Lämpövoiman toimintakertomus 2021
Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 11 lämpölaitosta, yhden höyrykattilalaitoksen, kymmenen talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.
Liikevaihto 22,7 M€, Liikevoitto 1,1 M€, Investoinnit 4,1 M€, Henkilöstö 43.
Lämmön- ja varavoiman tuotanto
Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin häiriöreservikäytössä. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelma mukaisesti kuuden viikon välein. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiineja ei käynnistetty.
Mertaniemen kaukolämpökattiloita käytettiin talven huippukuormien ja Kaukaan Voiman tuotantoseisokkien aikana. Kaukolämpökattilat toimivat suunnitellusti eikä niillä ollut merkittäviä häiriöitä.
Vuonna 2021 (2020) Lavon kaukolämmöntuotanto kantakaupungin alueella oli 89 (69) GWh eli 15 (14) % alueella käytetystä kaukolämmöstä, joka oli 588 (512) GWh. Kaukaan Voima tuotti 499 (429) GWh eli 83 (84) % kantakaupungin alueen kaukolämmöstä. Muu hankinta oli 11 (14) GWh.
Muissa kaukolämpöverkoissa tuotettiin omilla laitoksilla kaukolämpöä 26 (23) GWh. Adven Oy tuotti hiilidioksidivapaasti kaukolämpöä Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehtaalla talteenottolämmöillä ja vedyllä Joutsenon keskustan verkkoon 22 (17) GWh.
Mustolan lämpölaitoksen tontille on käyttöönotettu lämpövarastoa. Hanketta vetää Lappeenrannan seudun Ympäristötoimi ja päätoteuttajan on Elstor Oy.
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2021 (2020) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 4,70 (5,20) milj.m3., josta Imatralle toimitettiin 0,73 (0,57) milj.m3 (Myllypuron vedenottamolta). Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 3,08 (3,04) milj.m3.
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2021 (2020) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 6,23 (6,38) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,72 (5,78) milj.m3. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin Toikansuolla 20 405 (20 462) m3 ja Oravaharjulla 5139 (5638) m3. Puhdistusprosesseissa syntyi kuivattua lietettä Toikansuon puhdistamolla 9 277 (8 372) tonnia ja Oravaharjulla 800 (865) tonnia.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamolle asetetut vähimmäisvaatimukset vuoden kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vuoden viimeisellä neljännesvuosijaksolla vesistöön johdettavan jäteveden kokonaisfosforin ja kiintoaineen jäännöspitoisuudet ylittivät puhdistamon neljännesvuosijaksolle asetetut puhdistusvaatimukset. Muilta osin jaksolle asetetut puhdistusvaatimukset saavutettiin. Yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin kaikilla tarkkailukerroilla.
Toikansuon puhdistamolle valmistui toukokuussa prosessin loppupäähän uusi tertiäärivaihe eli jälkisuodatus, jolla tehostetaan kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustulosta. Puhdistamon toiminnassa oli merkittäviä häiriöitä, kun puhdistamolle tuli heinäkuussa poikkeavaa jätevettä Etelä-Karjalan jätehuollosta (EKJH). Puhdistamo ylikuormittui eikä pystynyt puhdistamaan jätevettä lupaehtojen mukaisesti. Huonosti puhdistunut jätevesi aiheutti tertiäärisuodattimien tukkeutumisen. Suodattimet otettiin pois käytöstä ja niiden mekaaninen pesu kesti kolme viikkoa. Tapahtuman johdosta yhteistyötä EKJH:n kanssa lisättiin haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. EKJH on tehnyt toimenpiteitä jätevesipäästöjen vähentämiseksi ja ongelman odotetaan poistuvan kokonaan kesällä 2022.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamolle asetetut vähimmäisvaatimukset vuoden kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vuoden neljännellä neljännesvuosijaksolla vesistöön johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen jäännöspitoisuudet ylittivät puhdistamon neljännesvuosijaksolle asetetut puhdistusvaatimukset. Muilta osin jaksolle asetetut puhdistusvaatimukset saavutettiin. Neljännen vuosineljänneksen korkeisiin jäännöspitoisuuksiin vaikutti puhdistamolla käsittelemättö-män jäteveden ohitus kahdeksan päivän ajan marraskuun alussa. Yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin kaikilla tarkkailukerroilla
Oravaharjun jätevedenpuhdistamolla uuden esikäsittelyn viirasuodattimen käyttöönotossa ilmeni vaikeuksia koronasta aiheutuneen laitetoimituksen viivästyksen sekä norjalaisten käyttöönottajien maahantulorajoitusten vuoksi. Esikäsittelylaitteiston toiminta osoitti kuitenkin tehostavan puhdistamon toimintaa hyvin kokonaisfosforin ja kiintoaineen jäännöspitoisuuksien osalta, vaikka suodattimen toiminta ei ole vielä loppuun asti viritetty. Oravaharjun puhdistamolla saavutettiin vuonna 2018 voimaan astuneiden tiukentuneiden lupaehtojen mukaiset puhdistustulokset.
Ylämaan puhdistamolla alitettiin ensimmäisellä puolivuotisjaksolla lupamääräyksissä asetetut enimmäispitoisuuksien raja-arvot. Vuoden toisella puolivuosijaksolla vesistöön johdettavan jäteveden kokonaisfosforin ja kiintoaineen jäännöspitoisuudet ylittivät puhdistamon lupamääräyksissä puolivuosijaksolle asetetut raja-arvot. Muilta osin vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat puhdistamon lupamääräyksissä puolivuosijaksolle asetetut raja-arvot. Jakson jälkimmäisenä tarkkailuajankohtana 16.11. puhdistamon saostuskemikaalin annostelussa oli tuke, joka vaikutti puhdistamon toimintaan tarkkailuajakohtana. Uusintanäytteenotossa 9.12. lähtevän veden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamon lupaehdoissa asetetut puhdistusvaatimukset. Puhdistamolle tuleva vesi oli laimeaa, joten puhdistusteho jäi kokonaisfosforilla ja kiintoaineella alle vaaditun 90 %:n lupatason, ollen fosforilla 79 % ja kiintoaineella 74 %.
Nuijamaan puhdistamolta lähtevän veden jäännöspitoisuudet täyttivät vaaditut lupaehdot. Puhdistamon puhdistustehokkuudet olivatkin vuonna 2021 selvästi korkeammat kuin aiempina vuosina 2012-2020 keskimäärin. Puhdistamolle johdetun jäteveden keskimääräiset vuorokausivirtaamat ovat laskeneet vuodesta 2019 lähtien, mutta kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen tulokuormitukset olivat tarkkailujakson 2012-2020 keskiarvoa suuremmat.
Vainikkalan pienpuhdistamolla päästiin jäännöspitoisuuksien osalta lähes kaikilta osin valtioneuvoston antaman yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) määrittämiin vähimmäisvaatimuksiin eri parametrien osalta. Yhden tarkkailukerran kiintoaineen jäännöspitoisuus ylitti vähimmäisvaatimuksen. Muilta osin asetetut raja-arvot saavutettiin kaikilla neljällä tarkkailukerralla.
Jätevesiratkaisu
Korkeimmalta hallinto-oikeudelta saatiin päätös Hyväristönmäen ympäristöluvasta 22.6.2021. Päätöksessä Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin VHO:lle uudelleen käsiteltäväksi.
Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyy 0,738 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.
Taloudellinen kehitys
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:
| Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: |
2019 | 2020 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto (milj. €) | 23,2 | 18,1 | 22,7 |
| Liiketulos (milj. €) | 1,1 | 1,1 | 1,1 |
| Liiketulos -% | 4,9 | 5,8 | 4,9 |
| OPO:n tuotto -% | 6,6 | 5,5 | 6,4 |
| Omavar.aste -% | 52,9 | 51,3 | 47,4 |
Investoinnit
Yhtiön investoinnit olivat 4,1 (5,6) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 43 (43) henkilöä vuoden lopussa.
Henkilöstön keski-ikä oli 50,6 (50,0) vuotta.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ssä toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakonsernin riskienhallintapolitiikkaan sekä toimintajärjestelmään. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys.
Voimalaitoksen toiminta voi keskeytyä esimerkiksi suuren konerikon vuoksi. Konerikon välittömien vahinkojen varalle yhtiöllä on konerikkovakuutus. Yhtiöllä on myös lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy vesiliiketoiminnalla on laaja keskeytysvakuutus.
Ympäristö
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista. Lämmön-, höyryn- ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.
Yhtiö on mukana elinkeinoelämän energiansäästösopimuksessa.
Yhtiön dieselkäyttöisistä autoista kolme on vaihdettu vuoden aikana ympäristöystävällisemmiksi kaasukäyttöisiksi autoiksi.
Hallinto
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 21.4.2021 valitsemat henkilöt: Arto Nikkanen, Sari Luukkonen ja Arto Taipale.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Arto Nikkanen. Varapuheenjohtajana toimi Arto Taipale. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tuomo Parviainen.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
Tutkimus ja kehitys
Toikansuon jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön tertiäärisuodatus. Alustavan seurannan perusteella suodatin erottaa kiintoainetta ja fosforia tehokkaasti. Loppuvuonna suodatin jouduttiin ohittamaan erikoisen huonolaatuisten jätevesien vuoksi. Suodattimen toiminnan optimointiin päästään sitten, kun laitokselle tulevassa jätevedessä ei esiinny EKJH:lta tulevia haitallisia päästöpulsseja. EKJH:lla on suunnitelma parantaa jätevesiensä laatua syksyyn 2022 mennessä.
Lappeenrannan Energian strategialupausta ”Hiilineutraali energiayhtiö vuonna 2026” edistettiin teettämällä esiselvitys maakaasun korvaamisesta kaukolämmöntuotannossa. Käsitellyistä vaihtoehdoista pellettipölypoltto olemassa olevissa kattiloissa nousi kiinnostavaksi hyvän kannattavuuden ja nopean toteutusaikataulun osalta. Pellettipölypolton soveltuvuudesta olemassa oleviin kattiloihin teetettiin selvitys kolmelle lämpölaitokselle. Selvitysten perusteella päätettiin aloittaa hanke Ihalaisen lämpölaitoksen muuttamiseksi pellettipölypoltolle.
Toikansuolta lähtevän puhdistetun jäteveden lämmön talteen ottamisesta lämpöpumpulla teetettiin esiselvitys. Lämmönvaihtimien toiminnan kannalta olisi tärkeää, että jätevesi olisi mahdollisimman hyvin puhdistettua. Koska tertiäärisuodattimen toiminnasta ei ole vielä voitu varmistua, ei lämpöpumppuhanketta jatkettu vielä toteutusvaiheeseen.
Kaupungin kanssa yhteistyössä teetettiin selvitys suuren kallioluolan käyttämisestä lämpövarastona.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Ihalaisen lämpölaitoksella on aloitettu pellettipölypolttomuutoksen hankinta. Tarkoituksena on muuttaa kaksi kattilaa pellettipölypoltolle. Kaksi kattilaa jää ennalleen.
Huhtiniemen kalkkirouhealkalointilaitoksen rakentaminen jatkuu. Tavoitteena on ottaa uusi laitos käyttöön tulevana kesänä.
Yhtiön toimitusjohtaja vaihtuu 1.4.2022. Uutena toimitusjohtajana aloittaa Jarkko Kovanen. Tuomo Parviainen siirtyy projektitehtäviin.
Ukrainan sodan vuoksi lämmöntuotannon polttoaineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi, mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen konsernissa. Myös polttoaineiden saatavuudessa on uhkakuvia.