Hallituksen toimintakertomus 2018
Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 11 lämpölaitosta, kaksi höyrykattilalaitosta, kymmenen talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.
Yhtiön osakkeiden määrä on 3 600 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 1 681,88 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Lämmön- ja varavoiman tuotanto
Mertaniemi 1 kaasuturbiini poistettiin käytöstä. Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin häiriöreservikäytössä. Sopimus jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelman mukaisesti kuuden viikon välein. Koekäytöt onnistuivat 83 (100) %:sti. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiinit käynnistettiin yhden kerran.
Mertaniemen kaukolämpökattiloita käytettiin talven huippukuormien ja Kaukaan Voiman tuotantoseisokkien aikana. Kaukolämpökattilat toimivat suunnitellusti eikä niillä ollut merkittäviä häiriöitä.
Vuonna 2018 (2017) Lavon kaukolämmöntuotanto kantakaupungin alueella oli 122 (53) GWh eli 20 (9) % alueella käytetystä kaukolämmöstä, joka oli 610 (610) GWh. Kaukaan Voima tuotti 487 (538) GWh eli 80 (88) % kantakaupungin alueen kaukolämmöstä. Muu hankinta oli 1 (19) GWh.
Muissa kaukolämpöverkoissa tuotettiin omilla laitoksilla kaukolämpöä 22 (22) GWh ja tuotannossa käytettiin maakaasua 25 (25) GWh sekä kevyttä polttoöljyä 0,2 (0,3) GWh. Adven Oy tuotti hiilidioksidivapaasti kaukolämpöä Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehtaalla talteenottolämmöillä ja vedyllä Joutsenon keskustan verkkoon 21 (21) GWh.
Mertaniemen polttoöljyvaraston öljylastauspaikka saneerattiin nykyisten määräysten mukaiseksi.
Lauritsalan lämpölaitoksen uudistamisesta tehtiin esiselvitys. Hanke jatkuu toteutussuunnittelulla vuonna 2019.
Kahilanniemen lämpölaitoksen polttoöljyn varastoinnin uudistamisesta tehtiin esiselvitys. Hanke jatkuu toteutussuunnittelulla vuonna 2019.
Mustolan teollisuusalueella poistettiin käytöstä Pelkolantien lämpölaitos. Poistaminen tuli mahdolliseksi, kun LEV rakensi kaukolämpöyhteyden Pelkolantien kaukolämpöasiakkaalle Mustolan lämpölaitokselta.
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2018 (2017) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,51 (5,32) milj.m3. Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 3,18 (3,13) milj.m3. Imatralle talousvettä toimitettiin Myllypuron vedenottamolta 0,74 (0,61) milj.m3.
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset vuoden aikana. Yksittäisenä poikkeuksena todettiin Ylämaan vedenottamon lähtevästä vedestä laatusuosituksen ylittävä yksi koliforminen bakteeri, jota ei uusintanäytteenottojen jälkeen enää esiintynyt.
Joutsenonkankaan pohjavesialueella Ilottulan vedenottamon kaivoissa on havaittu tetrakloorieteeniä ensimmäisen kerran vuonna 2011. Ilottulan vedenottamolle vettä pumppaavista Puslamäen ja Haukilahden kaivoista ei ole tehty havaintoja kemikaaleista.
Tetrakloorieteenillä pilaantuneen pohjaveden kunnostushanke otettiin 2017 mukaan osaksi valtakunnallista maa-alueiden demonstraatiohanketta, jossa mukana ovat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi yhdessä valtion kanssa. Vuonna 2018 kunnostus aloitettiin injektoimalla pohjaveteen ja maaperään puhdistusta edesauttavia aineita. Toimenpiteet aloitettiin saastuneen alueen alkulähteillä. Injektointitoimet jatkuvat keväällä 2019.
Huhtiniemen vedenottamolle tehtiin esisuunnitelma kalkkijauhealkaloinnin muuttamiseksi kalkkirouhealkaloinniksi. Suunnitelman lopputuloksena todettiin, että on parempi rakentaa kokonaan uusi alkalointirakennus kuin sijoittaa laitteisto vanhaan rakennukseen.
Talousveden laitosten ja verkoston toimintaympäristön riskienhallintajärjestelmä WSP (Water Safety Plan) otettiin käyttöön. WSP-työkalun avulla on yhdessä keskeisimpien valvontaviranomaisten kanssa tunnistettu vedentuotannon riskejä, ja riskienhallintaa saadaan seurattua järjestelmällisesti.
Vedenhankinnan turvaamiseksi ja vedenlaadun varmistamiseksi teetettiin tutkimukset uusista kaivonpaikoista Myllypuron, Nuijamaan ja Peräsuonniityn vedenottamoille.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2018 (2017) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 5,93 (6,67) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,44 (6,26) milj.m3. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin Toikansuolla 23 587 (23 370) m3 ja Oravaharjulla 3 764 (4 080) m3. Puhdistusprosesseissa syntyi kuivattua lietettä Toikansuon puhdistamolla 8 979 (9 649) tonnia ja Oravaharjulla 836 (796) tonnia.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolla puhdistustulos saavutti ympäristöluvassa neljännesvuosijaksoille asetetut raja-arvot ja puhdistustehot kolmen ensimmäisen jakson aikana. Viimeisellä vuosineljänneksellä jäännöspitoisuudet kiintoaineessa ja kokonaisfosforissa ylittyivät.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uudet tiukentuneet lupamääräykset astuivat voimaan 2018 alusta alkaen. Puhdistamon toiminta oli aiempien lupaehtojen mukaisella tasolla, mutta uusiin raja-arvoihin ei puhdistustuloksessa päästy kiintoaineen, biologisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta. Tilanteen arviointia ja selvitystä puhdistustuloksen parantamiseen tähtäävästä esikäsittelyn tehostamisesta on tehty vuoden 2018 aikana, ja hankkeen toteuttamistavoite on vuosi 2019.
Ylämaan puhdistamolla vuoden 2018 ensimmäisellä puolivuosijaksolla kiintoaineen puhdistusteho 89 % ei saavuttanut lupamääräyksissä asetettua 90 %:n vähimmäisvaatimusta. Muilta osin puhdistamo toimi puolivuosikeskiarvoina annettujen ympäristöluparaja-arvojen mukaisesti sekä täytti valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaiset puhdistusvaatimukset.
Nuijamaan jätevedenpuhdistamon puhdistustulos ei täyttänyt vaadittuja vuosiraja-arvoja. Toimintaa heikensi alkukesällä puhdistamolla havaittu öljy, jonka lähteeksi selvisi raja-aseman öljysäiliön vuoto viemäriin.
Vainikkalan pienpuhdistamolta lähtevän veden kiintoaineessa ja siitä johtuen kokonaisfosforissa oli näytekohtainen ylitys. Kiintoainetta lukuun ottamatta toiminta täytti valtioneuvoston päätöksen (888/2006) mukaiset vuosikeskiarvot.
Jätevesiratkaisu
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi elokuussa 2016 Hyväristönmäen ja Toikansuon jätevedenpuhdistamoille ympäristöluvat, josta joukko asukkaita ja vesialueen osakaskunta valittivat Vaasan hallinto-oikeuteen. Näihin valituksiin laadittiin sekä kaupungilta että luvan hakijalta pyydetyt vastineet hallinto-oikeudelle alkuvuonna 2017. Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa jatkui vuonna 2018 ja jatkuu edelleen vuoden 2019 puolelle.
Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 10.11.2017 päätöksensä kaupunginhallituksen 29.8.2016 hyväksymästä Hyväristönmäen osayleiskaavasta tehdyistä valituksista. Hallinto-oikeus hylkäsi osayleiskaavan, minkä johdosta kaupunki teki valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen joulukuussa 2017. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa jatkui vuonna 2018 ja jatkuu edelleen vuoden 2019 puolelle.
Ympäristölupaa ja kaavoitusta koskevia oikeusasteiden päätöksiä tullaan toistaiseksi odottamaan, ennen kuin Hyväristönmäki-hankkeen seuraavaa vaihetta eli toteutussuunnittelua jatketaan. Tämä hidastuttaa aikataulua ja voi muuttaa hankkeen suuntaa merkittävästi. Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyy 0,73 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.
Taloudellinen kehitys
| Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: |
2016 | 2017 | 2018 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto (milj. €) | 22,6 | 23,6 | 27,1 |
| Liiketulos (milj. €) | 1,2 | 1,2 | 1,1 |
| Liiketulos -% | 5,3 | 5,2 | 4,1 |
| OPO:n tuotto -% | 7,8 | 7,9 | 6,8 |
| Omavar.aste -% | 38,9 | 42,9 | 48,7 |
Investoinnit
Yhtiön investoinnit olivat 1,2 (3,2) milj. euroa.
Rahoitus
Korolliset velat 5,7 (7,1) milj. euroa ja konsernitilien saldot olivat vuoden lopussa -0,2 (-1,6) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 47 (49) henkilöä vuoden lopussa.
| 2016 | 2017 | 2018 | |
|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot, milj.€ | 2,6 | 2,7 | 2,7 |
| Vakinainen henkilöstö | 47 | 49 | 47 |
| Henkilöstön keski-ikä | 48,6 | 48,8 | 47,1 |
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ssä toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakonsernin riskienhallintapolitiikkaan sekä toimintajärjestelmään. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys.
Voimalaitoksen toiminta voi keskeytyä esimerkiksi suuren konerikon vuoksi. Konerikon välittömien vahinkojen varalle yhtiöllä on konerikkovakuutus. Yhtiöllä on myös lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy vesiliiketoiminnalla on laaja keskeytysvakuutus.
Lämpövoimalle hankittiin kaksi trailerille asennettua siirrettävää varavoimakonetta (150 kVA ja 20 kVA), jotka palvelevat mm. vedenottamoita.
Ympäristö
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista. Lämmön-, höyryn- ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.
Huhtikuussa Mertaniemen voimalaitoksella sattui polttoöljyvuoto. Öljyä pääsi vuotamaan rikkoutuneesta putkesta maaperään muutamia satoja litroja. Maaperän puhdistaminen aloitettiin välittömästi. Puhdistamisen yhteydessä todettiin maaperään valuneen öljyä joskus aiemminkin. Myös vanhat öljyyntyneet maat poistettiin ja toimitettiin Lappeenrannan Kukkuroinmäen ja Kotkan Heinsuon pilaantuneiden maiden vastaanottopaikkoihin.
Yhtiö on mukana elinkeinoelämän energiansäästösopimuksessa.
Hallinto
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 19.4.2018 valitsemat henkilöt: Kolehmainen Reijo, Luukkonen Sari ja Taipale Arto.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Reijo Kolehmainen ja varapuheenjohtajana Arto Taipale. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tuomo Parviainen.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
Tutkimus ja kehitys
Toikansuon jätevedenpuhdistamolle tilattiin prosessimallinnus huhtikuussa 2017 konsulttitoimistolta. Tavoitteena on selvittää puhdistusprosessin ajotapaan liittyviä syy-seuraussuhteita, selvittää prosessin toiminnan ongelmakohtia eri kuormitustilanteissa ja saada toimintamalleja prosessin parempaan ohjaukseen ja optimointiin. Mallia on käytetty 2018 Toikansuon ilmastus- ja esiselkeytysallashuoltojen aikaisten poikkeavien ajotapojen ohjeistukseen ja arviointiin. Konsultin henkilöstövaihdosten vuoksi toimintamallien laadinta prosessin ohjaukseen ja optimointiin jatkuu vuonna 2019.
Yhtiö oli toista vuotta mukana kolmivuotisessa EPIC-hankkeessa, jossa selvitetään yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle päätyvää lääkeainekuormaa ja sen kustannustehokasta puhdistamista jo syntylähteillään. Tutkimushankkeen vetäjinä toimivat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsingin yliopisto (HY) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Hankkeessa mukana oleva teknologiayritys Wapulec testasi lääkejäämien poistoon kehitettyä sähköpurkausteknologiaa teolliseen mittakaavaan skaalatulla laitteistolla Toikansuon puhdistamolla joulukuusta 2017 tammikuulle 2018. Hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Lauritsalan lämpölaitoksen paikalle suunnitellaan uutta laitosta, jonka teho olisi 25 MW, kustannusarvio 3,0 milj.€ ja toteutus vuosina 2019–2020.
Huhtiniemen kalkkirouhealkalointilaitoksen rakentamiselle on haettu poikkeuslupaa ja laitoksen toteutussuunnittelu on tarkoitus aloittaa, jos lupa saadaan.
Selvitystä biopolttoaineella tuotetun lämmön toimituksesta Joutsenon Pulpin asuinalueelle on jatkettu Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy kanssa. Projektin toteuttamiseksi on haettu energiatukea helmikuussa 2019. Hanke olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2019–2020.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tilikauden tulos on 409 081,20 (133.953,97) euroa. Hallitus esittää, että voitto siirretään edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille.