Lappeenrannan Lämpövoima Oy (LAVO) kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Yhtiö omistaa Mertaniemen voimalaitoksen sekä Lappeenrannan kaupungin alueella olevat 11 lämpölaitosta, yhden höyrykattilalaitoksen, kymmenen talousvedentuotantolaitosta ja viisi jätevedenpuhdistamoa.
Lämmön- ja varavoiman tuotanto
Mertaniemi 2 -voimalaitoksella olevat kaksi kaasuturbiinia ovat Fingridin häiriöreservikäytössä. Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä suunnitelma mukaisesti kuuden viikon välein. Koekäytöt suoritettiin sopimuksen mukaisesti. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön kaasuturbiineja ei käynnistetty.
Lämpövoiman kaukolämpökattiloita käytettiin talven huippukuormien ja Kaukaan Voiman tuotantoseisokkien aikana. Kaukolämpökattilat toimivat suunnitellusti eikä niillä ollut merkittäviä häiriöitä. Mertaniemen sähkökattila osallistui Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojaan ja sillä tuotettiin kaukolämpöä tarpeeseen myös matalan sähkön markkinahinnan aikana.
Vuonna 2022 (2021) Lavon kaukolämmöntuotanto kantakaupungin alueella oli 91 (89) GWh eli 16 (15) % alueella käytetystä kaukolämmöstä, joka oli 563 (598) GWh. Kaukaan Voima tuotti 464 (499) GWh eli 82 (83) % kantakaupungin alueen kaukolämmöstä. Muu hankinta oli 7 (11) GWh.
Muissa kaukolämpöverkoissa tuotettiin omilla laitoksilla kaukolämpöä 24 (26) GWh. Adven Oy tuotti hiilidioksidivapaasti kaukolämpöä Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehtaalla talteenot-tolämmöillä ja vedyllä Joutsenon keskustan verkkoon 22 (22) GWh.
Hiilineutraalisuustavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä toteutettiin ja suunniteltiin vuoden aikana. Ihalaisen lämpökeskuksen pellettimuutos käynnistyi kesällä maanrakennus- ja perustustöillä, ja laiteasennukset etenivät vuoden aikana pitkälle. Mustolan erillisalue päätettiin liittää keskustan kaukolämpöverkkoon ja siihen liittyvät verkonrakennustyöt käynnistyivät. Kaukolämpöakkuun liittyvää hankeselvitystä tehtiin Kaukaan Voima Oy:n alueelle. Selvityksen myötä paremmaksi vaihtoehdoksi valikoitui Mertaniemen voimalaitosalue. Kaukolämpöakun suunnittelu käynnistettiin. Mustolan lämpöakun siirtoa Selkäharjun erillisalueelle aloitettiin suunnitella.
Imatran Lämpö Oy:n kanssa tehtiin yhteistyösopimus Rauhan alueen lämmön ostosta Imatran kaukolämpöverkosta. Imatran kaukolämpö tuotetaan pääosin biolämpökeskuksella ja suunnitteilla on merkittävä teollisuuden hukkalämmön hyödyntämien kaukolämmön tuotantoon.
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2022 (2021) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,26 (4,70) milj.m3., josta Imatralle toimitettiin 0,73 (0,73) milj.m3 (Myllypuron vedenottamolta). Päävedenottamol-ta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 3,07 (3,08) milj.m3.
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana, lukuun ottamatta kertaluonteista, pintavesivalumasta johtuvaa mikrobiologisen laatutavoitteen ylittymistä Nuijamaan vedenottamolla.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2022 (2021) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 5,68 (6,22) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,24 (5,72) milj.m3. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin Toikansuolla 20 596 (20 405) m3 ja Oravaharjulla 5 247 (5 139) m3. Puhdistusprosesseissa syntyi kuivattua lietettä Toikansuon puhdistamolla 9 404 (9 277) tonnia ja Oravaharjulla 884 (800) tonnia.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamolle asetetut vähimmäisvaatimukset vuoden aikana hyvin. Ainoastaan kokonaisfosforin jäännöspitoisuus oli ensimmäisellä neljänneksellä hieman kohonneella tasolla 0,52 mg/l, raja-arvon ollessa 0,5 mg/l. Myös yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin vuoden aikana kaikilta osin.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon osalta saavutettiin lupaehdot vuoden aikana kaikilta osin kaikilla vuosineljänneksillä.
Ylämaan puhdistamolla kiintoaineen jäännöspitoisuus ylitti molemmalla puolivuotisjaksolla pienpuhdistamolle tiukan raja-arvon 15 mg/l, ollen ensimmäisellä jaksolla 26 mg/l ja toisella 19 mg/l. Muutoin jäännöspitoisuuksien lupavaatimukset saavutettiin sekä kokonaisfosforin että biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Lisäksi ensimmäisen puolivuotisjakson tuloksissa näkyi laimean tulevan veden vaikutus, jolloin puhdistustehot jäivät alle vaaditun 90 %, ollen kiintoaineen osalta 77 %, kokonaisfosforilla 84 % ja biologisella hapenkulutuksella 87 %. Tavoitteena on käynnistää pienpuhdistamon yleissuunnittelu vuoden 2023 aikana, ja hyödyntää tuloksia sekä Ylämaan että Nuijamaan puhdistamojen osalta.
Nuijamaan puhdistamolla saavutettiin vuosikeskiarvoina annetut lupaehdot kaikilta osin, sekä lähtevän veden jäännöspitoisuuksien että puhdistustehojen osalta.
Vainikkalan pienpuhdistamon toiminta täytti yleiset valtioneuvoston yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) määrittämät vähimmäisvaatimukset kaikilla neljällä tarkkailukerralla.
Jätevesiratkaisu
Korkein hallinto-oikeus ei ottanut Hyväristönmäen ympäristöluvasta jätettyjä valituksia käsitel-täväksi ja jätevedenpuhdistamon ympäristölupa tuli lainvoimaiseksi 21.12.2022.
Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi 14.12.2022 antamalla päätöksellään Etelä-Karjalan 2. vaihemaakuntakaavasta jätetyt valitukset. Tämä 2. vaihemaakuntakaava osaltaan sallii puhdistamon rakentamisen Hyväristönmäelle. Päätös ei ole lainvoimainen ja päätökseen on tehty valituslupahakemuksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jätevedenpuhdistamon projektin toteutusmallia määritettiin vuoden aikana.
Taseen keskeneräisiin hankintoihin sisältyy 0,738 M€ Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelukustannuksia.
Taloudellinen kehitys
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:
| Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: |
2020 | 2021 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto (milj. €) | 18,1 | 22,7 | 29,2 |
| Liiketulos (milj. €) | 1,1 | 1,1 | - 0,1 |
| Liiketulos -% | 5,8 | 4,9 | - 0,4 |
| OPO:n tuotto -% | 5,5 | 6,4 | - 1,5 |
| Omavar.aste -% | 51,3 | 47,4 | 40,5 |
Investoinnit
Yhtiön investoinnit olivat 6,3 (4,1) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 44 (43) henkilöä vuoden lopussa.
Henkilöstön keski-ikä oli 51,5 (50,6) vuotta.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ssä toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakonsernin riskienhallintapolitiikkaan sekä toimintajärjestelmään. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen, liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys.
Voimalaitoksen toiminta voi keskeytyä esimerkiksi suuren konerikon vuoksi. Konerikon välittömien vahinkojen varalle yhtiöllä on konerikkovakuutus. Yhtiöllä on myös lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy vesiliiketoiminnalla on laaja keskeytysvakuutus.
Ympäristö
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista. Lämmön-, höyryn- ja varavoiman tuotantolaitosten päästöt eivät ylittäneet ympäristölupaehtoja.
Yhtiö on mukana elinkeinoelämän energiansäästösopimuksessa.
Hallinto
Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen 21.4.2022 valitsemat henkilöt: Arto Nikkanen, Sari Luukkonen ja Arto Taipale.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Arto Nikkanen. Varapuheenjohtajana toimi Arto Taipale. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tuomo Parviainen 31.3.2022 saakka, tästä eteenpäin toimitusjohtajana toimi Jarkko Kovanen.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, nimettynä päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.
Tutkimus ja kehitys
Hiilineutraalisuustavoitteeseen liittyviä selvityksiä tehtiin useampia. Rauhana alueen ratkaisuna tarkasteltiin lämpöpumpun, sähkökattilan ja kaukolämpöakun yhdistelmää. Mertaniemen voimalaitoksella tutkittiin järviveden hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämmön tuotantoon. Selvityksen mukaan kannattavampi vaihtoehto on ilmavesilämpöpumpun käyttö kaukolämmön tuotannossa.
Kaukolämmön kallioluolavaraston esiselvitys toteutettiin alkuperäistä suunnitelmaa pienemmällä tilavuudella. Kallioluolavaraston toteutettavuuden ja kannattavuuden selvittämistä jatketaan ja alueella toteutetaan kaavamuutosprosessia missä mahdollinen kallioluolavarasto otetaan huomioon
Toikansuon tertiäärivaiheen kiekkosuodattimia jouduttiin vuoden aikana ajoittain ohittamaan puhdistamolle poikkeuksellisesti tulevien korkeakuormitteisten, tukkeutumista ja suodattimien toiminnan heikkenemistä aiheuttaneiden teollisuusjätevesien vuoksi. Kiekkosuodattimien kankaiden kemikaalipesutestaus tehtiin kesällä ja käytön optimointia jatketaan edelleen yhteistyössä laitetoimittajan kanssa.
Pönniälänkankaan pohjavedenottohankkeen YVA-menettely saatiin päätökseen, kun ELY-keskukselta saatiin yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä toukokuussa 2022.
Myllypuron vedenottamolle sijoitettiin kiinteä varavoimakone ja sille rakennettiin tankkausalusta. Tarkoituksena on ehkäistä öljyvuotoriskiä ympäristöön varavoimakoneen tankkauksen yhteydessä.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Alkaneella tilikaudella jatketaan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamoprojektin edistämistä. Nuijamaan vedenottamolle suunnitellaan toisen kaivon käyttöönottoa. Tähän liittyvät koepumppaukset toteutetaan vuoden 2023 aikana.
Ihalaisen pellettilämpökeskuksen käyttöönotto on suunniteltu toukokuulle. Mertaniemen sähkökattila modernisoidaan nykypäivän vaatimusten mukaiseksi. Kesällä Kaukaan Voiman huoltoseisakin aikana kaukolämpö pyritään tuottamaan kokonaisuudessaan hiilineutraalisti pelletin ja sähkökattilan voimin.
Mertaniemen voimalaitokselle sijoitettavan kaukolämpöakun rakentaminen käynnistyy tilikauden aikana ja sen tavoite on olla käytössä alkuvuonna 2024.