Lämpövoiman toimintakertomus 2019
Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 11 lämpölaitosta, kaksi höyrykattilalaitosta, kymmenen talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.
Lämmön- ja varavoiman tuotanto
Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin häiriöreservikäytössä. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelman mukaisesti. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiineja ei käynnistetty.
Kaukolämpökattiloita käytettiin talven huippukuormien ja Kaukaan Voiman tuotantoseisokkien aikana. Kaukolämpökattilat toimivat suunnitellusti eikä niillä ollut merkittäviä häiriöitä.
Vuonna 2019 Lavon kaukolämmöntuotanto kantakaupungin alueella oli 58 GWh eli 10 % alueella käytetystä kaukolämmöstä, joka oli 574 GWh. Kaukaan Voima tuotti 505 GWh eli 88 % kantakaupungin alueen kaukolämmöstä. Muu hankinta oli 11 GWh.
Muissa kaukolämpöverkoissa tuotettiin omilla laitoksilla kaukolämpöä 22 GWh ja tuotannossa käytettiin pääasiassa maakaasua 24,5 GWh. Kevyttä polttoöljyä käytettiin vain pieniä määriä koekäyttötilanteissa. Adven Oy tuotti hiilidioksidivapaasti kaukolämpöä Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehtaalla talteenottolämmöillä ja vedyllä Joutsenon keskustan verkkoon 21 GWh, mikä oli n. 90 % alueella tuotetusta kaukolämmöstä.
Lämmön-, höyryn- ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt alittivat ympäristölupaehtojen raja-arvot.
Lauritsalan lämpölaitoksen uudistamisesta tehtiin päätös ja hankintasopimus. Uusi laitos on tarkoitus olla käytössä vuoden 2020 loppuun mennessä.
Lappeenrannan Ympäristötoimi rakentaa Mustolan lämpölaitoksen tontille lämpövarastoa.
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2019 (2018) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,42 (5,51) milj.m3. Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 3,04 (3,18) milj.m3. Imatralle talousvettä toimitettiin Myllypuron vedenottamolta 0,74 (0,74) milj.m3.
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana.
Joutsenonkankaan pohjavesialueella Ilottulan vedenottamon kaivoissa on havaittu tetrakloorieteeniä ensimmäisen kerran vuonna 2011. Ilottulan vedenottamolle vettä pumppaavista Puslamäen ja Haukilahden kaivoista ei ole tehty havaintoja kemikaaleista.
Ympäristötoimen ja valtion yhteishanke tetrakloorieteenillä pilaantuneen pohjaveden kunnostamiseksi aloitettiin vuoden 2018 lopussa injektoimalla pohjaveteen ja maaperään puhdistusta edesauttavia aineita saastuneen alueen alkulähteellä. Kesällä 2019 injektointitoimet saatiin valmiiksi myös leviämän osalta. Kunnostustoimien vaikutuksien odotetaan näkyvän Ilottulan vedenottamon veden laadussa vasta muutaman vuoden päästä. Ilottulan vedenottamolle laadittiin osana hanketta heinäkuussa 2019 varautumissuunnitelma, jossa on tarkasteltu tetrakloorieteenin aiheuttamaa riskiä pohjavedenotolle ja esitetty toimenpide-ehdotuksia riskin hallintaan.
Talousveden laitosten ja verkoston toimintaympäristön riskinarviointi käynnistyi vuoden 2018 aikana Water Safety Plan (WSP)-riskienhallintajärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Päätös terveydensuojelulain mukaisen riskinarvioinnin hyväksymisestä saatiin terveydensuojeluviranomaiselta marraskuussa 2019.
Huhtiniemen vedenottamon toimintavarmuutta ja hallittavuutta sekä energiatehokkuutta parannettiin saneeraamalla laitoksen raakavesipumppaamo. Saneeraukseen sisältyi pumppujen, sähköistyksen ja automaation uusiminen. Hanke valmistui loppuvuodesta 2019.
Vedenhankinnan turvaamiseksi ja vedenlaadun varmistamiseksi otettiin käyttöön uudet kaivot Myllypuron ja Peräsuonniityn vedenottamoille.
Tiuruniemen pohjavesialueella Honkalan vedenottamo sai aluehallintovirastolta luvan pohjavedenottomäärän lisäämiseksi. Tiurun ja Honkalan vedenottamoiden välisen verkoston yhdistämisen myötä Tiurun vedenottamo jätettiin maaliskuusta 2019 alkaen varavedenottamoksi.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2019 (2018) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 5,99 (5,93) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,49 (5,44) milj.m3. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin Toikansuolla 21 606 (23 587) m3 ja Oravaharjulla 4 007 (3 764) m3. Puhdistusprosesseissa syntyi kuivattua lietettä Toikansuon puhdistamolla 8 636 (8 979) tonnia ja Oravaharjulla 870 (836) tonnia.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolla puhdistustulokset ovat olleet edelleen 2019 ajoittain heikkoja erityisesti kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuksien osalta. Kokonaisfosforin ylitykset ovat olleet pääosin seurausta heikentyneestä kiintoaineen poistotehosta, sillä jälkiselkeytetyn liukoisen fosforin pitoisuus on ollut verrattain vakaa ja matala. Tästä syystä Toikansuon puhdistusprosessia on tarkoitus tehostaa erityisesti kiintoaineen poistotehon osalta uuden jälkisuodatusyksikön avulla.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uudet tiukentuneet lupamääräykset astuivat voimaan 2018 alkaen. Puhdistamon toiminta 2019 oli edellisen vuoden tapaan aiempien lupaehtojen mukaista, mutta uusiin raja-arvoihin ei puhdistustuloksessa päästy kiintoaineen puhdistustuloksen osalta. Ratkaisua puhdistustuloksen tehostamiseen haettiin vuonna 2018 aloitetulla esisuunnittelulla. Lokakuussa 2019 käynnistyi asennusurakointi, jossa puhdistamolle asennetaan uusi esikäsittelylaitteisto ja uusitaan välppäyslaitteet. Hanke jatkuu vuoden 2020 puolelle.
Ylämaan puhdistamolla alitettiin hyvin molemmilla puolivuotisjaksolla lupamääräyksissä asetetut enimmäispitoisuuden raja-arvot. Samoin puhdistustehovaatimukset täyttyivät, kiintoainetta lukuun ottamatta. Puhdistamolle tuleva jätevesi oli kiintoainepitoisuudeltaan laimeaa, mistä johtuen puhdistusteho kiintoaineen osalta jäi keskimäärin tasolle 86 %, vaatimuksen ollessa 90 %.
Myös Nuijamaan puhdistamolta lähtevän veden jäännöspitoisuudet täyttivät vaaditut lupaehdot, mutta puhdistustehot jäivät pääosin liian alhaisiksi.
Vainikkalan pienpuhdistamon toiminta oli ajoittain heikentynyt puhdistamolle tulevan olemattoman virtaaman vuoksi. Kiintoainetta lukuun ottamatta toiminta täytti valtioneuvoston päätöksen (888/2006) mukaiset vuosikeskiarvot.
Jätevesiratkaisu
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi elokuussa 2016 Hyväristönmäen ja Toikansuon jätevedenpuhdistamoille ympäristöluvat, josta joukko asukkaita ja vesialueen osakaskunta valittivat Vaasan hallinto-oikeuteen. Näihin valituksiin laadittiin sekä kaupungilta että luvan hakijalta pyydetyt vastineet hallinto-oikeudelle alkuvuonna 2017. Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksensä Toikansuon ja Hyväristönmäen ympäristölupia koskeviin valituksiin 28.5.2019.
Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon osalta Vaasan hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen ympäristöluvasta ja hylkäsi lupahakemuksen. Kaupungin omistajaohjauksen mukaisesti Lämpövoima haki valituslupaa ja toimitti valituskirjelmän korkeimmalle hallinto-oikeudelle kesäkuun lopulla. KHO:sta pyydetty vastaselitys asiaan toimitettiin marraskuun lopulla, ja käsittely KHO:ssa jatkuu vuoden 2020 puolelle.
Toikansuon ympäristölupaa koskevasta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä ei valitettu, joten aluehallintoviraston 29.8.2016 antama lupa tuli lainvoimaiseksi valitusajan päätyttyä kesäkuun lopulla 2019. Päätöksessään Vaasan hallinto-oikeus pidensi ympäristöluvan voimassaoloaikaa 31.12.2025 asti. Lupamääräyksiin tuli myös velvoite suorittaa vuosittain 10 000 € kalatalousmaksu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Lisäksi puhdistamotoiminnan lopettamisesta esitettävään suunnitelmaan tuli lisäys selvittää Rakkolanjoen yläosan puhdistamistarvetta sekä Haapajärven syvänteiden ilmastustarvetta.
Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 10.11.2017 päätöksensä kaupunginhallituksen 29.8.2016 hyväksymästä Hyväristönmäen osayleiskaavasta tehdyistä valituksista. Hallinto-oikeus hylkäsi osayleiskaavan, minkä johdosta kaupunki teki valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen joulukuussa 2017. Korkein hallinto-oikeus antoi 29.3.2019 päätöksen, jossa se hylkäsi kaupungin valituksen ja piti voimassa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen osayleiskaavan kumoamisesta. Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan kaupunki jatkoivat jätevedenpuhdistamohankkeen mahdollistavien kaavojen valmistelua. Etelä-Karjalan maakuntahallitus teki huhtikuun 2019 lopulla päätöksen vaihemaakuntakaavan käynnistämisestä. Lappeenrannan kaupunki sisällytti Hyväristönmäen puhdistamoalueen osaksi laajempaa eteläisen alueen osayleiskaavaa, joka on luonnosvaiheessa. Hyväristönmäen asemakaavan tarkistaminen ja Toikansuon asemakaavamuutos ovat vireillä.
Ympäristölupaa koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä tullaan toistaiseksi odottamaan, ennen kuin Hyväristönmäki-hankkeen seuraavaa vaihetta eli toteutussuunnittelua jatketaan. Tämä hidastuttaa aikataulua ja voi muuttaa hankkeen suuntaa merkittävästi.
Ympäristölupaa koskevaa päätöstä odotettaessa varaudutaan myös siihen vaihtoehtoon, ettei Rakkolanjoki voi toimia purkuvesistönä. Vuonna 2019 käynnistettiin esisuunnitelmien laadinta puhdistamon sijoittamiseksi Toikansuolle tai Kukkuroinmäkeen. Työssä tarkastellaan myös niille tarvittavat putkilinjaukset Saimaan Joutsenon edustalle. Syksyllä 2019 käynnistyi myös puhdistamon prosessiratkaisun ajankohtaisarviointi yhdessä LUT:n edustajien kanssa. Konsultin laatima selvitys ja vertailu siitä, onko Hyväristönmäelle aikanaan valittu puhdistamotekniikka edelleen teknistaloudellisesti käyttökelpoisin valinta, valmistuu vuoden 2020 aikana.
Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyy 0,74 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.
Liikevaihto 23,2 M€, Liikevoitto 1,1 M€, Investoinnit 1,0 M€, henkilöstö 44
Taloudellinen kehitys
| Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: |
2017 | 2018 | 2019 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto (milj. €) | 23,6 | 27,1 | 23,2 |
| Liiketulos (milj. €) | 1,2 | 1,1 | 1,1 |
| Liiketulos -% | 5,2 | 4,1 | 4,9 |
| OPO:n tuotto -% | 7,9 | 6,8 | 6,6 |
| Omavar.aste -% | 42,9 | 48,7 | 52,9 |
Investoinnit
Yhtiön investoinnit olivat 1,0 (1,2) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 44 (47) henkilöä vuoden lopussa.
| 2017 | 2018 | 2019 | |
|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot, milj.€ | 2,7 | 2,7 | 2,6 |
| Vakinainen henkilöstö | 49 | 47 | 44 |
| Henkilöstön keski-ikä | 48,8 | 47,1 | 50,2 |
Ympäristö
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista. Lämmön-, höyryn- ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.
Yhtiö on mukana elinkeinoelämän energiansäästösopimuksessa.
Yhtiön dieselkäyttöisistä autoista kolme on vaihdettu vuoden aikana ympäristöystävällisemmiksi kaasukäyttöisiksi autoiksi.
Hallinto
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 24.4.2019 valitsemat henkilöt: Kolehmainen Reijo, Luukkonen Sari ja Taipale Arto.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Reijo Kolehmainen ja varapuheenjohtajana Arto Taipale. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tuomo Parviainen.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
Tutkimus ja kehitys
Toikansuon jätevedenpuhdistamolla on prosessimallinnus avulla pyritty selvittämään puhdistusprosessin ajotapaan liittyviä ongelmakohtia eri kuormitustilanteissa ja saada toimintamalleja prosessin parempaan ohjaukseen ja optimointiin. Mallia on käytetty 2018 Toikansuon ilmastus- ja esiselkeytysallashuoltojen aikaisten poikkeavien ajotapojen ohjeistukseen ja arviointiin. Toimintamallien laadinta jatkui vuonna 2019.
Yhtiö on ollut mukana kolmivuotisessa ja alkuvuonna 2020 päättyvässä EPIC-hankkeessa, jossa selvitetään yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle päätyvää lääkeainekuormaa ja sen kustannustehokasta puhdistamista jo syntylähteillään. Tutkimushankkeen vetäjinä toimivat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsingin yliopisto (HY) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Laajamittaisen EPIC-hankkeen tutkimustuloksia esitellään mm. Vesitalous-lehden numerossa 1/2020, jonka teemana on vesien lääkeaineet. Lääkejäämien päästöjä ympäristöön voidaan vähentää sekä ohjauskeinoin että tehokkain jätevedenpuhdistusmenetelmin.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Lauritsalan lämpölaitoksen paikalle rakennetaan uusi laitos, jonka teho on 25 MW, kustannusarvio 3,0 milj.€.
Huhtiniemen kalkkirouhealkalointilaitoksen rakentamiselle on saatu poikkeuslupa ja laitoksen toteutussuunnittelu on tarkoitus aloittaa v. 2020. Rakentaminen on suunniteltu vuosille 2021-2022.
Suunnitelmia biopolttoaineella tuotetun lämmön toimituksesta Joutsenon Pulpin asuinalueelle on jatkettu Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy kanssa. Projektin toteuttamiseksi on haettu energiatukea helmikuussa 2019. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2020–2021.