Lappeenrannan Energian hallituksen toimintakertomus vuodelta 2017

Lappeenrannan Energia
|
Hallituksen toimintakertomus 2017

Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeet

Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Lappeen­rannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy ylläpitää kaasuturbiineilla tuotettavaa varavoimakapasiteettia Fingrid Oyj:lle ja tuottaa kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasu­verkkoja. Lisäksi Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liiketoimintana on siirtää energiaa sekä myydä ja siirtää vettä asiakkaille.

Vuosi 2017 oli Lappeenrannan Energia Oy:n 15. tilikausi.

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on 1000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji.

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Kaukaan Voima Oy (omistusosuus 46 %), joka tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle biopoltto­aineella sähköä ja kaukolämpöä ja Elvera Oy (omistusosuus 30 %), joka rakentaa ja pitää kunnossa energia- ja vesiverkkoja.

Vainikkalan Vesi Oy on Lappeenrannan Energia –konsernin osakkuusyhtiö (45 %).

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen tuotanto sujui ympäristöystävällisesti ilman ympäristölupaehtojen ylityksiä. Kaukolämmön hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus oli n. 71,3 (63,2) % ja hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus 77,3 (67,4) %. Kaukaan Voima toimitti 82,6 (81,1) % LRE:n kaukolämpöenergian kokonaishankinnasta ja 30,4 (27,5) % sähköenergian kokonaishankinnasta. Biovoimalan pohja- ja lentotuhka hyötykäytettiin täysin UPM:n Tuosan kaatopaikan rakenteisiin.

Yhtiö on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus oli 38,7 (18,9) GWh. Hyötytuuli Oy sai valmiiksi vuoden 2017 aikana Annankankaan tuulipuiston Raaheen ja Suomen ensimmäisen merituulipuiston Tahkoluotoon Porin edustalle.

Energia Oy omistaa lisäksi vajaat 10 prosenttia tuulivoimayhtiöistä TuuliSaimaa Oy ja Lähituuli Oy.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kolmesta kaasuturbiinista kaksi toimii vuokrasopimuksen mukaisesti Fingrid Oyj:n varatehona. Kaukolämmön ja höyryn tuotantolaitokset toimivat suunnitellusti ilman merkittäviä vikoja. Jätevesiratkaisuun liittyen Lämpövoima vei eteenpäin hankkeen yleissuunnittelua suunnittelijaksi valitun Pöyry Finland Oyj:n kanssa. Yleissuunnittelun päättyi syksyllä 2017. Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti hylätä hankkeeseen liittyvän osayleiskaavan marraskuussa 2017. Lappeenrannan kaupunki valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja projektin jatkuminen odottaa oikeuden päätöstä.

Lappeenrannan Energiaverkot jatkoi sähköverkon kehityssuunnitelman mukaisesti sähkön toimitusvarmuuden parantamista. Merkittävimpänä kohteena oli Savitaipaleen kaapeloinnin loppuunsaattaminen.

Sähkön tukkuhinta Suomessa oli edelleen alhaisella tasolla. Tukkuhinta pohjoismaisella tasolla (ns. systeemihinta) oli 29,41 (26,91) €/MWh ja Suomen hinta-alueella 33,19 (32,45) €/MWh. Matala hintataso selittyy normaalia paremmalla vesivuodella, alhaisilla kivihiilen ja öljyn hinnoilla sekä heikolla taloustilanteella ja sähkön kysynnällä.

Vuonna 2017 sähkön kokonaismyynti oli 699,9 (757,8) GWh ja kaukolämmön 652,1 (667,5) GWh. Sähkön kokonaismyynti pieneni 7,6 % ja kaukolämmön 2,3 %. Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2017 oli hieman normaalia pienempi. Vuoden 2017 lämmitystarveluku oli 4242 (4268), kun se Lappeenrannassa normaalivuonna on 4510.

Lappeenrannan Energia Oy:n maakaasun ja kaukolämmön myyntihinnat säilyivät kertomusvuonna ennallaan.

Sähkön siirtohintoihin ja veden hintoihin tehtiin noin 10% korotus vuoden 2017 alussa.

Kaukolämmön julkiset myyntihinnat olivat hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella ja sähkön puolestaan käytännössä keskiarvossa. Kaukolämmön CO2-ominaispäästöt olivat ennätykselliset alhaiset ollen n. 73,0 (106,7) ton/MWh, kun ominaispäästöjen valtakunnallinen keskiarvo oli n. 149 (154) ton/MWh. Kaukolämmössä biopolttoaineiden osuus oli noin 71,3 (63,2) % kun valtakunnallinen keskiarvo oli 36 (34) %.

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto pieneni ennakoidusti tasolle 121,1 (124,2) milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto laski 7,0 % edellisvuodesta ja oli 64,7 (69,6) milj. euroa.

Myynnin kehitys 2015 – 2017 (milj. €)       ero %
  2015 2016 2017 16-17
Sähkön myynti (ulkoinen) 35,9 33,1 28,7 -13,3
Sähkön siirto 21,6 24,3 26,4 +8,6
Lämmön myynti (ulkoinen) 28,6 27,9 27,0 -3,2
Lämmön siirto 9,6 12,2 11,7 -4,1
Kaasun myynti 3,2 2,8 3,3 +17,9
Kaasun siirto 2,8 3,6 3,6 0,0
Vesi 17,0 17,2 17,8 +3,5

Konsernin liikevoitto pieneni 9,9 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 25,8 (35,7) miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 8,1 (18,6) milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 12,7 (22,2) milj. euroa ja emoyhtiön 5,0 (15,1) milj. euroa.

Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:

  Emo     Konserni    
  2015 2016 2017 2015 2016 2017
Liikevaihto milj. € 73,8 69,6 64,7 124,6 124,2 121,1
Liikevoitto milj. € 10,0 18,6 8,1 20,5 35,7 25,8
Liikevoitto/tappio % 13,5 26,8 12,5 16,5 28,7 21,3
OPO:n tuotto % 21,6 44,2 12,8 31,8 66,3 27,8
Omavar.aste % 14,1 18,0 19,1 8,9 13,8 16,7

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat 26,0 (15,9) milj. euroa. Investoinneista 14,0 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin, 2,1 milj. euroa lämpöverkkoihin ja 5,4 milj. euroa vesi- ja jätevesiverkkoihin.

Rahoitus

Konsernin korolliset velat 31.12.2017 olivat 173,6 (182,2) miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupunkikonsernille oli 119,9 (119,9) milj. euroa. Likvidit varat olivat vuoden lopussa -3,6 (-4,7) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Maksetut palkat 
ja palkkiot (milj. €)
      Henkilöstö
keskimäärin
   
  2015 2016 2017 2015 2016 2017
Emo 2,3 2,3 1,8 54 52 42
Konserni 10,4 7,5 6,1 233 158 132

Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 119 (124) ja määräaikaisia 8 (6). Henkilöstön keski-ikä oli 48,1 (48,7) vuotta vuoden lopussa. Koko konsernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 5 (3) henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 4 (4) henkilöä.

Hallinto

Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt 7.6.2017 saakka: Jouni Kemppi (pj), Martta Hirvikallio (vpj), Kimmo Hyvärinen, Riitta Munnukka, Marja Talka, Tommi Vasama, Kimmo Heinonen ja henkilöstön edustajana Marja Tiitto. Henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä olivat: Jari Lantta, Maria Torniainen, Erkki Kämäräinen, Leena Kaijansinkko, Raila Oksanen, Sami Jokelainen, Alpo Härkönen ja Jouni Pettinen. Yhtiökokous 7.6.2017 valitsi uuden hallituksen seuraavasti: Kemppi Jouni (pj), Lehtonen Kullervo (vpj), Hyvärinen Mirva, Klemola Kimmo, Kämäräinen Erkki, Merta Sanna, Seppänen Kirsi, Talka Marja ja henkilöstön edustajana Tiitto Marja. Henkilökohtaiset varajäseniksi valittiin samassa järjestyksessä: Korhonen Paavo, Hannolainen Edward, Hyttinen Pilvi, Salminen Jussi, Kailio Toni, Piiroinen Milla, Kauhanen Sonja, Lindgren den Oude Anne-Liisa ja Pettinen Jouni.

Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kaupungin nimeämänä strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarisella. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen ja sihteerinä hallintosihteeri Kirsi Jokio.

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab päävas­tuullisena tilintarkasta­janaan KHT Heikki Tuomi.

Rakenne ja rahoitusjärjestelyt

Yhtiön rahoitustilanne oli suurista investoinneista johtuen edelleen haastava. Yhtiön hallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena on parantaa omavaraisuusastetta nykytilanteesta ja selvitä ilman lisälainan ottoa seuraavat vuodet ennen jätevedenpuhdistamo-investoinnin alkua. Tämän seurauksena tulevien vuosien investointeja rajoitetaan edelleen, kiinteistömassaa tiivistetään ja myydään pois.

Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta

Lappeenrannan Energiassa toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakaupan riskienhallinta­politiikkaan, toimintajärjestelmään sekä poikkeusoloja varten laadittuihin energia- ja vesihuollon valmiussuunnitelmiin.

Energiakauppa altistuu sähkön markkinahinnan vaihtelun ja polttoaineiden hintamuu­tosten aiheuttamalle riskille. Suojauksissa käytetään sähkötermiinejä ja pitkäaikaisia sopimuksia. Suojaustoiminnan päätarkoitus on varmistaa loppuasiakasmyynnille tavoiteltu kate. Johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa.

Energia Oy:llä on sähkön- ja kaukolämmöntuotannon keskeytysvakuutukset ja voimalaitoksella konerikkovakuutus. Lisäksi yhtiöllä on vastuuvakuutus koskien veden ottoa, jakelua ja puhdistusta. Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Energiaverkot Oy:llä on vastuu­vakuutus, joka kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia.

Ympäristö

Konsernin ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristö­- ohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.

Lappeenrannan Energia Oy osallistuu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Energiapalvelujen toimenpideohjelmaan ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy vastaavaan Energiatuottajien toimenpideohjelmaan.

Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta energianhankinta oli hyvin ympäristö­ystävällistä.

Mertaniemen voimalaitoksen ympäristölupaan on haettu tarkistusta syksyllä 2015.

Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluu Mertaniemen voimalaitos ja tehol­taan yli 40 MW:n lämpökeskukset.

Kaupunginkeskusta-alueen vesijohtoveden laatua parannettiin ottamalla käyttöön uusi vedenottamo Haukilahdessa.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pienimuotoista. Yhtiössä teetetään vuosittain 1 -3 lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen ja lisäksi yhtiö osallistuu lähinnä henkilöstöpanostuksin joihinkin Lappeenrannan teknillisen yliopiston vetämiin tutkimushankkeisiin. Lappeenrannan Energiaverkot Oy on kaupunkisähköverkkoryhmässä mukana rahoittamassa ST-poolin toimintaa, jonka kautta rahoitetaan lähinnä sähköverkkoihin liittyvää tutkimusta.

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella

Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon yleissuunnittelu valmistui vuoden lopulla. Hankkeelle saatiin ympäristölupa kesällä 2016 mutta sen vahvistuminen jäi odottamaan valitusten käsittelyä ylemmässä oikeusasteessa. Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi aluetta koskevan osayleiskaavan marraskuussa 2017. Käsittely jatkuu valitusten jälkeen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyi Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia 0,73 Meur.

Tulevaisuuden näkymät

Yhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehokkuuden ennakoidaan paranevan. Tämä mahdollistaa jatkuvan kehittymisen toiminta-alueen yritysten ja asiakkaiden hyväksi. Voimakkaat investointipaineet mm. jätevesiratkaisuun ja sähköverkon kehityshankkeisiin liittyen saattavat tulevina vuosina aiheuttaa haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energiantuotannon polttoainepohjan pääosin biopolttoaineisiin perustuvaksi. Voimalaitoksen toiminnan jatkuminen nykymallilla on ensiarvoisen tärkeää.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energia Oy:n tilikauden voitto on 5 012 833,40 euroa. Jakokelpoiset voittovarat ovat tämän jälkeen 18 119 646,44 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 3 740 000 euroa ja loput tilikauden voitosta siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio-tilille.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osinkoa tullaan maksamaan yhtiön maksuvalmiutta vaarantamatta.

Takaisin Vuoden 2017 kohokohtiin

Tilaa asiakaskirjeemme