Lappeenrannan Energia Oy 1901-2017

Sähkön aikakausi alkoi, kun Thomas Alva Edison keksi Amerikassa hehkulampun 1879 ja maailman ensimmäinen sähkölaitos perustettiin New Yorkissa 1882. Sähkötekniikan sovellutukset mullistivat ihmisten elämän seuraavina vuosikymmeninä. Suomessa sähkövalo otettiin käyttöön ensimmäisenä Finlaysonin kutomosalissa Tampereella 1882. Lappeenrannassa 1901.

2013-nyt:

Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy.

Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy ylläpitää kaasuturbiineilla tuotettavaa varavoimakapasiteettia Fingrid Oyj:lle ja tuottaa kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkkoja. Lisäksi Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liiketoimintana on siirtää energiaa sekä myydä ja siirtää vettä asiakkaille.

Konsernirakenteessa tapahtui muutos 1.4.2016, kun Lappeenrannan Verkonrakennus Oy, joka rakentaa, käyttää ja kunnossapitää energia- ja vesiverkkoja sekä ulkovalaistusverkkoa, liittyi osaksi Suur-Savon Sähkötyö Oy:tä. Verkonrakennus Oy, Kyvera Oy ja Sähkötyö Oy sulautuivat 30.11.2016, jolloin muodostui Elvera Oy.

Lappeenrannan Energian on osakkaana Kaukaan Voima Oy:ssä, Suomen Hyötytuuli Oy:ssä, Tuulisaimaa Oy:ssä, Vainikkalan Vesi Oy:ssä ja Elvera Oy:ssä.

2007-2013: Joutsenon kuntaliitos ja vesiyhtiön fuusio

Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitos tapahtui vuonna 2009. Kuntaliitoksen myötä Joutsenon Energia Oy (v. 1923 perustettu Joutsenon Sähkö) ja Lappeenrannan Energia Oy yhdistyivät. Yhdistymisen myötä siirtyi 26 henkilöä Lappeenrannan Energia Oy:n ja tytäryhtiöiden palvelukseen. Samalla toimialue laajeni Imatran rajalle asti.

Lappeenrannan Vesi Oy (v. 1926 perustettu Lappeenrannan Vesilaitos) fuusioitui Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa vuonna 2011. Fuusion myötä 55 henkilöä siirtyi emoyhtiön ja tytäryhtiöiden palvelukseen. Vesihuoltotoiminta jakaantui tytäryhtiöiden myötä tuotantoon (vedenottamo ja jätevedenpuhdistus), verkostonhoitoon (vedenjakelu ja jäteveden viemäröinti) ja verkonrakennukseen (verkon suunnittelu ja investoinnit). 

2002-2006: Osakeyhtiöksi ja toimintojen eriyttäminen

Vuoden 2003 alusta alkaen toimintamme muuttui osakeyhtiömuotoiseksi. Energialaitos yhtiöitettiin kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi vuoden 2003 alussa. Samalla ostettiin Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Fortum Power and Heat:n omistamat osakkeet ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy:stä muodostettiin Lappeenrannan Energia Oy:n tytäryhtiö, jonka henkilöstö on perustetun emoyhtiön palveluksessa.

Toimintamme tehostamiseksi vuoden 2006 alusta alkaen aloittivat uudet tytäryhtiöt Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Energiaverkot vastaavat verkostojen suunnittelusta ja hallinnasta, kun taas Verkonrakennus tekee varsinaisen rakennus- ja asennustyön. 

1992-2001: Vapaat sähkömarkkinat ja tuulisähkö

Sähkömarkkinalaki tuli voimaan 1995. Aluksi kaikki yli 500 kW:n teholla sähköä ostavat sähkönkäyttäjät voivat kilpailuttaa sähkönmyyjiä. Marraskuusta 1998 alkaen tähän oli mahdollisuus kaikilla sähkönkäyttäjillä. Vuonna 1996 Lappeenrannan Energialaitos muuttui kunnalliseksi liikelaitokseksi nimeltä Lappeenrannan Energia. Lappeenranta osti Etelä-Karjalan Sähkö Oy:n osakkeet. Yhtiön toiminnot yhdistettiin Lappeenrannan Energian vastaaviin toimintoihin kahden vuoden siirtymäajan kuluessa. Alettiin markkinoida sähkön ja lämmön yhteistuotannon etuja energiatalouden ja ympäristön kannalta ja otettiin käyttöön Hyötysähkö-nimellä rekisteröity tuotenimi.

Lappeenrannan Energia oli perustamassa Suomen Hyötytuuli Oy:tä 1999. Lappeenrannassa tuulisähköstä on ollut kysyntää pienasiakkaiden lisäksi myös PKT-yrityksissä, joille ympäristöasiat ovat tärkeitä. Energia-alan rakennemuutokseen liittyi vuonna 2000 Lappeenrannassa kunnallispoliittinen keskustelu Lappeenrannan Energian tulevaisuudesta. Kunnalliset päättäjät selvittelivät muiden muassa myyntivaihtoehtoja, mutta lopputuloksena syksyllä 2000 oli kaupunginhallituksen päätös, että Lappeenrannan Energia kehittää toimintaansa nykyiseltä pohjalta. Vuonna 2001 astui voimaan maakaasumarkkinalaki, jonka tarkoituksena oli sähkömarkkinalain tapaan eriyttää maakaasun myynti ja siirtotoiminta toisistaan sekä muista energialiiketoiminnoista ja vapauttaa asteittain myös kaasumarkkinat. Vuonna 2000 liikevaihto oli 224 Mmk. Siitä lämpötoimintojen osuus oli 40,5 %, sähköverkoston 27,5 % ja sähkönmyyntitoiminnan 26,8 %. Vakinaista henkilökuntaa oli juhlavuoden alkaessa 158. 

1982-1991: Sähkölaitoksesta Energialaitos

Toiminnassa kaukolämmön osuus kasvoi koko ajan. Nimi "sähkölaitos" katsottiin vanhentuneeksi, joten nimeksi muutettiin Lappeenrannan Energialaitos 1982. Maakaasua alettiin toimittaa teollisuusyrityksille 1983. Valtakadun sähköasema uusittiin kokonaan. Maakaasun jakelu pientaloille aloitettiin 1986.

Tammikuun 1987 pakkasten vuoksi kulutuksen huippuarvot nousivat ennätyksellisen korkeiksi. Simolantien toimipisteen tilat, joihin keskittyi kaikki työn esivalmistelu- ja huoltotoiminnot sekä työntekijöiden ja työnjohdon toiminta- ja sosiaalitilat, otettiin käyttöön. Ulkovalaistuspisteitä oli 9 103 kpl.

Energia hankittiin lähes kokonaan Mertaniemen voimalaitokselta 1989. Luukkaansalmen vasta valmistuneeseen siltaan asennettiin 20 kV:n muovieristeinen maakaapeli Hyötiön ja Tuosan saarten sähkönjakelua varten. Ihalaisen lämpökeskus otettiin käyttöön 1990 ja samana vuonna viimeinen laajempi sähköistämätön asuma-alue, Mikonsaari sai sähköt.

 

1962-1981: Kaukolämpöä Mertaniemestä

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto teki päätöksen kaukolämpötoiminnan aloittamisesta 1965. Samoihin aikoihin aloitettiin sähkön myynti asuntojen lämmitykseen yösähkötariffilla.

Lappeenranta oli Suomen ensimmäisiä kaukolämmön käyttöön ottaneita kaupunkeja kaukolämpötoiminnan alkaessa 1966. Vuonna 1967 Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. Lappeenranta kasvoi kerralla yli 50 000 asukkaan kaupungiksi. Lappeen Sähkö Oy:n fuusioituminen kasvatti toiminta-alueen kymmenkertaiseksi. Vuonna 1971 perustettiin sähkölaitoksen henkilökuntakerho Tuikku, joka toimii edelleen aktiivisesti ja tunnetaan nimellä EnerTeam.

Mertaniemen voimalaitos aloitti toimintansa 1975. Mertaniemi oli ensimmäinen maakaasulaitos Suomessa ja ensimmäinen kaikissa Pohjoismaissakin. Sähkölaitoksen toimittama energia hankittiin nyt omalla voimalaitososuudella. Mertaniemen voimalaitoksen II vaihe otettiin käyttöön vuotta myöhemmin. Vuosina 1976-78 varmistettiin sähkönjakelua rakentamalla sähköasemat ja 110 kV:n siirtojohdot Skinnarilaan ja Mälkiälle. Vuonna 1980 sähkönkuluttajia oli n. 24 000 ja kaukolämpöasiakkaita n. 1400 ja sähkölaitoksella henkilökuntaa 172. 

1932-1961: Kasvava kulutus

Paraisten Kalkkivuori Oy laajensi toimintaansa ja tuli 1937 sähkölaitoksen tärkeäksi asiakkaaksi. Siitä tuli laitoksen merkittävin sähkönkuluttaja ja laitoksen koko kulutuksen rakenne muuttui. Sodasta ja sodan jälkeisestä jälleenrakentamisesta kärsinyt toiminta pääsi uudelleen vauhtiin 1951. Alkoi vilkas rakentamisen kausi. Kuparin ja maakaapelin jatkuva puute aiheutti käyttökeskeytyksiä. Kaupungin keskustaan valmistui uusi kytkinlaitos tarpeellisine toimisto- ja varastotiloineen 1953. Näissä tiloissa sijaitsi Energian päätoimipiste joulukuuhun 2014 saakka. Vuonna 1960 laitoksen jakelualueella asui 32 000 asukasta. Energiaa toimitettiin 62,5 GWh ja henkilökuntaa oli 58. 

1901-1931: Katuvalaistuksesta kaikki alkoi

Valtuusmiehet päättivät kokouksessaan 17.5.1901 perustaa Lappeenrantaan sähkövalolaitoksen tarkoituksenaan ohjata kaupunkilaiset ulos "täydellisestä egyptiläisestä pimeydestä". Ensimmäinen höyrykäyttöinen voimalaitos, teholtaan 75 hevosvoimaa, valmistui Palloon 23.1.1902. Henkilökuntaa oli neljä. Katuvalaistuksen lisäksi sähköä toimitettiin vuoden aikana 34:lle kuluttajalle. Vuonna 1906 päätettiin voimavirran tarjonnasta teollisuuslaitoksille. Ensimmäisenä voimavirtaa sai koneisiinsa Minervan korkkitehdas.

Sähkönjakelu alkoi Lauritsalan alueella 1924. Sähkölaitos siirtyi tasavirtakaudesta vaihtovirtakauteen 1929, kun se liittyi juuri valmistuneen Imatran vesivoimalaitoksen asiakkaaksi. Oma sähköntuotanto loppui. Lappeenrannan sähkölaitos sai omat toimitilat Valtakadulta 1929. Valtakatu 25:een rakennettu talo edustaa 1920-luvun rakennustaiteen klassismia ja sen suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas. Maaseudulle tuli sähkö, kun Lappeelle saatiin sähkövalo juuri sopivasti jouluksi 1929.