Toikansuon puhdistamoalueelle on rakennettu laitosmittakaavaan soveltuva koelaitteisto kahteen merikonttiin. Diplomityön aiheesta suorittava Ville Ruokolainen Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta on työskennellyt projektin parissa helmikuusta lähtien.
Jälkikäsittelyn prosessitekniikat vertailussa
Pilotointivaiheessa vertaillaan jätevedenpuhdistuksen jälkikäsittelyn prosessivaihtoehtoina tekstiilipäällysteistä rumpusuodatusta ja kalvoihin perustuvaa ultrasuodatusta.
Molemmille pilot-laitteistoille johdetaan Toikansuon prosessin läpikäynyttä jätevettä. Tarkoituksena on tarkkailla erityisesti fosforin, mutta myös muiden parametrien, kuten kiintoaineen poistumista. Molempia pilot-laitteistoja on ajettu myös kemikaloinnin kanssa, minkä tavoitteena on tehostaa fosforin saostumista ja siten edesauttaa suodatuksen tuloksia.
Ville hoitaa pävittäisen laitteistojen käyttöseurannan ja raportoinnin sekä analysoi näytteitä Toikansuon käyttölaboratoriossa. Samalla saadaan arvokasta tietoa laitteistojen toimintavarmuudesta. Lopulliseen laitteistovalintaan vaikuttavat puhdistustulosten lisäksi myös käyttövarmuus, kustannukset ja tarvittavat huoltotoimenpiteet.
Hyödyllistä tietoa toimialalle
Diplomityön ohjaaja, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Mika Mänttäri korostaa, että Toikansuo on tutkimukselle erinomainen ympäristö: ”Jätevesi tuodaan pilotointilaitteistoon oikeasta prosessista, jossa veden laatu vaihtelee luonnollisesti. Pystymme varmistamaan puhdistustuloksen tasalaatuisuuden aidoissa olosuhteissa.”
Suomessa ainutlaatuiseksi Toikansuon pilotin tekee tiukat puhdistusvaatimukset. Puhdistetun veden fosforipitoisuus saa olla maksimissaan 0,1 milligrammaa litrassa. Noin puoli vuotta kestävä pilotointijakso antaa prosessista luotettavia tuloksia, joita voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.