Yleistä
Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 11 lämpölaitosta, kymmenen talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Lämmön- ja varavoiman tuotanto
Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin
häiriöreservikäytössä. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelman mukaisesti kuuden viikon välein. Koekäytöt suoritettiin sopimuksen mukaisesti. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiineja ei käynnistetty.
Mertaniemen sähkökattila oli käytössä koko vuoden. Sähkökattila vastasi pääosin keskustan verkon lämmöntuotannosta touko-syyskuun ajan. Lisäksi lämpöä tuotettiin sähkökattilalla alhaisen sähkön markkinahinnan aikana myös Kaukaan Voiman ollessa tuotannossa. Maakaasu ja öljykäyttöisiä vara- ja huippukattiloita käytettiin talven huippukuormien ja kesäkaudella kalliin sähkön aikana. Kylmä tammikuu lisäsi maakaasun käyttöä edellisestä vuodesta. Kaukolämpökattilat toimivat suunnitellusti eikä niillä ollut merkittäviä häiriöitä.
Ihalaisen lämpökeskuksen pellettimuutos otettiin käyttöön ja se tuotti lämpöä peruskuromalaitosten lisäksi markkinatilanteen mukaan. Laitoksen käytettävyys oli hyvällä tasolla, vaikka pellettimuutoksen käyttöönottoon liittyviä kehitystöitä vielä tehtiin.
Mustolan lämpöakku siirrettiin Selkäharjun erillisalueelle ja laitos otetiin käyttöön vuoden aikana. Käyttöönoton jälkeen se vastasi pääosin alueen lämmön tuotannosta.
Rauhan alueen kaukolämpö hankittiin pääosin Imatran Lämpö Oy:ltä ja alueen lämpökeskus toimi varalaitoksena. Alueella sijainnut Vipelentien lämpöpumppulaitos purettiin. Joutsenossa jatkettiin lämpöyhteistyötä Advenin ja Kemiran kanssa ja Lämpövoiman lämpökeskukset toimivat huippu- ja varalaitoksina.
Huhtikuussa tehtiin investointipäätös Mertaniemen 10 000 m3 kaukolämpöakun rakentamisesta. Kesäkuussa alkoivat rakennustyöt ja hanke eteni aikataulussa. Kaukolämpöakun käyttöönotto on keväällä 2025.
Mertaniemen voimalaitosalueelle aloitettiin rakentamaan sähköakkuvarastoa. Hankkeen toteuttajina ovat pääomasijoitusyhtiö Ardian ja Lappeenrannan Energia Oy. Hankkeessa hyödynnetään Lämpövoiman omistamaa infrastruktuuria ja osaamista. Lämpövoiman vuoden 2024 (2023) kaukolämmöntuotanto oli 203 (130) GWh, josta sähköllä tuotettiin 138 (80) GWh, pelletillä 24 (6) GWh ja loput vara- ja huippulämpökeskuksilla 42 (28) GWh.
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2024 (2023) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,09 (5,03) milj.m³, josta Imatralle toimitettiin 0,74 (0,74) milj.m³. Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 2,89 (2,86) milj.m³.
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana.
Nuijamaan taajaman vedenhankinnan varmistamista ja poikkeustilanteisiin varautumista varten jatkettiin uuden kaivon käyttöönottoa. Uuden kaivon ja olemassa olevan vesilaitoksen välille rakennettiin putkiyhteys. Kaivoa ollaan ottamassa käyttöön vuoden 2025 aikana.
Honkalan vedenottamolle rakennettiin uusi kaivo vanhan vaurioituneen kaivon viereen turvaamaan Rauhan ja Korvenkylän vedenhankintaa.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2024 (2023) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 5,80 (6,00) milj.m³. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,33 (5,53) milj.m³.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamolle asetetut vähimmäisvaatimukset vuoden aikana hyvin. Ennakkohuoltoina toteutettiin toukokuussa esiselkeyttimen huolto.
Hakemus Toikansuon ympäristöluvan päivittämisestä jätettiin Aluehallintovirastolle. Ympäristölupaa haetaan Toikansuon toiminnan loppuajaksi, kunnes uusi jäteveden puhdistamo valmistuu Hyväristönmäen alueelle. Vuoden aikana testattiin vaihtoehtoisia
alkalointikemikaaleja ja aiheesta teetettiin diplomityö. Toimivaksi alkalointikemikaaliksi todettiin meesatuhka.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon osalta saavutettiin lupaehdot viimeistä vuosineljännestä lukuun ottamatta hyvin. Viimeisen vuosineljänneksen haasteet nostivat puhdistustuloksen vuosikeskiarvot yli luparajan kiintoaineen, BOD:n ja kokonaisfosforin
osalta. Puhdistamon ilmastuskompressoreiden uusintaprojekti aloitettiin ja uudet konttiin sijoitettavat kompressorit saadaan käyttöön alkuvuonna 2025.
Nuijamaan pienpuhdistamolla saavutettiin lupaehtojen mukaiset vuositason puhdistusvaatimukset ja samoin valtioneuvoston asetuksen vuosittaiset vähimmäisvaatimukset kaikilta osin.
Ylämaan pienpuhdistamolla saavutettiin hyvin lupaehdot kaikilta muilta osin lukuun ottamatta kiintoainetta toisella puolivuotiskaudella. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset vuosikeskiarvojen vähimmäisvaatimukset täyttyivät. Ylämaan puhdistamon uusinta on suunnitteluvaiheessa ja ympäristöluvan muutoshakemus on jätetty Aluehallintovirastolle.
Vainikkalan pienpuhdistamon toiminta täytti yleiset valtioneuvoston yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) määrittämät vähimmäisvaatimukset muuten paitsi yhdellä tarkkailukerralla kiintoaineen osalta. Puhdistamon jätevesivirtaama oli hyvin pientä koko vuoden ajan. Puhdistamo tyhjennettiin ja pestiin syksyllä, ja puhdistamolle tuleva jätevesi kuljetettiin Toikansuon puhdistamolle lokakuun lopulle saakka, jolloin puhdistamon käyttö palautettiin normaaliksi.
Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo
Lokakuussa Lappeenrannan kaupungin valtuusto hyväksyi jätevedenpuhdistamon rakentamisen mahdollistavan asemaakaavamuutoksen. Asemaakaavamuutoksesta jätettiin yksi valitus hallinto-oikeuteen.
Hyväristönmäki -hankkeen konsultointi- ja projektinjohtopalveluiden toteuttajaksi valittiin julkisella neuvottelumenettelyllä Rakennuttajatoimisto HTJ Oy.
Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyy 0,70 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.
Taloudellinen kehitys
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:
| Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: |
2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto (milj. €) | 22,7 | 29,2 | 20,5 | 25,8 |
| Liiketulos (milj. €) | 1,1 | -0,1 | 0,3 | 2,4 |
| Liiketulos -% | 4,9 | -0,4 | 1,7 | 9,1 |
| OPO:n tuotto -% | 6,4 | -1,5 | 1,0 | 10,4 |
| Omavar.aste -% | 47,4 | 40,5 | 36,1 | 36,9 |
Investoinnit
Yhtiön investoinnit olivat 5,4 (2,6) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 47 (46) henkilöä vuoden lopussa. Henkilöstön keski-ikä oli 50,3 (50,3) vuotta.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ssä riskienhallintaa toteutetaan Lappeenrannan Energia konsernin ohjeistuksen ja toimintatapojen mukaisesti osana konsernin kokonaisriskien hallintaa. Lämpövoiman suurimmat riskit liittyvät mahdollisiin laiterikkoihin, polttoaineen ja
sähkön hinnan muutoksiin sekä henkilöstöriskeihin. Laiterikkojen riskeihin varaudutaan ennakoivalla kunnossapidolla ja omaisuuden hallinnan suunnittelulla. Kaikki laitokset ovat vakuutettu omaisuusvakuutuksilla. Lappeenrannan Lämpövoima Oy vesiliiketoiminnalla on keskeytysvakuutus. Polttoaineen ja sähkönhinnan vaihteluihin varaudutaan monipuolisella tuotantorakenteella ja konsernin riskipolitiikan mukaisella polttoaineen hankinnalla ja sähkön hankinnan suojauksilla. Henkilöstöriskeihin varaudutaan monipuolisen osaamisen varmistamisella ja valmentavan toimintakulttuurin keinoin. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys.
Ympäristö
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan
luonteeseen yleisesti kuuluvista. Lämmön ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.
Hallinto
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 10.4.2024 valitsemat henkilöt: Arto Nikkanen, Sari Luukkonen ja Jussi Selenius.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Arto Nikkanen. Varapuheenjohtajana toimi Jussi Selenius. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Jarkko Kovanen.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Minna Havia-Niemi.
Tutkimus ja kehitys
Hiilineutraalisuustavoitteeseen liittyviä selvityksiä tehtiin niin hukkalämpöjen hyödyntämisen kuin lämmön varastoinnin osalta.
Etelä-Karjalan vesihuoltotoimijoiden kanssa jatkettiin seudullisen vesihuoltoyhteistyön kehittämistä. Yhdessä Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien kanssa aloitettiin ELY:n tukema hanke konsessiosopimusten valmistelussa, missä Lappeenrannan Energia konserni vastaisi kuntien vesihuollon toteuttamisesta.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Alkaneella tilikaudella jatketaan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamoprojektin edistämistä. Nuijamaan vedenottamon uusi kaivo otetaan käyttöön. Ylämaan jätevedenpuhdistamon suunnitellaan ja ympäristölupa päivitetään, jotta hanke voidaan toteuttaa vuoden 2026 aikana.
Mertaniemen kaukolämpöakun rakennustyöt jatkuvat ja akku otetaan tuotantokäyttöön kevään 2025 aikana.
Tilikaudella selvitetään erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämistä kaukolämmöntuotantoon. Mertaniemen voimalaitos täyttää 50 vuotta mitä juhlistetaan monin tavoin vuoden 2025 aikana.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tilikauden voitto on 715 823,61 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden voitto siirretään edellisten tilikausien voitto- /tappiotilille.
Palaa vuosikertomussivulle