Lappeenrannan Lämpövoiman vuosi 2020

Lämpövoiman toimintakertomus 2020

Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 11 lämpölaitosta, yhden höyrykattilalaitoksen, kymmenen talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.

Lämmön- ja varavoiman tuotanto

Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin häiriöreservikäytössä. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelma mukaisesti kuuden viikon välein. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiineja ei käynnistetty.

Mertaniemen kaukolämpökattiloita käytettiin talven huippukuormien ja Kaukaan Voiman tuotantoseisokkien aikana. Kaukolämpökattilat toimivat suunnitellusti eikä niillä ollut merkittäviä häiriöitä.

Vuonna 2020 (2019) Lavon kaukolämmöntuotanto kantakaupungin alueella oli 69 (58) GWh eli 14 (10) % alueella käytetystä kaukolämmöstä, joka oli 512 (574) GWh. Kaukaan Voima tuotti 429 (505) GWh eli 84 (88) % kantakaupungin alueen kaukolämmöstä. Muu hankinta oli 14 (11) GWh. 

Muissa kaukolämpöverkoissa tuotettiin omilla laitoksilla kaukolämpöä 23 (22) GWh ja tuotannossa käytettiin maakaasua 24,2 (24,5) GWh sekä kevyttä polttoöljyä 0,07 (0,01) GWh. Adven Oy tuotti hiilidioksidivapaasti kaukolämpöä Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehtaalla talteenottolämmöillä ja vedyllä Joutsenon keskustan verkkoon 17 (21) GWh.

Mustolan lämpölaitoksen tontille on rakennettu lämpövarastoa. Hanketta vetää Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja päätoteuttajan on Elstor Oy.

Talousvedentuotanto

Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2020 (2019) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,20 (5,42) milj.m³. Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 3,04 (3,04) milj.m³.  Imatralle talousvettä toimitettiin Myllypuron vedenottamolta 0,57 (0,74) milj.m³.

Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana.

Jäteveden puhdistus

Jätevettä käsiteltiin 2020 (2019) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 6,38 (5,99) milj.m³. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,78 (5,49) milj.m³. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin Toikansuolla 20 462 (21 606) m³ ja Oravaharjulla 5 638 (4 007) m³. Puhdistusprosesseissa syntyi kuivattua lietettä Toikansuon puhdistamolla 8 372 (8 636) tonnia ja Oravaharjulla 865 (870) tonnia.

Toikansuolta vesistöön lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,72 mg/l ja toisella vuosineljänneksellä 0,63 mg/l, mikä ylitti luparajan arvon 0,5 mg/l. Kokonaisfosforin puhdistusteho 89 % ei myöskään aivan yltänyt ensimmäisellä neljänneksellä vaadittuun tasoon 90 %. Kaikilta muilta osin ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin.

Toikansuon puhdistamolle on suunniteltu prosessin loppupäähän uusi tertiäärivaihe eli jälkisuodatus, jolla tehostetaan kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustulosta. Rakennuttamisurakka etenee suunnitelmien mukaisesti seuraavan vuoden 2021 toukokuulle.

Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamolla otettiin maaliskuussa käyttöön uusitut välpät ja hiekkapesuri. Uuden esikäsittelyn Salsnes- viirasuodatin oli mekaanisten koeajojen jälkeen käytössä heinäkuun 2020 alusta lähtien. Esikäsittelylaitteiston toiminta osoitti tehostavan puhdistamon toimintaa hyvin kokonaisfosforin ja kiintoaineen jäännöspitoisuuksien osalta ja loppuvuonna 2020 Oravaharjun puhdistamolla saavutettiin vuonna 2018 voimaan astuneiden tiukentuneiden lupaehtojen mukaiset puhdistustulokset.

Ylämaan puhdistamolla alitettiin hyvin molemmilla puolivuotisjaksolla lupamääräyksissä asetetut enimmäispitoisuuksien raja-arvot. Puhdistamolle tuleva vesi oli laimeaa, joten puhdistusteho jäi kokonaisfosforilla ja kiintoaineella ensimmäisellä vuosineljänneksellä hieman alle vaaditun 90 %:n lupatason, ollen fosforilla 85 % ja kiintoaineella 89 %.

Nuijamaan puhdistamolta lähtevän veden jäännöspitoisuudet täyttivät vaaditut lupaehdot. Puhdistamon kuormituspäästöt vesistöön (kg/d) olivatkin vuonna 2020 selvästi alhaisemmat kuin aiempina vuosina 2011-2019 keskimäärin. Puhdistamolle tuleva vesi oli kuitenkin laimeaa kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta, minkä vuoksi niiden osalta puhdistustehossa ei päästy lupaehdoissa vaadittuun 90 %:iin. Kokonaisfosforin puhdistusteho jäi 89 %:iin ja kiintoaineen 83 %:iin. Vainikkalan pienpuhdistamolla päästiin jäännöspitoisuuksien osalta hyvin valtioneuvoston antaman yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) määrittämiin vähimmäisvaatimuksiin eri parametrien osalta.

Jätevesiratkaisu

Korkeimmalta hallinto-oikeudelta odotettua ratkaisua Hyväristönmäen ympäristöluvasta ei vielä saatu vuoden 2020 aikana, ja käsittely KHO:ssa jatkui vuoden 2021 puolelle. Kielteinen päätös tarkoittaisi sitä, että uutta puhdistamoa ei rakennettaisi Hyväristönmäelle ja purkuvesistövaihtoehdoksi jäisi jäljelle vain Saimaa Joutsenon edustalla.

Päätöstä odotettaessa nähtiin tarpeelliseksi laatia Hyväristönmäki-vaihtoehdolle vertailukelpoiset esisuunnitelmat uuden puhdistamon sijoittamisesta vaihtoehtoisesti Toikansuolle tai Kukkuroinmäkeen. Toikansuolle sijoitettavan jätevedenpuhdistamon esisuunnitelma valmistui edellisen vuoden puolella 8.8.2019. Kukkuroinmäelle sijoitettavan jätevedenpuhdistamon ja Toikansuolta Kukkuroinmäelle tarvittavien siirtolinjojen esisuunnitelma valmistui 8.3.2020.

Lappeenrannan kaupunki sisällytti 2019 Hyväristönmäen puhdistamoalueen osaksi laajempaa eteläisen alueen osayleiskaavaa, joka on toistaiseksi luonnosvaiheessa. Hyväristönmäen ja Toikansuon asemakaavat ovat edelleen kaavoituksen valmistelussa. Lämpövoima laaditutti Toikansuon asemakaavan laadintaa varten vuoden 2020 aikana Toikansuon nykyistä toimintaa koskevan hajumallinnuksen, melulausunnon ja alueen läpi kulkevan 110 kV sähkölinjan siirtoselvityksen.

Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyy 0,74 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.

Liikevaihto 18,1 M€, Liikevoitto 1,0 M€, Investoinnit 5,6 M€, henkilöstö 43

Taloudellinen kehitys

Investoinnit

Yhtiön investoinnit olivat 15,6 (1,0) milj. euroa.

Henkilöstö

Yhtiön palveluksessa oli 43 (44) henkilöä vuoden lopussa.

Ympäristö

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toiminta­järjestelmään sisältyvän ympäristö­ohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristö­riskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuulu­vista. Lämmön-, höyryn- ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.

Yhtiö on mukana elinkeinoelämän energiansäästösopimuksessa.

Yhtiön dieselkäyttöisistä autoista kolme on vaihdettu vuoden aikana ympäristöystävällisemmiksi kaasukäyttöisiksi autoiksi.

Hallinto

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 24.4.2020 valitsemat henkilöt: Kolehmainen Reijo, Luukkonen Sari ja Taipale Arto. Reijo Kolehmaisen tilalle hallitukseen tuli yhtiön nimeämänä Arto Nikkanen 12.10.2020.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Reijo Kolehmainen 12.10.2020 saakka ja sen jälkeen Arto Nikkanen. Varapuheen­johtajana toimi Arto Taipale. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tuomo Parviainen. 

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.

Tutkimus ja kehitys

Huhtiniemen vesilaitoksen uuden alkalointilaitoksen toteutussuunnittelu käynnistyi 2020 toukokuussa ja se saatiin valmiiksi vuoden lopulla. Hankkeen rakennuslupahakemus pantiin vireille marraskuun lopussa, ja rakennusurakan tarjouspyyntöasiakirjat valmistuivat vuodenvaihteessa. Urakkakysely tullaan laittamaan laskentaan tulevan tammikuun 2021 aikana. Tavoitteena on aloittaa uuden alkalointirakennuksen ja huuhteluvesien imeytysaltaan rakennusurakka tulevan vuoden toukokuussa 2021. Nykyisen laitoksen kalkkiliuosalkaloinnista siirrytään kalkkirouhealkalointiin. Menettely nostaa veden pH-arvoa ja samalla parantaa veden laatua suodattamalla vedestä rautaa, mangaania ja humusta. Hankkeen vastaanotto on loppukesällä 2022.

Nuijamaan vedenhankinnan varmentamiseksi käynnistettiin loppukesällä tutkimushanke, jonka tavoitteena oli löytää kirkonkylän pohjavesialueelta uusi kaivonpaikka tavoiteantoisuudella 150 m3/d. Tutkimusalue todettiin haastavaksi, mutta mahdollinen kaivonpaikka todettiin Vuorenpolun alueelta. Tutkimuksen on suunniteltu jatkuvan koepumppauksin vuoden 2021 puolella, jolloin saadaan selvitettyä veden saantomäärä ja laatutekijät.

Pönniälänkankaan vedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointihanke käynnistyi syksyllä YVA-konsultin hankintamenettelyllä. Hankkeen projektiryhmä koottiin Lämpövoiman ja Energiaverkkojen sekä YVA-konsultiksi valitun Rambollin edustajista. Ohjausryhmään yhtiö pyysi kuntien ja eri intressitahojen, kuten kuntien, puolustusvoimien ja Vapon edustajia nimeämään edustajansa vuoden loppuun mennessä. YVA-selostuksen laadinta käynnistyi ja se toimitetaan yhteysviranomaisena toimivalle ELY-keskukselle helmikuun lopulla 2021. YVA-ohjelma valmistuu syksyllä 2021 ja YVA-menettelyhanke päättyy alkuvuonna 2022.

Yhtiö osallistui 2020 käynnistyneeseen, Vesilaitosyhdistyksen (VVY) koordinoimaan tutkimushankkeeseen ”Uudet haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla”. Hankkeessa on mukana kaikkiaan 15 vesihuoltolaitosta. Hankkeen toteuttajana toimii Laki ja Vesi Oy:n Niina Vieno, joka laati vastaavan ensimmäisen haitallisten aineiden hankkeen tutkimusraportin vuonna 2014. Meneillään olevassa hankkeessa tarkastellaan ensisijaisesti aineita, joille voi tulevaisuudessa tulla kansallisia ympäristölaatunormia, tutkitaan niiden käyttäytymistä suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla sekä arvioidaan niiden osuutta päästölähteenä ja ympäristövaikutuksia purkuvesistöissä. Hankkeen raportti julkaistaan maaliskuussa 2021.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nuijamaan jätevedenpuhdistamon 17.4.2019 jätettyyn tarkistushakemukseen saatiin 16.3.2020. Ratkaisun mukaan AVI hyväksyi esitetyn typenpoistoselvityksen, eikä nähnyt tarvetta lupamääräysten muuttamiseen tai täsmentämiseen.

Lappeenrannan ympäristötoimen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteishanke Joutsenonkankaan pohjavesialueen klooratuilla hiilivedyillä pilaantuneen pohjaveden kunnostamiseksi aloitettiin maaperän injektoinneilla vuosina 2018-2019. Puhdistustoimien toteuttaja Nordic Envicon Oy seurasi kunnostusta ja sen tehokkuutta vuoden 2020 aikana kahdesti monitorointiputkista otetuilla pohjavesinäytteillä ja on site-mittauksilla. Tetrakloorieteenin kulkeutumista ja seinämän vaikutusta PCE-pluumiin tarkasteltiin 3D-mallinnuksen ja simuloinnin avulla. Viimeisimmän 21.10.2020 Nordic Enviconin laatiman toimenpideraportin mukaan monitorointitulosten perusteella PCE-pitoisuudet lähdealueella ja leviämän alueella ovat pienentyneet huomattavasti kunnostuksen aikana. Todellinen tilanne vastasi 3D-mallin avulla laskennallisesti simuloitua tilannetta. Simulointien perusteella puhdistustoimien vaikutus voi näkyä Ilottulan vedenottamon veden laadussa mahdollisesti vuoden 2021 aikana.

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella

Lauritsalan lämpölaitoksen paikalle valmistuu alkuvuonna uusi laitos, jonka teho on 25 MW.

Huhtiniemen kalkkirouhealkalointilaitoksen urakan kilpailutus järjestetään alkuvuonna ja rakentaminen on suunniteltu vuosille 2021-2022.

Jätevedenpuhdistamon osalta KHO:n päätöstä ympäristöluvasta odotetaan huhtikuun aikana.

Takaisin vuoden 2020 kohokohtiin