Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeet
Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy ylläpitää kaasuturbiineilla tuotettavaa varavoimakapasiteettia Fingrid Oyj:lle ja tuottaa kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkkoja. Lisäksi Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liiketoimintana on siirtää energiaa sekä myydä ja siirtää vettä asiakkaille.
Edellisen vuoden lopussa Lappeenrannan Energia Oy:n sähkönmyynti liiketoiminta siirtyi osakkuusyhtiö Väre Oy:lle.
Vuosi 2019 oli Lappeenrannan Energia Oy:n 17. tilikausi.
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on 1000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji.
Lappeenrannan Energia Oy:n tärkeimpiä osakkuusyhtiöitä ovat Kaukaan Voima Oy (omistusosuus 46 %), joka tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä, Elvera Oy (26,3 %), joka rakentaa ja pitää kunnossa energia- ja vesiverkkoja, Väre Oy (16,5%) ja Suomen Hyötytuuli Oy (12,5%). Vainikkalan Vesi Oy ( 45 % ) ja Enerva Oy ( 20 % ) ovat Lappeenrannan Energia –konsernin osakkuusyhtiöitä.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen tuotanto sujui ympäristöystävällisesti ilman ympäristölupaehtojen ylityksiä. Kaukolämmön hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus oli n. 67,4 (58,4) % ja hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus 72,2 (61,6) %. Kaukaan Voima toimitti 81,7 (74,5) % LRE:n kaukolämpöenergian kokonaistuotannosta ja 72,9 (31,4) % sähköenergian kokonaistuotannostasta. Biovoimalan pohja- ja lentotuhka käytettiin täysin UPM:n Tuosan kaatopaikan rakenteisiin.
Yhtiö on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus oli 73,1 (62,9) GWh. Hyötytuuli Oy teki vuonna 2019 investointipäätöksen Polusjärven tuulipuiston rakentamisesta Pyhäjoelle.
Lappeenrannan Energia Oy omistaa lisäksi vajaat 10 prosenttia tuulivoimayhtiöistä TuuliSaimaa Oy ja Lähituuli Oy.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kolmesta kaasuturbiinista kaksi toimii vuokrasopimuksen mukaisesti Fingrid Oyj:n varatehona. Kaukolämmön ja höyryn tuotantolaitokset toimivat suunnitellusti ilman merkittäviä vikoja. Hyväristönmäelle suunnitellun uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupa hylättiin Vaasan hallinto-oikeudessa toukokuussa 2019. Lappeenrannan Lämpövoima Oy haki asiasta valituslupaa ja teki samalla valituskirjelmän korkeimmalle hallinto-oikeudelle säädetyssä ajassa. Hankkeeseen liittyvä osayleiskaava hylättiin Itä-Suomen hallinto-oikeudessa marraskuussa 2017. Lappeenrannan kaupunki valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Projektin jatkuminen odottaa oikeuden päätöstä molemmista asioista mutta odotusaikana kaava-asiaa viedään eteenpäin yhdessä kaupungin ja maakuntaliiton kanssa. Lisäksi yhteistyössä LUT Yliopiston kanssa tarkastellaan mahdollisuudet uudempien teknisten ratkaisujen hyödyntämiseen hankkeen yhteydessä.
Lappeenrannan Energiaverkot jatkoi sähköverkon kehityssuunnitelman mukaisesti sähkön toimitusvarmuuden parantamista. Vuonna 2019 jäätiin suunnitellusta investointitahdista jonkin verran.
Sähkön tukkuhinta Suomessa laski n. 6 % edellisvuoteen verrattuna. Tukkuhinta Suomen hinta-alueella oli 44,04 (46,80) €/MWh.
Vuonna 2019 sähkön tuotanto oli 269,5 (255,0) GWh ja kaukolämmön tuotanto 618,2 (653,9) GWh. Sähkö myytiin kokonaisuudessaan kahdenvälisin kaupoin ja kaukolämmön myynti laski 5,5 %. Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2019 oli normaalia lämpimämpi. Vuoden 2019 lämmitystarveluku oli 4051 (4183), kun se Lappeenrannassa normaalivuonna on 4510.
Lappeenrannan Energia Oy:n energia- ja vesihinnoittelu säilyi kertomusvuonna ennallaan. Vuoden alussa kaukolämmön pienempien asiakkaiden kiinteiden maksujen peruste muuttui mitattuun vesivirtaan perustuvaksi.
Kaukolämmön julkiset myyntihinnat sekä sähkön siirtohinnat olivat hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Kaukolämmön CO2-ominaispäästöt olivat 91 * (118) kg/MWh, kun ominaispäästöjen valtakunnallinen keskiarvo oli n. 130 (150) kg/MWh. Kaukolämmössä biopolttoaineiden osuus oli n. 67,4 (58,4) % kun valtakunnallinen keskiarvo oli n. 42 (36) %.
Taloudellinen kehitys
Konsernin liikevaihto pieneni ennakoidusti tasolle 105,1 (129,2) milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto laski 34,5 % edellisvuodesta ja oli 45,8 (69,9) milj. euroa.
Myynnin kehitys 2017 – 2019 (milj. €) | ero % | |||
---|---|---|---|---|
2017 | 2018 | 2019 | 18-19 | |
Sähkön myynti (ulkoinen) | 28,7 | 28,7 | 12,5 | -56,4 |
Sähkön siirto | 26,4 | 29,6 | 28,4 | -4,2 |
Lämmön myynti (ulkoinen) | 27,0 | 31,5 | 29,9 | -5,2 |
Lämmön siirto | 11,7 | 10,9 | 10,5 | -4,0 |
Kaasun myynti | 3,3 | 3,6 | 3,3 | -8,4 |
Kaasun siirto | 3,6 | 3,7 | 3,7 | -0,5 |
Vesi | 17,8 | 18,7 | 17,3 | -7,4 |
Konsernin liikevoitto pieneni 4,7 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 23,4 (28,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 2,2 (6,4) milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 11,9 (14,9) milj. euroa ja emoyhtiön 6,6 (8,0) milj. euroa.
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
Emo | Konserni | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
2017 | 2018 | 2019 | 2017 | 2018 | 2019 | |
Liikevaihto milj. € | 64,7 | 69,9 | 45,8 | 121,1 | 129,2 | 105,1 |
Liikevoitto milj. € | 8,1 | 6,4 | 25,8 | 25,8 | 28,1 | 23,4 |
Liikevoitto/tappio % | 12,5 | 4,7 | 2,2 | 21,3 | 18,8 | 22,3 |
OPO:n tuotto % | 12,8 | 6,3 | 4,7 | 27,8 | 26,6 | 18,2 |
Omavar.aste % | 19,1 | 20,6 | 22,1 | 16,7 | 20,0 | 23,2 |
Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat 19,8 (19,3) milj. euroa. Investoinneista 8,7 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin, 3,0 milj. euroa lämpöverkkoihin ja 6,5 milj. euroa vesi- ja jätevesiverkkoihin.
Rahoitus
Konsernin korolliset velat 31.12.2018 olivat 156,0 ( 165,1 ) miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupunkikonsernille oli 110,5 (119,9) milj. euroa. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 1,0 (1,0) miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstö keskimäärin
Maksetut palkat ja palkkiot (milj. €) |
Henkilöstö keskimäärin |
|||||
---|---|---|---|---|---|---|
2017 | 2018 | 2019 | 2017 | 2018 | 2019 | |
Emo | 1,8 | 2,0 | 2,2 | 42 | 42 | 46 |
Konserni | 6,1 | 6,8 | 6,8 | 132 | 130 | 121 |
Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 109 (114) ja määräaikaisia 14 (14). Henkilöstön keski-ikä oli 49,5 (46,6) vuotta vuoden lopussa. Koko konsernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 3 (3) henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 2 (4) henkilöä.
Hallinto
Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 30.11.2018 valitsemat henkilöt: Kemppi Jouni (pj), Lehtonen Kullervo (vpj), Hyvärinen Mirva, Klemola Kimmo, Kämäräinen Erkki, Merta Sanna, Seppänen Kirsi, Talka Marja ja henkilöstön edustajana Pettinen Jouni.
Henkilökohtaiset varajäseniksi valittiin samassa järjestyksessä: Korhonen Paavo, Hannolainen Edward, Hyttinen Pilvi, Salminen Jussi, Kailio Toni, Piiroinen Milla, Kauhanen Sonja, Lindgren den Oude Anne-Liisa ja Tiitto Marja. Kevätyhtiökokouksessa 18.4.2019 varajäseneksi Milla Piiroisen tilalle valittiin Auli Kangasmäki.
Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kaupunginjohtaja Kimmo Jarvalla. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen ja sihteerinä hallintosihteeri Kirsi Jokio.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana vuonna 2019 toimi BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Tiina Lind.
Rakenne ja rahoitusjärjestelyt
Yhtiön rahoitustilanne on parantunut hiljalleen. Hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on parantaa omavaraisuusastetta nykytilanteesta ja selvitä ilman lisälainan ottoa seuraavat vuodet ennen jätevedenpuhdistamo-investoinnin alkua. Tämän seurauksena tulevien vuosien investointeja rajoitetaan edelleen, kiinteistömassaa tiivistetään ja myydään pois.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Energiassa toteutettiin riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, riskienhallintapolitiikkaan, toimintajärjestelmään sekä poikkeusoloja varten laadittuihin energia- ja vesihuollon valmiussuunnitelmiin.
Tuotantoyhtiöiden kautta tuleva sähkö altistuu sähkön markkinahinnan vaihtelun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheuttamalle riskille. Suojauksissa käytettiin sähkötermiinejä ja pitkäaikaisia sopimuksia. Suojaustoiminnan päätarkoitus on varmistaa tavoiteltu kate. Johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa.
Energia Oy:llä on sähkön- ja kaukolämmöntuotannon keskeytysvakuutukset ja voimalaitoksella konerikkovakuutus. Lisäksi yhtiöllä on vastuuvakuutus koskien veden ottoa, jakelua ja puhdistusta. Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Energiaverkot Oy:llä on vastuuvakuutus, joka kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia.
Ympäristö
Konsernin ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.
Lappeenrannan Energia konserni osallistuu kokonaisuudessaan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmiin.
Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta energianhankinta oli hyvin ympäristöystävällistä.
Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tuotantolaitokset.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pienimuotoista. Yhtiössä teetetään vuosittain 1-3 lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen ja lisäksi yhtiö osallistuu lähinnä henkilöstöpanostuksin joihinkin LUT yliopiston vetämiin tutkimushankkeisiin. Lappeenrannan Energiaverkot Oy on kaupunkisähköverkkoryhmässä mukana rahoittamassa ST-poolin toimintaa, jonka kautta rahoitetaan lähinnä sähköverkkoihin liittyvää tutkimusta.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Hyväristönmäelle suunnitellun jätevedenpuhdistamoon liittyviä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja odotetaan edelleen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen valmistelua jatketaan.
Tulevaisuuden näkymät
Yhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehokkuuden ennakoidaan paranevan. Tämä mahdollistaa jatkuvan kehittymisen toiminta-alueen yritysten ja asiakkaiden hyväksi. Voimakkaat investointipaineet mm. jätevesiratkaisuun ja sähköverkon kehityshankkeisiin liittyen saattavat tulevina vuosina aiheuttaa haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energiantuotannon polttoainepohjan pääosin biopolttoaineisiin perustuvaksi. Voimalaitoksen toiminnan jatkuminen nykymallilla on ensiarvoisen tärkeää.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energia Oy:n tilikauden voitto on 6 596 781,33 euroa. Jakokelpoiset voittovarat ovat tämän jälkeen 25 245 049,30 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 3 736 263 euroa ja loput tilikauden voitosta siirretään edellisten tilikausien voitto/tappiotilille.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osinkoa tullaan maksamaan yhtiön maksuvalmiutta vaarantamatta.
* tieto päivitetty sivulle 15.6.2020