Yleistä
Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 11 lämpölaitosta, kymmenen talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Lämmön- ja varavoiman tuotanto
Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin häiriöreservikäytössä. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelman mukaisesti kuuden viikon välein. Koekäytöt suoritettiin sopimuksen mukaisesti. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiineja ei käynnistetty.
Mertaniemen sähkökattila oli käytössä koko vuoden. Sähkökattila vastasi pääosin keskustan verkon lämmöntuotannosta touko-syyskuun ajan. Lisäksi lämpöä tuotettiin sähkökattilalla alhaisen sähkön markkinahinnan aikana myös Kaukaan Voiman ollessa tuotannossa. Ihalaisen lämpökeskuksen pellettikattiloita käytettiin talven huippukuormien ja kesäkaudella kalliin sähkön aikana. Maakaasu- ja öljykäyttöisiä vara- ja huippukattiloita käytettiin erittäin vähän johtuen leudosta talvesta ja päätuotantolaitosten hyvästä käytettävyydestä.
Rauhan alueen kaukolämpö hankittiin pääosin Imatran Lämpö Oy:ltä ja alueen lämpökeskus toimi varalaitoksena. Joutsenossa jatkettiin lämpöyhteistyötä Advenin ja Kemiran kanssa ja Lämpövoiman lämpökeskukset toimivat huippu- ja varalaitoksina.
Mertaniemessä valmistui 10 000 m3 kaukolämpöakku. Käyttöönotto ajoittui keväälle ja sen jälkeen sitä käytettiin energian hankinnan optimoimiseen. Mertaniemen voimalaitosalueelle valmistui myös sähköakkuvarastoa. Sähköakkuvaraston omistaa Mertaniemen sähkövarasto Oy mikä on pääomasijoitusyhtiö Ardian ja Lappeenrannan Energian yhteisyritys.
Lämpövoiman vuoden 2025 (2024) kaukolämmöntuotanto oli 188 (203) GWh, josta sähköllä tuotettiin 152 (138) GWh, pelletillä 16 (24) GWh ja loput vara- ja huippulämpökeskuksilla 20 (42) GWh.
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2025 (2024) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,11 (5,09) milj.m3, josta Imatralle toimitettiin 0,74 (0,74) milj.m3. Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 2,96 (2,89) milj.m3.
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana.
Nuijamaan taajaman vedenhankinnan varmistamista ja poikkeustilanteisiin varautumista varten otettiin uusi kaivo käyttöön. Ilottulan vedenottamon sähkö- ja automaatiojärjestelmät uusittiin vuoden aikana.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2025 (2024) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 5,71 (5,80) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,26 (5,33) milj.m3.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamolle asetetut vähimmäisvaatimukset vuoden aikana hyvin. Puhdistamon aiheuttama vesistökuormitus jatkoi vähenemistä.
Toikansuon jätevedenpuhdistamo sai uuden ympäristöluvan. Lupa on voimassa Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon valmistumiseen saakka kuitenkin enintään vuoden 2031 loppuun saakka. Vaihtoehtoisena alkalointikemikaaleina käyttöönotettiin meesatuhka.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamolla osalta vuosi oli haasteellinen. Puhdistustuloksen vuosikeskiarvot ylittivät luparajan kiintoaineen, BOD:n ja kokonaisfosforin osalta. Kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä saavutettiin lupaehdot kiintoainetta lukuun ottamatta. Syksyllä 2024 alkanut biologisen prosessin ongelma ja flotaatioprosessin häiriöt jatkuvat vuodelle 2025. Lisäksi edellisen vuoden syksyinen häiriötilanne toistui myös viime syksynä ja syyksi epäillään tulevan veden poikkeuksellista laatua. Puhdistamon ilmastuskompressoreiden uusintaprojekti saatiin valmiiksi ja uudet kompressorit otettiin käyttöön alkuvuonna 2025.
Nuijamaan pienpuhdistamolla saavutettiin lupaehtojen mukaiset vuositason puhdistusvaatimukset ja samoin valtioneuvoston asetuksen vuosittaiset vähimmäisvaatimukset kaikilta osin.
Ylämaan pienpuhdistamolla saavutettiin hyvin lupaehdot ja valtioneuvoston asetuksen mukaiset vuosikeskiarvojen vähimmäisvaatimukset täyttyivät. Ylämaan jätevedenpuhdistamolle saatiin uusi ympäristölupa ja verkoston kaivojen korjaukset johtivat huomattavasti pienempiin vuotovesi määriin mikä mahdollistaa uuden jätevedenpuhdistamon pienemmän mitoituksen.
Vainikkalan pienpuhdistamon toiminta täytti yleiset valtioneuvoston yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) määrittämät vähimmäisvaatimukset. Suunnittelutyö siirtyä alueella kiinteistökohtaisiin jäteveden käsittelyjärjestelyihin on käynnissä. Työn tavoitteena on lopettaa pienpuhdistamo lähitulevaisuudessa.
Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo
Lokakuussa 2024 Lappeenrannan kaupungin valtuusto hyväksyi jätevedenpuhdistamon rakentamisen mahdollistavan asemaakaavamuutoksen. Asemaakaavamuutoksesta jätettiin yksi valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei ottanut valitusta käsiteltäväksi. Päätöksestä jätettiin valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunki sai vuoden aikana alueelle lunastustoimituksessa ennaltahaltuunottopäätöksen mikä mahdollisti alueen maaperätutkimusten tekemisen.
Vuonna 2017 valmistunutta Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon esisuunnittelma ja kuormitus- sekä virtausennuste päivitettiin.
Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyy 0,79 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.
Taloudellinen kehitys
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto (milj. €) | 29,2 | 20,5 | 25,8 | 19,5 |
| Liiketulos (milj. €) | -0,1 | 0,3 | 2,4 | 1,9 |
| Liiketulos - % | -0,4 | 1,7 | 9,1 | 10,0 |
| OPO:n tuotto - % | -1,5 | 1,0 | 10,4 | 9,6 |
| Omavaraisuusaste - % | 40,5 | 36,1 | 36,9 | 36,2 |
Investoinnit
Yhtiön investoinnit olivat 1,8 (5,4) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 45 (47) henkilöä vuoden lopussa.
Henkilöstön keski-ikä oli 50,1 (50,3) vuotta.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ssä riskienhallintaa toteutetaan Lappeenrannan Energia konsernin ohjeistuksen ja toimintatapojen mukaisesti osana konsernin kokonaisriskien hallintaa. Vuoden 2025 aikana Lappeenrannan Energia konsernissa sertifioitiin ISO9001 johtamisen ja laadunhallinnan järjestelmä ja ISO27001 tietoturvan hallintajärjestelmä. Lämpövoiman suurimmat riskit liittyvät mahdollisiin laiterikkoihin, polttoaineen ja sähkön hinnan muutoksiin sekä henkilöstöriskeihin. Laiterikkojen riskeihin varaudutaan ennakoivalla kunnossapidolla ja omaisuuden hallinnan suunnittelulla. Kaikki laitokset ovat vakuutettu omaisuusvakuutuksilla. Lappeenrannan Lämpövoima Oy vesiliiketoiminnalla on keskeytysvakuutus. Polttoaineen ja sähkönhinnan vaihteluihin varaudutaan monipuolisella tuotantorakenteella ja konsernin riskipolitiikan mukaisella polttoaineen hankinnalla ja sähkön hankinnan suojauksilla. Henkilöstöriskeihin varaudutaan monipuolisen osaamisen varmistamisella ja valmentavan toimintakulttuurin keinoin. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys.
Ympäristö
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristö- ohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista. Lämmön ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.
Yhtiö on mukana elinkeinoelämän energiansäästösopimuksessa.
Hallinto
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 31.3.2025 valitsemat henkilöt: Arto Nikkanen, Sari Luukkonen ja Jussi Selenius.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Arto Nikkanen. Varapuheenjohtajana toimi Jussi Selenius. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Jarkko Kovanen. Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Minna Havia-Niemi.
Tutkimus ja kehitys
Hiilipäästöjen vähentämiseen liittyviä selvityksiä tehtiin hukkalämpöjen hyödyntämisen, sähkökattilakapasiteetin lisäämisen ja energianhankinnan optimoinnin osalta.
Etelä-Karjalan vesihuoltotoimijoiden kanssa jatkettiin seudullisen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Lemin ja Taipalsaaren kuntien kanssa sovittiin konsessiosopimusten käyttöönotosta vuoden 2026 aikana.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Alkaneella tilikaudella jatketaan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamoprojektin edistämistä. Ylämaan jätevedenpuhdistamon mitoitus päivitetään ja hankinnan kilpailutus aloitetaan. Tavoitteena aloittaa rakennustyöt kuluvan vuoden aikana.
Mertaniemen suunnitellaan uuden sähkökattilan rakentamista, mihin liittyen on käynnistetty esisuunnittelu. Mahdollinen investointipäätös voidaan tehdä kevään aikana. Mertaniemen alueelle suunnitellaan yhteistyössä EPV Energian kanssa kaasumoottorin rakentamista.
Lisäksi tilikaudella selvitetään erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämistä kaukolämmöntuotantoon.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tilikauden voitto on 2198,18 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden voitto siirretään edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille.