Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeet
Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy ylläpitää kaasuturbiineilla tuotettavaa varavoimakapasiteettia Fingrid Oyj:lle ja tuottaa kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkkoja. Lisäksi Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liiketoimintana on siirtää energiaa sekä myydä ja siirtää vettä asiakkaille.
Vuoden 2018 lopussa Lappeenrannan Energia Oy:n sähkönmyynnin liiketoiminta siirtyi osakkuusyhtiö Väre Energia Oy:lle.
Vuosi 2018 oli Lappeenrannan Energia Oy:n 16. tilikausi
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on 1000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji.
Lappeenrannan Energia Oy:n tärkeimpiä osakkuusyhtiöitä ovat Kaukaan Voima Oy (omistusosuus 46 %), joka tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä, Elvera Oy (30 %), joka rakentaa ja pitää kunnossa energia- ja vesiverkkoja, Väre Energia Oy (16,5%) ja Suomen Hyötytuuli Oy (12,5%)
Vainikkalan Vesi Oy on Lappeenrannan Energia –konsernin osakkuusyhtiö (45 %).
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen tuotanto sujui ympäristöystävällisesti ilman ympäristölupaehtojen ylityksiä. Kaukolämmön hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus oli n. 58,4 (71,7) % ja hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus 61,6 (77,2) %. Kaukaan Voima toimitti 74,5 (82,6) % LRE:n kaukolämpöenergian kokonaishankinnasta ja 31,4 (30,4) % sähköenergian kokonaishankinnasta. Biovoimalan pohja- ja lentotuhka hyötykäytettiin täysin UPM:n Tuosan kaatopaikan rakenteisiin.
Yhtiö on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus oli 62,9 (38,7) GWh. Hyötytuuli Oy hankki vuoden 2018 aikana omistukseensa Jokelan tuulipuiston Kalajoelta.
Lappeenrannan Energia Oy omistaa lisäksi vajaat 10 prosenttia tuulivoimayhtiöistä TuuliSaimaa Oy ja Lähituuli Oy.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kolmesta kaasuturbiinista kaksi toimii vuokrasopimuksen mukaisesti Fingrid Oyj:n varatehona. Kaukolämmön ja höyryn tuotantolaitokset toimivat suunnitellusti ilman merkittäviä vikoja. Jätevesiratkaisuun liittyen Lämpövoima vei eteenpäin hankkeen yleissuunnittelua suunnittelijaksi valitun Pöyry Finland Oyj:n kanssa. Yleissuunnittelun päättyi syksyllä 2017. Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti hylätä hankkeeseen liittyvän osayleiskaavan marraskuussa 2017. Lappeenrannan kaupunki valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja projektin jatkuminen odottaa oikeuden päätöstä.
Lappeenrannan Energiaverkot jatkoi sähköverkon kehityssuunnitelman mukaisesti sähkön toimitusvarmuuden parantamista.
Sähkön tukkuhinta Suomessa nousi yli 40% edellisvuoteen verrattuna. Tukkuhinta Suomen hinta-alueella oli 46,80 (33,19) €/MWh. Hintatason muutos selittyy normaalia kuivemmalla kesällä, kivihiilen ja öljyn hintojen nousulla sekä taloustilanteen paranemisella ja sitä kautta myös sähkön kysynnän kasvulla.
Vuonna 2018 sähkön kokonaismyynti oli 612,6 (699,9) GWh ja kaukolämmön tuotanto 653,9 (652,1) GWh. Sähkön kokonaismyynti pieneni 12,5 % ja kaukolämmön myynti nousi 0,3 %. Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2018 oli normaalia lämpimämpi. Vuoden 2018 lämmitystarveluku oli 4183 (4242), kun se Lappeenrannassa normaalivuonna on 4510.
Lappeenrannan Energia Oy:n maakaasun ja kaukolämmön myyntihinnat säilyivät kertomusvuonna ennallaan. Vuoden alussa kaukolämmön suurimpien asiakkaiden kiinteiden maksujen peruste muuttui mitattuun vesivirtaan perustuvaksi.
Sähkön siirtohintoihin ja veden hintoihin tehtiin noin 10% korotus vuoden 2018 alussa.
Kaukolämmön julkiset myyntihinnat olivat hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella ja sähkön puolestaan käytännössä keskiarvossa. Kaukolämmön CO2-ominaispäästöt olivat n. 117,8 (73,0) kg/MWh, kun ominaispäästöjen valtakunnallinen keskiarvo oli n. 150 (149) kg/MWh. Kaukolämmössä biopolttoaineiden osuus oli noin 58,4 (71,7) % kun valtakunnallinen keskiarvo oli 36 (36) %.
Taloudellinen kehitys
Konsernin liikevaihto kasvoi tasolle 129,2 (121,1) milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto nousi 8,0 % edellisvuodesta ja oli 69,9 (64,7) milj. euroa.
| Myynnin kehitys 2016 – 2018 (milj. €) | ero % | |||
|---|---|---|---|---|
| 2016 | 2017 | 2018 | 17-18 | |
| Sähkön myynti (ulkoinen) | 33,1 | 28,7 | 28,7 | 0,0 |
| Sähkön siirto | 24,3 | 26,4 | 29,6 | +12,1 |
| Lämmön myynti (ulkoinen) | 27,9 | 27,0 | 31,5 | +16,7 |
| Lämmön siirto | 12,2 | 11,7 | 10,9 | -6,8 |
| Kaasun myynti | 2,8 | 3,3 | 3,6 | +9,1 |
| Kaasun siirto | 3,6 | 3,6 | 3,7 | +2,8 |
| Vesi | 17,2 | 17,8 | 18,7 | +5,1 |
Konsernin liikevoitto kasvoi 2,3 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 28,1 (25,8) miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 6,4 (8,1) milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 14,9 (12,7) milj. euroa ja emoyhtiön 8,0 (5,0) milj. euroa.
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:
| Emo | Konserni | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2016 | 2017 | 2018 | 2016 | 2017 | 2018 | |
| Liikevaihto milj. € | 69,6 | 64,7 | 69,9 | 124,2 | 121,1 | 129,2 |
| Liikevoitto milj. € | 18,6 | 8,1 | 6,4 | 35,7 | 25,8 | 28,1 |
| Liikevoitto/tappio % | 26,8 | 12,5 | 4,7 | 28,7 | 21,3 | 18,8 |
| OPO:n tuotto % | 44,2 | 12,8 | 6,3 | 66,3 | 27,8 | 26,6 |
| Omavar.aste % | 18,0 | 19,1 | 20,6 | 13,8 | 16,7 | 20,0 |
Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat 19,3 (26,0) milj. euroa. Investoinneista 6,5 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin, 3,1 milj. euroa lämpöverkkoihin ja 6,1 milj. euroa vesi- ja jätevesiverkkoihin.
Rahoitus
Konsernin korolliset velat 31.12.2018 olivat 165,1 ( 173,6 ) miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupunkikonsernille oli 119,9 (119,9) milj. euroa. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 1,0 (0,5) miljoonaa euroa.
Henkilöstö
| Maksetut palkat ja palkkiot (milj. €) |
Henkilöstö keskimäärin |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2016 | 2017 | 2018 | 2016 | 2017 | 2018 | |
| Emo | 2,3 | 1,8 | 2,0 | 52 | 42 | 42 |
| Konserni | 7,5 | 6,1 | 6,8 | 158 | 132 | 130 |
Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 114 (119) ja määräaikaisia 14 (8). Henkilöstön keski-ikä oli 46,6 (48,1) vuotta vuoden lopussa. Koko konsernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 8 (5) henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 4 (4) henkilöä.
Hallinto
Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 17.4.2018 valitsemat henkilöt: Kemppi Jouni (pj), Lehtonen Kullervo (vpj), Hyvärinen Mirva, Klemola Kimmo, Kämäräinen Erkki, Merta Sanna, Seppänen Kirsi, Talka Marja ja henkilöstön edustajana Pettinen Jouni. Henkilökohtaiset varajäseniksi valittiin samassa järjestyksessä: Korhonen Paavo, Hannolainen Edward, Hyttinen Pilvi, Salminen Jussi, Kailio Toni, Piiroinen Milla, Kauhanen Sonja, Lindgren den Oude Anne-Liisa ja Tiitto Marja. Henkilöstön edustajana hallituksessa toimi 17.4.2018 saakka Marja Tiitto varajäsenenään Jouni Pettinen.
Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kaupungin rahoitus- ja strategiajohtaja Olli Naukkarisella kevätyhtiökokoukseen saakka. Sen jälkeen kokouksissa on ollut läsnä kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen ja sihteerinä hallintosihteeri Kirsi Jokio.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana vuonna 2018 toimi BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Tiina Lind.
Rakenne ja rahoitusjärjestelyt
Yhtiön rahoitustilanne on parantunut hiljalleen. Hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on parantaa omavaraisuusastetta nykytilanteesta ja selvitä ilman lisälainan ottoa seuraavat vuodet ennen jätevedenpuhdistamo-investoinnin alkua. Tämän seurauksena tulevien vuosien investointeja rajoitetaan edelleen, kiinteistömassaa tiivistetään ja myydään pois.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Energiassa toteutettiin riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakaupan riskienhallintapolitiikkaan, toimintajärjestelmään sekä poikkeusoloja varten laadittuihin energia- ja vesihuollon valmiussuunnitelmiin.
Energiakauppa altistui sähkön markkinahinnan vaihtelun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheuttamalle riskille. Suojauksissa käytettiin sähkötermiinejä ja pitkäaikaisia sopimuksia. Suojaustoiminnan päätarkoitus on varmistaa loppuasiakasmyynnille tavoiteltu kate. Johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa.
Energia Oy:llä on sähkön- ja kaukolämmöntuotannon keskeytysvakuutukset ja voimalaitoksella konerikkovakuutus. Lisäksi yhtiöllä on vastuuvakuutus koskien veden ottoa, jakelua ja puhdistusta. Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Energiaverkot Oy:llä on vastuuvakuutus, joka kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia.
Ympäristö
Konsernin ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy osallistuu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmiin.
Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta energianhankinta oli hyvin ympäristöystävällistä.
Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tuotantolaitokset.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pienimuotoista. Yhtiössä teetetään vuosittain 1 -3 lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen ja lisäksi yhtiö osallistuu lähinnä henkilöstöpanostuksin joihinkin Lappeenrannan teknillisen yliopiston vetämiin tutkimushankkeisiin. Lappeenrannan Energiaverkot Oy on kaupunkisähköverkkoryhmässä mukana rahoittamassa ST-poolin toimintaa, jonka kautta rahoitetaan lähinnä sähköverkkoihin liittyvää tutkimusta.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi Hyväristönmäelle suunnitellun jätevedenpuhdistamon aluetta koskevan osayleiskaavan marraskuussa 2017. Käsittely jatkuu valitusten jälkeen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja ratkaisua odotetaan kevään 2019 aikana. Hankkeelle saatiin ympäristölupa kesällä 2016 mutta sen vahvistuminen jäi odottamaan valitusten käsittelyä ylemmässä oikeusasteessa.
Sähkönmyyntiyhtiö Väre Energia Oy aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 2019 alussa. Lappeenrannan Energia tukee uuden yhtiön alkutaipaletta muiden osakkaiden tapaan asiakaspalvelussa ja laskutuksessa.
Tulevaisuuden näkymät
Yhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehokkuuden ennakoidaan paranevan. Tämä mahdollistaa jatkuvan kehittymisen toiminta-alueen yritysten ja asiakkaiden hyväksi. Voimakkaat investointipaineet mm. jätevesiratkaisuun ja sähköverkon kehityshankkeisiin liittyen saattavat tulevina vuosina aiheuttaa haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.
Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energiantuotannon polttoainepohjan pääosin biopolttoaineisiin perustuvaksi. Voimalaitoksen toiminnan jatkuminen nykymallilla on ensiarvoisen tärkeää.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energia Oy:n tilikauden voitto on 8 009 603 euroa. Jakokelpoiset voittovarat ovat tämän jälkeen 22 388 267,97 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 3 740 000 euroa ja loput tilikauden voitosta siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio-tilille.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osinkoa tullaan maksamaan yhtiön maksuvalmiutta vaarantamatta.