöpaikkaan ostetaan sähköä enintään 100 000 kWh vuodessa. Verkkopalvelun aloittaminen eli sähkön kytkeminen käyttäjälle edellyttää voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta. Ellei myyntisopimusta ole tehty, on paikallinen myyjä toimitusvelvollinen käyttäjää kohtaan. Asiakas voi vaihtaa sähkön myyjän vapaasti.

Verkkosopimus, sähköverkkosopimus
Verkkosopimus (siirtosopimus) on jakeluverkonhaltijan ja sähkönkäyttäjän välinen sopimus, joka koskee käyttäjän tarvitsemaa verkkopalvelua.

Vuosikulutusarvio, vuosikäyttöarvio
Asiakkaan edellisen vuoden sähkön käyttöön tai muuhun, tarkempaan tietoon perustuva arvio asiakkaan tulevasta sähkön käytöstä. Muu tarkempi tieto voi olla esimerkiksi asiakkaan ilmoitus muuttuneista sähkönkäytön tavoista tai uusista laitteista.

6. Muut sanat

Arvokilpi
Sähkölaitteessa tai -kojeessa oleva kilpi, jossa on laitteen tekniset tiedot. Esim. jännite V, virta A, teho W, taajuus Hz.

CHP
Combined heat and power production, sähkön ja lämmön yhteistuotanto.

Hyötysuhde
Energiantuotannossa hyötysuhde on hyödyksi saatu energiamäärä (esim. sähkö ja/tai lämpö) jaettuna tuotantoon syötetyllä (esim. polttoaineen) energiamäärällä. Mitä korkeampi voimalaitoksen hyötysuhde on, sitä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi laitos on. Hyötysuhde ilmaistaan yleensä prosentteina, ja on suuruudeltaan yleensä alle 100%.

Jakorasia
Rasia, jossa kytketään huonekohtaiset kytkennät sähköjohtimilla.

Kojerasia
Rasia, johon kytkimet, pistorasiat ja muut kiinteät pienlaitteet asennetaan.

Nimellisjännite
Jännite, jolle sähkölaite tai -koje on suunniteltu ja valmistettu toimimaan.

Nimellistaajuus
Käytössä oleva sähköverkon taajuus on 50 Hz, eli 50 sykäystä sekunnissa.

Pääsulake
Ylivirtasuoja sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkon välillä.

Ryhmä- eli sulaketaulu
Sulakkeista tai johdonsuojakatkaisijoista koostuva keskus, josta ryhmäjohdot lähtevät pientalon tai huoneiston kojeille ja pistorasioille.

Sulake
Sulake on virtapiirissä oleva turvalaite. Sulake suojaa sähkönkäyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tai virtapiiriin tulee vaarallinen vika tai ylikuormitus. Sulake suojaa sähkölaitetta ja sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Sulake katkaisee virran, kun sähkölaitteessa tai sähköjohdoissa on vika tai kun sähköjohtoa on ylikuormitettu. Ylikuormitus voi johtua myös siitä, että käytössä on samanaikaisesti liian monta sähkölaitetta tai yksittäinen sähkölaite on liian suuritehoinen. Asuinkäytössä sulake voi olla kertatoiminen tai vipumallinen ns. johdonsuojakatkaisija, joka toimittuaan palautetaan toimivaksi nostamalla vipu..

Tariffi
Yleisesti: vahvistettu, virallinen maksu- ja hintaluettelo. Voi tarkoittaa myös yksittäistä maksua. Esimerkiksi sähkötuotteen hintataulukkoa voidaan kutsua tariffiksi.

Yleissähkö
Yleistariffi eli yleissähkö soveltuu asiakkaille, joiden vuotuinen sähkönkulutus on alle 10 000 kWh. Yleissähkön maksut muodostuvat kulutusmaksusta ja kiinteästä perusmaksusta. Kulutusmaksun suuruus on kaikkina aikoina sama.

Aikatariffit kausisähkö ja yösähkö
Aikatariffin maksut muodostuvat kahdesta kulutusmaksusta ja kiinteästä perusmaksusta. Aikatariffien aikajako voi vaihdella sähköverkkoyhtiöstä riippuen.

Kausisähkö
Kausisähkö soveltuu kotitalouksiin, joissa vuotuinen kulutus on yli 10 000 kWh. Kausisähkö soveltuu esimerkiksi maatiloille sekä kotitalouksiin, joissa on varaava sähkölämmitys. Kausisähkö perustuu hinnanjakoon, jossa sähkö on edullisempaa kesällä ja yöaikaan talvella ja vastaavasti kalliimpaa talvella päiväsaikaan.

Yösähkö
Yösähkö on oikea vaihtoehto asiakkaille, joilla yöaikainen sähkönkäyttö on suurta, esimerkiksi sähkölämmitteiset kotitaloudet. Yöaika on klo 22–07. Yöllä sähkö on edullisempaa kuin päivällä.

Tehosähkö
Tehosähkö soveltuu paljon sähköä käyttäville yrityksille. Tehotariffin maksut muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (€/kk), kulutusmaksuista (snt/kWh), tehomaksusta (€/kW, kk) ja loistehomaksusta (€/kvar, kk).

Tyyppikuormituskäyrä
Tietyn asiakasryhmän keskimääräisen asiakkaan vuotuinen sähkön käyttö esitettynä tunti tunnilta.

Tyyppikäyttäjä
Tyyppikäyttäjät ovat eri käyttäjäryhmiin kuuluvia tilastollisia ”keskimääräisiä” asiakkaita. Energiamarkkinaviraston hintavertailussa tyyppikäyttäjät jaetaan kahdeksaan ryhmään sähkön vuosikulutuksen perusteella: kerrostalo (2 000 kWh/v), pientalo (ei sähkölämmitystä 5 000 kWh/v, suora sähkölämmitys 18 000 kWh/v, varaava sähkölämmitys 20 000 kWh/v), maatila (35 000 kWh), pienteollisuus (150 000 kWh/v) ja keskisuuri teollisuus (huipputeho 500 kW kulutus 2 milj. kWh/v, huipputeho 2 500 kW kulutus 10 milj. kWh/v).

Tilaa asiakaskirjeemme