Lappeenrannan Lämpövoiman vuosi 2017

Lappeenrannan Energia
|
Lappeenrannan Lämpövoima 2017
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto kasvoi 23,6 miljoonaan euroon ja liikevoitoksi muodostui 1,2 miljoonaa euroa.  Lämpövoima Oy:n tulevien vuosien merkittävimmän hankkeen eli Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon yleissuunnittelu valmistui. Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi hankkeeseen liittyvän osayleiskaavan muutoksen marraskuussa 2017. Lappeenrannan kaupunki valitti asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja ratkaisuja odotetaan vuoden 2018 aikana.

Hallituksen toimintakertomus 2017

Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 14 lämpölaitosta, kolme höyrykattilalaitosta, yhdeksän talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.

Yhtiön osakkeiden määrä on 3 600 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 1 681,88 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji.

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Lämmön- ja varavoiman tuotanto

Mertaniemi 1 kaasuturbiinin alkuperäisen kymmenvuotiskauden sopimus päättyi 31.12.2016. Sopimusta jatkettiin 30.4.2017 saakka. Sen jälkeen kaasuturbiini jäi pois häiriöreservikäytöstä. Kaasuturbiinin jatkokäyttö vaatisi mittavan saneerauksen.

Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin häiriöreservikäytössä. Sopimus jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelma mukaisesti kuuden viikon välein. Kaikki koekäytöt onnistuivat 100 (90) %:sti. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiineja ei käynnistetty.

Mertaniemi 2:n toisella kaasuturbiinilla havaittiin vuoden 2016 vuosihuollon yhteydessä siivistövaurio, jonka korjauksen vuoksi kaasuturbiini oli pois tuotannosta 2,5 kk. Vaurio saatiin korjattua ja koneisto takaisin tuotantokäyttöön 9.1.2017. Vuoden 2017 vuosihuollossa toinen kaasuturbiini tarkistettiin ja siitä vaihdettiin vastaavat siipivyöhykkeet kuin KT2.2:llakin.

Mertaniemen kaukolämpökattiloita käytettiin talven huippukuormien ja Kaukaan Voiman tuotantoseisokkien aikana. Kaukolämpökattilat toimivat suunnitellusti eikä niillä ollut merkittäviä häiriöitä.

Vuonna 2017 (2016) Lavon kaukolämmöntuotanto kantakaupungin alueella oli 53 (76) GWh eli 9 (12) % alueella käytetystä kaukolämmöstä, joka oli 610 (625) GWh. Kaukaan Voima tuotti 538 (541) GWh eli 88 (87) % kantakaupungin alueen kaukolämmöstä. Muu hankinta oli 19 (7) GWh.

Muissa kaukolämpöverkoissa tuotettiin omilla laitoksilla kaukolämpöä 22 (22) GWh ja tuotannossa käytettiin maakaasua 25 (25) GWh sekä kevyttä polttoöljyä 0,3 (0,1) GWh. FC Power tuotti hiilidioksidivapaasti kaukolämpöä Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehtaalla talteenottolämmöillä ja vedyllä Joutsenon keskustan verkkoon 21 (21) GWh.

Talousvedentuotanto

Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2017 (2016) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,32 (5,65) milj.m3. Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 3,13 (3,72) milj.m3. Imatralle talousvettä toimitettiin Myllypuron vedenottamolta 0,61 (0,74) milj.m3.

Verkostoon toimitun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset vuoden aikana. Joulukuussa 2017 Ylämaalla annettiin keittokehotus varotoimenpiteenä. Keittokehotus oli aiheeton eli likaantumista ei ollut tapahtunut.

Joutsenonkankaan pohjavesialueella Ilottulan vedenottamon kaivoissa on havaittu tetrakloorieteeniä ensimmäisen kerran vuonna 2011. Ilottulan vedenottamolle vettä pumppaavista Puslamäen ja Haukilahden kaivoista ei ole tehty havaintoja kemikaaleista.

Tetrakloorieteenillä pilaantuneen pohjaveden kunnostushanke otettiin 2017 mukaan osaksi valtakunnallista maa-alueiden demonstraatiohanketta, jossa mukana ovat Lappeenrannan seudun ympäristötoimi yhdessä valtion kanssa. Aiemmin kaavaillun suojapumppauksen sijaan kunnostaminen on suunniteltu toteutettavan injektoimalla pohjaveteen ja maaperään puhdistusta edesauttavia aineita.

Huhtiniemen vedenottamon toimintaa kiusanneet pumppujen moottoreiden viat ovat jatkuneet. Pumpputoimittaja selvittää vikojen syytä ja on toimittanut uudet moottorit takuuseen kuuluvina korjauksina. Huhtiniemi pumppauksen muutosprojektissa lisättiin laitoksen toimintavarmuutta kahdella pumpulla ja tämän parannuksen johdosta ala-altaan huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä normaalina työaikana. Huhtiniemen vedenottamolle asennettiin paloilmaisinjärjestelmä, josta hälytykset tulevat automaatiojärjestelmään ja sen kautta puhtaan veden päivystäjälle.

Joutsenon Haukilahden vedenottamon kaivot otettiin käyttöön vuoden 2016 lopussa. Haukilahden vedenottamon vesi pumpataan vesiverkostoon Ilottulan vedenottamon kautta. Kyseiseen verkostoon on liittynyt vedenhankintaluvassa mainitussa neljästä mahdollisesta kiinteistöstä vain yksi kiinteistö, mistä syystä vähäinen vedenkulutus aiheuttaa linjan päässä pitkän viipymän ja johtaa veden laadun heikkenemiseen. Toimintavuoden aikana veden laatua on seurattu tihennetysti. Ratkaisua on haettu jatkuvalla ohijuoksutuksella sekä tehostamalla juoksutusta ajoittaisesti aina pesäkeluvun noustessa. Tähän epäkäytännölliseen, kustannuksia lisäävään ja laadun kannalta haasteelliseen käytäntöön haetaan muutosratkaisua vuoden 2018 puolella.

Nuijamaan vedenottamolla kehitettiin pH-mittausta.

Peräsuonniityn vedenottamolla lisättiin kalkkikivirouhetta 16 tonnia ja tehtiin huuhteluvesien poistolinja viettoviemärinä läheiseen ojaan.

Myllypuron vedenottamolle lisättiin kalkkikivirouhetta 74 tonnia ja tehtiin raakavedelle uusi linja Joutsenon puolen altaisiin. Tällä muutoksella pyritään tasaisempaan verkostoon pumpattavan veden laatuun.

Ylämaan vedenottamolla uusittiin alkalointijärjestelmä.

Kaikilla vedenottamoilla harjoiteltiin desinfiointijärjestelmien käyttöä kiinteillä- ja siirrettävillä laitteilla. Murtohälytyksissä tehtiin parannuksia Tiurun, Korvenkylän, Honkalan ja Huhtiniemen vedenottamoilla.

Toimintaa tehostettiin vuoden aikana, kun yksi asentaja siirtyi vuorotöihin Mertaniemen valvomoon. Vuorotyökokeilu jatkuu alkuvuonna ja toimintaa arvioidaan maaliskuun aikana, jonka jälkeen tehdään päätös muutoksen vakiinnuttamisesta.

Jäteveden puhdistus

Jätevettä käsiteltiin 2017 (2016) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 6,67 (6,30) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 6,26 (5,92) milj.m3. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin Toikansuolla 23 370 (19 970) m3 ja Oravaharjulla 4 080 (3 560) m3. Puhdistusprosesseissa syntyi kuivattua lietettä Toikansuon puhdistamolla 9 649 (9 611) tonnia ja Oravaharjulla 796 (839) tonnia.

Toikansuon puhdistamon puhdistustulos ylitti ensimmäisellä vuosineljänneksellä kokonaisfosforin ja kiintoaineen jäännöspitoisuuden raja-arvot. Lisäksi kiintoainepitoisuus ylitti hieman raja-arvon toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Muutoin käsittelyvaatimukset jäännöspitoisuuksien, reduktioiden ja näytekohtaisten vaatimusten osalta saavutettiin vuonna 2017.

Joutsenon Oravaharjun puhdistamolla puhdistustulos ei saavuttanut käsittelyvaatimuksia kolmannella vuosineljänneksellä. Elokuun puolivälissä esiintyi tulevan jäteveden äkillinen kuormituspiikki, joka aiheutti hetkellisen kiintoaineen karkaamisen prosessista. Muilla vuosineljänneksillä puhdistamo toimi kaikilta osin vaatimusten mukaisesti. Jakson aikana elo-syyskuun vaihteessa suoritettiin myös molempien linjojen jälkiselkeyttimien vuosihuollot.

Aluehallintovirastolta 2015 saadun ympäristöluvan tarkistusta koskevan päätöksen mukaisesti käsittelyvaatimukset muuttuvat nykyistä tiukemmiksi vuoden 2018 alusta lähtien. Uusiin raja-arvoihin pääseminen ei kaikilta osin näytä nykytuloksen mukaan mahdolliselta, ja tilanteen uudelleen arviointi ja selvitys on tehtävä tulevan vuoden aikana.

Ylämaan puhdistamolta vesistöön johdettava käsitelty jätevesi täytti toiminnalta edellytetyt puhdistusvaatimukset, lukuun ottamatta kiintoaineen reduktiovaatimusta toisella vuosineljänneksellä. Laitokselle tuleva vesi oli sateisten jaksojen aikana hyvin laimeaa asumajätevettä, mikä heikensi reduktiotulosta.

Vainikkalan pienpuhdistamolta lähtevän veden pitoisuudet täyttivät valtioneuvoston yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 mukaiset vaatimukset. Puhdistamon toimintaa ja vaihtoehtoja jätevesien käsittelylle Vainikkalassa arvioitiin vuonna 2017. Päävaihtoehtona oli jätevesiliiketoiminnan siirtäminen Vainikkalan Vesi Oy:lle. Tämä vaihtoehto ei toteudu, koska Vainikkalan Vesi ei aloita jätevesitoimintaa toistaiseksi. Vainikkalassa LEV:n asiakkaiden jätevesien puhdistus jatkuu toistaiseksi entisenlaisena.

Jätevesiratkaisu

Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli antanut elokuussa 2016 Hyväristönmäen ja Toikansuon jätevedenpuhdistamoille ympäristöluvat, josta päätöksestä joukko asukkaita ja vesialueen osakaskunta valittivat Vaasan hallinto-oikeuteen. Näihin valituksiin laadittiin sekä kaupungilta että luvan hakijalta pyydetyt vastineet hallinto-oikeudelle alkuvuonna 2017. Asian käsittely jatkui Vaasan hallinto-oikeudessa edelleen vuoden 2018 puolelle.

Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 10.11.2017 päätöksensä kaupunginhallituksen 29.8.2016 hyväksymästä Hyväristönmäen osayleiskaavasta tehdyistä valituksista. Hallinto-oikeus hylkäsi osayleiskaavan, minkä johdosta kaupunki teki valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen joulukuussa 2017.

Hyväristönmäen puhdistamon 2016 alkanut yleissuunnitteluvaihe saatiin päätökseen marraskuussa 2017 suunnitellun mukaisesti. Laitos- ja siirtolinjasuunnitteluvaihe toteutettiin rakennuslupatasolle saakka. Työstä laadittiin 3D-havainnekuvat sekä hajupäästöjen leviämismallinnus. Hanketta esiteltiin kesäkuussa yleisötilaisuudessa. Syksyllä toteutettiin hankintainfotilaisuus, johon pyydettiin mukaan kiinnostuneet urakoitsija- ja toimittajatahot markkinatilannekartoituksella Hilma-ilmoituskanavan kautta. Hankkeesta viestittiin myös laatimalla nettisivuille blogitekstejä ja julkaisemalla sisältömarkkinoinnin mainossivu ja esittelyvideo.

Ympäristölupaa ja kaavoitusta koskevia oikeusasteiden päätöksiä tullaan toistaiseksi odottamaan, ennen kuin Hyväristönmäki-hankkeen seuraavaa vaihetta eli toteutussuunnittelua jatketaan. Tämä hidastuttaa aikataulua ja voi muuttaa hankkeen suuntaa merkittävästi. Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyi 0,73 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.

Lappeenrannan Lämpövoiman vuosi 2017

 

Taloudellinen kehitys

Yhtiön taloudellista asemaa
ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:
2015 2016 2017
Liikevaihto (milj. €) 20,3 22,6 23,6
Liiketulos (milj. €) -0,009 1,2 1,2
Liiketulos -% -0,05 5,3 5,2
OPO:n tuotto -% -3,4 7,8 7,9
Omavar.aste -% 38,6 38,9 42,9

Investoinnit

Yhtiön investoinnit olivat 3,2 (2,0) milj. euroa.

Rahoitus

Korolliset velat 7,1 (8,5) milj. euroa ja konsernitilien saldot olivat vuoden lopussa -1,6 (-2,1) milj. euroa.

Henkilöstö

Yhtiön palveluksessa oli 50 (49) henkilöä vuoden lopussa.

  2015 2016 2017
Palkat ja palkkiot, milj.€ 2,6 2,6 2,7
Vakinainen henkilöstö 46 47 49
Henkilöstön keski-ikä 47,5 48,6 48,8

Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ssä toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakonsernin riskienhallintapolitiikkaan sekä toimintajärjestelmään. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys.

Voimalaitoksen toiminta voi keskeytyä esimerkiksi suuren konerikon vuoksi. Konerikon välittömien vahinkojen varalle yhtiöllä on konerikkovakuutus. Yhtiöllä on myös lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy vesiliiketoiminnalla on laaja keskeytysvakuutus.

Ympäristö

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista. Lämmön-, höyryn- ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.

Ympäristöturvallisuuskulttuurin kehittämiseksi luotiin eHR-ohjelmaan ympäristöhavaintojen kirjaamismenettely, jonka avulla ympäristöhavaintoja voidaan tallettaa yhteen paikkaan. Tavoitteena on saada ympäristöraportoinnin avuksi tietokanta, jossa on kootusti talletettuna ympäristönäkökohtiin liittyvät tapahtumat, havainnot ja ympäristöturvallisuuskulttuurin kehittämistä vaativat huomiot. Ohjelma saatiin käyttöön koko konsernille joulukuussa 2017 ja sen käyttöönotto alkoi alkuvuonna 2018.

Huhtiniemessä tehtiin vuonna 2016 maaperätutkimuksia 1970-luvulla sijainneen lämpölaitoksen tontilla. Tutkimusten mukaan maaperä oli saastunut kevyestä ja raskaasta polttoöljystä. Alue puhdistettiin kesällä 2017. Laitoksen sijaintipaikalta kuljetettiin käsiteltäväksi yhteensä 38 tonnia maamassoja Lappeenrannan Kukkuroinmäen jätteenkäsittelylaitokselle.

Yhtiö on mukana elinkeinoelämän energiansäästösopimuksessa.

Hallinto

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 26.4.2017 valitsemat henkilöt: Kolehmainen Reijo, Luukkonen Sari ja Taipale Arto.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Reijo Kolehmainen ja varapuheenjohtajana Arto Taipale. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tuomo Parviainen.

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Tuomi.

Tutkimus ja kehitys

Rakkolanjoen purkuvesistön herkkyyden vuoksi uudelle puhdistamolle asetettuun Suomen tiukimpaan fosforiraja-arvoon 0,1 mg/l on suunniteltu vastattavan lisäämällä puhdistuksen loppuun suodatukseen perustuva jälkikäsittely. Tekstiilipäällysteisen rumpusuodatuksen ja kalvoihin perustuvan ultrasuodatustekniikan toimivuutta testattiin laitosympäristöön soveltuvilla pilot-mittakaavan laitteistoilla Toikansuolla tammi-toukokuussa 2017. Tuloksista valmistui diplomityö syyskuussa 2017. Laitossuunnittelun mitoituksen perustaksi valittiin tekstiilipäällysteinen rumpusuodatus.

Toikansuon jätevedenpuhdistamolle tilattiin prosessimallinnus huhtikuussa 2017 konsulttitoimistolta. Tavoitteena on selvittää puhdistusprosessin ajotapaan liittyviä syy-seuraussuhteita, selvittää prosessin toiminnan ongelmakohtia eri kuormitustilanteissa ja saada toimintamalleja prosessin parempaan ohjaukseen ja optimointiin. Mallia on ohjelmoitu ja kalibroitu puolen vuoden aikana siten, että malli on valmiina hyödynnettäväksi alkuvuodesta 2018.

Yhtiö oli toista vuotta mukana kolmivuotisessa EPIC-hankkeessa, jossa selvitetään yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle päätyvää lääkeainekuormaa ja sen kustannustehokasta puhdistamista jo syntylähteillään. Tutkimushankkeen vetäjinä toimivat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsingin yliopisto (HY) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Hankkeessa mukana oleva teknologiayritys Wapulec testasi lääkejäämien poistoon kehitettyä sähköpurkausteknologiaa teolliseen mittakaavaan skaalatulla laitteistolla Toikansuon puhdistamolla joulukuusta 2017 tammikuulle 2018.

LUT:n LaserKond tutkimushankkeeseen osallistuttiin ohjausryhmätyöskentelyyn. Tutkimushankkeessa selvitetään lasertekniikan toimivuutta ja kaupallisia mahdollisuuksia biolietteiden vedenpoiston tehostamiseksi.

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella

Uuden jätevedenpuhdistamon Hyvä-projektin ohjausryhmä arvioi hankkeen tilannetta tammikuussa yleissuunnitelman tehneet konsultin (Pöyry) kanssa. Päätettiin, että varasuunnitelmia ei lähdetä tekemään, vaan odotetaan oikeusasteiden ratkaisuja käsittelyssä oleviin valituksiin osayleiskaavasta ja ympäristöluvasta. Tärkeimmät tavoitteet hankkeessa tänä vuonna ovat hankkeen yleisen hyväksyttävyyden edistäminen ja asemakaavoitukseen liittyvien asioiden etenemisen varmistaminen.

Esiselvitys biopolttoaineella tuotetun lämmön toimituksen aloittamisesta Joutsenon Pulpin asuinalueelle on aloitettuLappeenrannan Asuntopalvelu Oy kanssa. Projekti on tarkoitus aloittaa vuonna 2018 ja uusi lämpölaitos on arvioitu olevan käyttöönottovalmis alkuvuonna 2019.

Aurelia Turbinesin kanssa on aloitettu neuvottelut pienvoimalaitoksen (1 MWpa) sijoittamisesta Toikansuon jätevedenpuhdistamon tontille. Laitos olisi Aurelia Turbinesin tuotekehitys ja esittelylaitos, jonka tuottaman sähkön ja lämmön Lappeenrannan Energia ostaisi markkinahinnalla. Hankkeeseen liittyy kaupungin tavoite Toikansuon vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi energiantuotantoon.

Lappeenrannan kaupungilla on Suomen ympäristökeskuksen kanssa valmisteilla LIFE IP hanke, jonka tarkoituksena on toteuttaa ilmastopoliittista KAISU-ohjelmaa Etelä-Karjalassa. Hanke on saamassa EU-rahoitusta ja sitä varten tarvitaan pilot hanke, joksi on suunniteltu sähköstä lämpöä faasimuutosakun avulla – teknologia. Lämpövoima on hankkeen suunnittelussa mukana ja lämpövaraston koelaitteistoa suunnitellaan sijoitettavaksi Mustolan lämpölaitoksen yhteyteen. Lämpövoima pyrkii tässä tuotekehityshankkeessa olemaan mukana niin, ettei siitä aiheudu ylimääräisiä kustannuksia verrattuna lämmön tuottamiseen maakaasulla.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tilikauden tulos on 133.953,97 (157 510,74) euroa. Hallitus esittää, että voitto siirretään edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille.

Takaisin Vuoden 2017 kohokohtiin

Tilaa Elämää & Energiaa suoraan sähköpostiisi

Tilaa asiakaskirjeemme ja saat kuukausittain ajankohtaiset uutiset ensimmäisenä sähköpostiisi.
Arvomme 5.9.2019 tilanneiden kesken palkintoja! Lue lisää.