Tähän ei nykyisillä biologisilla jätevedenkäsittelyprosesseilla kaikkien yhdisteiden osalta päästä vaikka monet lääkeaineistakin hajoavat biologisissa käsittelyissä. Tästä hyvänä esimerkkinä särkylääkkeenä käytetty ibuprofeeni, josta poistuu yli 90% nykyisillä puhdistamoilla. Se sijaan esimerkiksi epilepsialääke karbamatsebiini ja kipugeeleissä käytetty diklofenaakki ovat yhdisteitä, joista hajoaa jätevedenpuhdistuksessa yleensä vain alle 10%. Mikäli näiden yhdisteiden tehokas poistaminen jätevesistä katsotaan tarpeelliseksi, nykyinen jätevedenkäsittely tulee kokemaan merkittäviä muutoksia. Tämä on nähtävä suurena mahdollisuutena niin tutkijoille kuin myös yrityksille.
Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (LUT) on jo menossa hankkeita, joissa tutkitaan ja kehitetään menetelmiä mikropollutanttien poistamiseen vesistä. Näissä hankkeista tutkitaan yhdessä Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kanssa esimerkiksi hapetuksen ja membraanisuodatuksen (kts. kuva alla) käyttökelpoisuutta jäteveden puhdistukseen. LUT panostaa vesien puhdistuksen tutkimukseen myös ”Safe water for all” tutkimusalustan kautta. Alusta on yksi kuudesta LUT:n tutkimusalusta, joihin LUT on päättänyt panostaa. Vesien puhdistus nähdään siis yliopistolla tulevaisuuden alana.
Kuvassa vasemmalla nanosuodattamalla puhdistettua jätevettä ja oikealla suodatuksessa väkevöitynyttä jätevettä.
Tutkimustulosten vieminen käytäntöön vaatii kuitenkin monesti laboratoriokokeiden tulosten varmentamisen kenttäolosuhteissa. Tähän Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamon yhteyteen mahdollisesti rakennettava koekenttä antaisi erinomaiset mahdollisuudet. Koekenttä olisi puhdistamon yhteydessä oleva tila, jossa yritykset ja tutkimuslaitokset voisivat testata uusia menetelmiä, tekniikoita ja prosesseja. Koekenttä olisi mahdollisuus LUT:lle uusien puhdistusratkaisujen kehittämiseen yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Se olisi myös merkittävä etu kilpailtaessa kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta ja auttaisi näin ollen Euroopan unionille maksettujen jäsenmaksujen kotiuttamista hyödyntämään Etelä-Karjalaa. Koekentän ympärillä tehtävä tutkimus voi myös synnyttää uutta yritystoimintaa sekä edesauttaa olemassa olevia yrityksiä kasvamaan kansainvälisillä markkinoilla. Puhtaampi vesi on tulevaisuutta, ei menneisyyttä. Sitä kohden kannattaa ponnistella.
Blogin kirjoitti:
Professori Mika Mänttäri Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta