Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeet
Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy ylläpitää kaasuturbiineilla tuotettavaa varavoimakapasiteettia Fingrid Oyj:lle ja tuottaa kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkkoja. Lisäksi Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liiketoimintana on siirtää energiaa sekä myydä ja siirtää vettä asiakkaille.
Vuosi 2020 oli Lappeenrannan Energia Oy:n 18. tilikausi.
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on 1000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji.
Lappeenrannan Energia Oy:n tärkeimpiä osakkuusyhtiöitä ovat Kaukaan Voima Oy (omistusosuus 46 %), joka tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä, Elvera Oy (26,3 %), joka rakentaa ja pitää kunnossa energia- ja vesiverkkoja, Väre Oy (16,5%), joka myy sähköä ja energiapalveluita ja Suomen Hyötytuuli Oy (12,5%), joka tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle sähköä tuulivoimalla.
Vainikkalan Vesi Oy on Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö ja Enerva Oy ( 20 % ) on Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n osakkuusyhtiö.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen tuotanto sujui ympäristöystävällisesti ilman ympäristölupaehtojen ylityksiä. Kaukolämmön hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus oli n. 71,0 (67,4) % ja hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus 76,2 (72,2) %. Kaukaan Voima toimitti 77,7 (81,7) % LRE:n kaukolämpöenergian kokonaistuotannosta ja 66,1 (72,9) % sähköenergian kokonaistuotannosta. Biovoimalan pohja- ja lentotuhka käytettiin täysin UPM:n Tuosan kaatopaikan rakenteisiin.
Yhtiö on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus oli 86,6 (73,1) GWh. Hyötytuuli Oy teki vuonna 2020 investointipäätöksen Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston rakentamisesta Keski-Pohjanmaalle Perhoon ja sen naapurikuntaan Kyyjärvelle.
Lappeenrannan Energia Oy omistaa lisäksi vajaat 10 prosenttia tuulivoimayhtiöistä TuuliSaimaa Oy ja Lähituuli Oy.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kaksi kaasuturbiinia toimii vuokrasopimuksen mukaisesti Fingrid Oyj:n varatehona. Kaukolämmön ja höyryn tuotantolaitokset toimivat suunnitellusti ilman merkittäviä vikoja. Hyväristönmäelle suunnitellun uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupa hylättiin Vaasan hallinto-oikeudessa toukokuussa 2019. Lappeenrannan Lämpövoima Oy haki asiasta valituslupaa ja teki samalla valituskirjelmän korkeimmalle hallinto-oikeudelle säädetyssä ajassa. Hankkeeseen liittyvä osayleiskaava hylättiin Itä-Suomen hallinto-oikeudessa marraskuussa 2017. Lappeenrannan kaupunki valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Projektin jatkuminen odottaa oikeuden päätöstä molemmista asioista mutta odotusaikana kaava-asiaa viedään eteenpäin yhdessä kaupungin ja maakuntaliiton kanssa.
Lappeenrannan Energiaverkot jatkoi sähköverkon kehityssuunnitelman mukaisesti sähkön toimitusvarmuuden parantamista. Vuonna 2020 investoitiin sähköverkkoihin noin 14 miljoonaa euroa.
Sähkön tukkuhinta Suomessa laski n. 36 % edellisvuoteen verrattuna. Tukkuhinta Suomen hinta-alueella oli 28,02 (44,04) €/MWh.
Vuonna 2020 sähkön tuotanto oli 255,7 (269,5) GWh ja kaukolämmön tuotanto 552,0 (618,2) GWh. Sähkö myytiin kokonaisuudessaan kahdenvälisin kaupoin ja kaukolämmön myynti laski 5,5 %. Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2020 oli normaalia lämpimämpi. Vuoden 2020 lämmitystarveluku oli 3599 (4051), kun se Lappeenrannassa normaalivuonna on 4510.
Lappeenrannan Energia Oy:n sähköverkko-, kaukolämpö- ja vesihinnoittelu säilyi kertomusvuonna ennallaan. Maakaasun verkkopalveluhintoja laskettiin 1.7.2020 alkaen.
Kaukolämmön julkiset myyntihinnat sekä sähkön siirtohinnat olivat hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Kaukolämmön CO2-ominaispäästöt olivat n. 68 (91) kg/MWh, kun ominaispäästöjen valtakunnallinen keskiarvo oli n. 127 (130) kg/MWh. Kaukolämmössä biopolttoaineiden osuus oli n. 71,0 (67,4) % kun valtakunnallinen keskiarvo oli n. 42 (42) %.
Taloudellinen kehitys
Konsernin liikevaihto pieneni lämpimän vuoden johdosta tasolle 92,0 (105,1) milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto laski 22 % edellisvuodesta ja oli 35,6 (45,8) milj. euroa.
| Myynnin kehitys 2018 – 2020 (milj. €) | ero % | |||
|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2019 | 2020 | 19-20 | |
| Sähkön myynti (ulkoinen) | 28,7 | 12,5 | 7,0 | -44,0 |
| Sähkön siirto | 29,6 | 28,4 | 27,9 | -1,7 |
| Lämmön myynti (ulkoinen) | 31,5 | 29,9 | 23,8 | -20,4 |
| Lämmön siirto | 10,9 | 10,5 | 9,9 | -5,7 |
| Kaasun myynti | 3,6 | 3,3 | 1,4 | -57,5 |
| Kaasun siirto | 3,7 | 3,7 | 2,5 | -32,4 |
| Vesi | 18,7 | 17,3 | 17,0 | -1,7 |
Konsernin liikevoitto pieneni 3,6 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 19,8 (23,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 1,6 (2,2) milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 9,9 (11,9) milj. euroa ja emoyhtiön 3,9 (6,6) milj. euroa.
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
| Emo | Konserni | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2019 | 2020 | 2018 | 2019 | 2019 | |
| Liikevaihto milj. € | 69,9 | 45,8 | 35,6 | 129,2 | 105,1 | 92,0 |
| Liikevoitto milj. € | 6,4 | 2,2 | 1,6 | 28,1 | 23,4 | 19,8 |
| Liikevoitto/tappio % | 9,2 | 4,7 | 4,5 | 18,8 | 22,3 | 21,5 |
| OPO:n tuotto % | 6,3 | -2,1 | 0,6 | 26,6 | 18,2 | 13,6 |
| Omavar.aste % | 20,6 | 22,1 | 23,0 | 20,0 | 23,2 | 24,5 |
Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat 30,2 (19,8) milj. euroa. Investoinneista 14,0 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin, 2,4 milj. euroa lämpöverkkoihin ja 5,3 milj. euroa vesi- ja jätevesiverkkoihin. Lämpölaitosinvestoinnit olivat 3,0 milj. euroa ja vesi- ja jätevesilaitosten investoinnit 2,6 milj. euroa.
Rahoitus
Konsernin korolliset velat 31.12.2020 olivat 139,4 ( 146,7) miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupunkikonsernille oli 109,9 (110,5) milj. euroa. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 0,8 (1,0) miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstö keskimäärin
| Maksetut palkat ja palkkiot (milj. €) |
Henkilöstö keskimäärin |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2019 | 2020 | 2018 | 2019 | 2020 | |
| Emo | 2,0 | 2,2 | 2,4 | 42 | 46 | 48 |
| Konserni | 6,8 | 6,8 | 6,8 | 130 | 121 | 118 |
Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 105 (109) ja määräaikaisia 12 (14). Henkilöstön keski-ikä oli 48,2 (49,5) vuotta vuoden lopussa. Koko konsernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 4 (3) henkilöä.
Hallinto
Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 29.11.2019 valitsemat henkilöt: Kemppi Jouni (pj), Lehtonen Kullervo (vpj), Hyvärinen Mirva, Klemola Kimmo, Kämäräinen Erkki, Merta Sanna, Seppänen Kirsi, Talka Marja ja henkilöstön edustajana Pettinen Jouni. Henkilökohtaiset varajäseniksi valittiin samassa järjestyksessä: Korhonen Paavo, Hannolainen Edward, Hyttinen Pilvi, Salminen Jussi, Kailio Toni, Kangasmäki Auli, Kauhanen Sonja, Lindgren den Oude Anne-Liisa ja Tiitto Marja. Kevätyhtiökokouksessa 24.4.2020 henkilöstön edustajaksi Jouni Pettisen tilalle valittiin Ami Kylliäinen ja hänen varajäsenekseen Heli Mäkinen.
Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kaupunginjohtaja Kimmo Jarvalla 30.9.2020 asti, jonka jälkeen läsnäolo-oikeus on ollut rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksella. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä ja sihteerinä toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen 4.10.2020 asti ja 5.10.2020 alkaen toimitusjohtaja Arto Nikkanen.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana vuonna 2020 toimi BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Tiina Lind.
Rakenne ja rahoitusjärjestelyt
Yhtiön rahoitustilanne on parantunut hiljalleen. Hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on ollut parantaa omavaraisuusastetta ja valmistautua jätevedenpuhdistamon investointiin. Yhtiön ennustettua heikompi taloudellinen kehitys ja korkeahko investointitaso vuonna 2020 johtivat rahoitustilanteen kiristymiseen. Tämän seurauksena tulevien vuosien investointeja rajoitetaan ja rahoitusta järjestellään uudelleen. Kiinteistömassaa pyritään edelleen tiivistämään.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Energiassa toteutettiin riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, riskienhallintapolitiikkaan, toimintajärjestelmään sekä poikkeusoloja varten laadittuihin energia- ja vesihuollon valmiussuunnitelmiin.
Tuotantoyhtiöiden kautta tuleva sähkö altistuu sähkön markkinahinnan vaihtelun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheuttamalle riskille. Suojauksissa käytettiin sähkötermiinejä ja pitkäaikaisia sopimuksia. Suojaustoiminnan päätarkoitus on varmistaa tavoiteltu kate. Johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa.
Energia Oy:llä on sähkön- ja kaukolämmöntuotannon keskeytysvakuutukset ja voimalaitoksella konerikkovakuutus. Lisäksi yhtiöllä on vastuuvakuutus koskien veden ottoa, jakelua ja puhdistusta. Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Energiaverkot Oy:llä on vastuuvakuutus, joka kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta itse jakeluverkkoa ei ole vakuutettu vahinkojen varalta vakuutusten hankalan saatavuuden vuoksi.
Ympäristö
Konsernin ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristö- ohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.
Lappeenrannan Energia konserni osallistuu kokonaisuudessaan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmiin.
Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta energianhankinta oli hyvin ympäristöystävällistä.
Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluvat ne Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tuotantolaitokset, joilta vaaditaan ympäristölupa.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pienimuotoista. Yhtiössä teetetään vuosittain 1-3 lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen ja lisäksi yhtiö osallistuu lähinnä henkilöstöpanostuksin joihinkin LUT yliopiston vetämiin tutkimushankkeisiin. Lappeenrannan Energiaverkot Oy on kaupunkisähköverkkoryhmässä mukana rahoittamassa ST-poolin toimintaa, jonka kautta rahoitetaan lähinnä sähköverkkoihin liittyvää tutkimusta.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Hyväristönmäelle suunnitellun jätevedenpuhdistamoon liittyviä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua ympäristölupaan odotetaan edelleen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen valmistelua jatketaan.
Tulevaisuuden näkymät
Yhtiön taloudellisen tuloksen kannalta olennaista on kustannustehokas lämmön- ja sähköntuotanto sekä kustannustehokkaat investoinnit ja operatiivinen toiminta. Energiamarkkinan murros haastaa yhtiön kannattavuutta ja edellyttää aktiivista tuotantoportfolion tarkastelua jatkuvasti. Voimakkaat investointipaineet mm. jätevesiratkaisuun ja sähköverkon kehityshankkeisiin pitävät rahoitustilanteen kireänä.
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energiantuotannon polttoainepohjan pääosin biopolttoaineisiin perustuvaksi. Voimalaitoksen toiminnan jatkuminen nykymallilla on ensiarvoisen tärkeää.
Sähköverkkoliiketoiminnan regulaatiosta on paljon keskustelua julkisuudessa ja sähkömarkkinalakia tullaan muuttamaan vuoden 2021 aikana, joka tiukentaa sääntelyä ja alentaa verkkoyhtiöiden tuottoa vuoden 2022 alusta. Tämä vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen merkittävästi.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energia Oy:n tilikauden voitto on 3 906 411,05 euroa. Jakokelpoiset voittovarat ovat tämän jälkeen 25 415 197,35 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 3 737 113,00 euroa ja loput tilikauden voitosta siirretään edellisten tilikausien voitto/tappiotilille.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osinkoa tullaan maksamaan yhtiön maksuvalmiutta vaarantamatta.