Selvitys Lappeenrannan ja Imatran yhteispuhdistamosta

Etelä-Karjalan maakuntahallitukselle 3.3.2020.
Lappeenrannan Energia
|
Kuvituskuva Toikansuon jätevedenpuhdistamolta. Kuvassa selkeytysallas.

1. Johdanto

Etelä-Karjalan maakuntahallitus käsitteli 17.2.2020 kokouksessaan Etelä-Karjalan 2. vaihemaakuntakaavan luonnosta ja sen julkisesti nähtäville laittamista. Kaavan lähtökohtana on Lappeenrannan seudun uuden jätevedenpuhdistamon toteuttamismahdollisuuksien varmistaminen. Vaihemaakuntakaavassa esitetyt vaihtoehtoiset sijoituspaikat uudelle jätevedenpuhdistamolle ovat Toikansuo, Hyväristönmäki, Kukkuroinmäki, Tujula, Kilteinen ja Mustola. Nämä paikkavaihtoehdot on tarkasteltu vuonna 2014 valmistuneessa Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arvioinnissa YVA-2104.

Ympäristöministeriön 2011 vahvistamaan Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavaan on merkitty kaksi maakunnallista jätevedenpuhdistamoa, jotka ovat Lappeenrannan Toikansuo ja Imatran Meltola. Kokonaismaakuntakaavan suunnitteluratkaisuna on purkupaikkavaihtoehtoina Rakkolanjoki, Saimaa tai Vuoksi.

Maakuntahallitus päätti edellä mainitussa kokouksessa, että on tarpeen vielä selvittää maakunnallisen jätevedenpuhdistamon toteuttamisen mahdollisuudet, eikä vaihemaakuntakaavaa laitettu ennen tätä vielä nähtäville.

2. Puhdistamoiden nykytilanne

Lappeenrannan Toikansuon puhdistamolla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 29.8.2016 (Nro 163/2016/2) myöntämä ja Vaasan hallinto-oikeuden 28.5.2019 (Nro 19/0226/3) antaman päätöksen jälkeen kesällä 2019 lainvoimain saanut ympäristölupa. Ympäristöluvan voimassaoloaika on 31.12.2025 asti. Toikansuon puhdistamoa ylläpidetään niin kauan, kunnes uusi puhdistamo on käyttöön otettu. Laitoksella mm. toteutetaan tänä vuonna 2020 uusi jälkisuodatusyksikkö, jolla ajoittain heikentyneitä kiintoaine- ja fosforipitoisuuksien puhdistustuloksia pyritään erityisesti parantamaan.

Lappeenrannan Hyväristönmäelle suunnitellun uuden puhdistamon ympäristölupa odottaa tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Lappeenrannan Lämpövoima Oy haki kaupungin omistajaohjauksen mukaisesti kesällä 2019 valituslupaa Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen 28.5.2019 (Nro 19/0225/3), joka hylkäsi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 29.8.2016 (Nro 164/2016/2) myöntämän ympäristöluvan. Korkeimman hallinto-oikeuden pyytämä vastaselitys asiasta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin on toimitettu marraskuun lopulla 2019, ja asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa jatkuu vuoden 2020 aikana.

Hyväristönmäen uudelle puhdistamolle on laadittu yleissuunnitelma, joka valmistui vuonna 2017. Toteutussuunnitteluun ei edetä ennen kuin ympäristölupaa koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös on saatu.

Tänä odotusaikana Lappeenrannan Energia on tehnyt esisuunnitelmat vaihtoehdoista, joissa puhdistamo sijoitettaisiin Toikansuolle tai Kukkuroinmäelle ja purkupaikka olisi Saimaa Joutsenon edustalla. Lisäksi Lappeenrannan Energia yhteistyössä LUT-yliopiston ja konsultin kanssa on laatimassa 2020 prosessitarkastelun tilannepäivityksen siitä, onko valittu prosessi edelleen teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaisin ja riskienhallinnallisesti paras valinta uudelle jätevedenpuhdistamolle.

Imatran Meltolan puhdistamolla on toistaiseksi voimassa oleva, Itä-Suomen ympäristölupaviraston 12.10.2007 myöntämä ympäristölupa (Nro 111/07/2).

Vuonna 2015 ja 2017 on tehty Meltolan saneerauksen esisuunnittelutyötä, mikä eteni 2018 yleissuunnitteluun. Toteutussuunnittelu käynnistyi joulukuussa 2019. Luvan tarkistamistarpeesta on ELY antanut 29.8.2019 lausuntonsa, jonka mukaan lupa tulisi tarkistaa ainakin puhdistusvaatimuksien osalta, ja luvan ajantasaistaminen muiltakin osin olisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hyödyllistä sekä valvonnan että luvan haltijan oikeusturvan kannalta.

3. Yhteispuhdistamo Meltolaan – purkuvesistönä Vuoksi

Vuoksi maakunnallisena purkuvesistönä tarkoittaisi vaihtoehtoa, jossa Lappeenranta-Imatra yhteispuhdistamo sijoitettuisi Imatran Meltolaan.

Meltolan yhteispuhdistamovaihtoehtoa tarkasteltiin 2000-luvun alkupuolella laajamittaisessa kaupunkien yhteishankkeessa, josta valmistui vuonna 2004 ”Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien jätevesien käsittelyn ratkaisumallit” osaraportit 1, 2 ja 3.

Vuonna 2006 valmistui ympäristövaikutusten arviointi, jossa yhtenä toteuttamisvaihtoehtona oli Lappeenrannan jätevesien johtaminen Imatran Meltolaan, purkuvesistönä Vuoksi. Tuolloin kaupunkien näkökulmat huomioiden päädyttiin ratkaisuun, jossa Lappeenrantaan rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo ja Imatralla jätevedet käsitellään saneerattavalla Meltolan puhdistamolla.

Lappeenranta haki 2006 lopulla ympäristölupaa uudelle jätevedenpuhdistamolle Hyväristönmäkeen, purkupaikkana Rakkolanjoki. Tämä hakemus hylättiin eri oikeusasteita myöten. Uudessa lupahakemuksessa 2011 esitettiin purkuvesistöksi Vuoksea. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tuli tämän lupakäsittelyn aikana tehdä uusi ympäristövaikutusten arviointi. Uuden 2014 valmistuneen YVAn seurauksena lupahakemus Vuokseen vedettiin pois, ja hakemus aiempaa tiukemmilla lupaehdoilla Hyväristönmäki-Rakkolanjoki jätettiin lupaviranomaiselle loppuvuodesta 2014. Aluehallintovirasto myönsi ympäristöluvan elokuussa 2016, minkä Vaasan hallinto-oikeus käsittelyssään hylkäsi. Lämpövoima on hakenut valituslupaa tähän VHO:n päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta, ja käsittely KHO:ssa on parhaillaan kesken.

Vuoksi purkuvesistövaihtoehtoon on otettu kantaa mm. seuraavissa lausunnoissa ja neuvotteluissa seuraavasti:

YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimiva Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut 23.9.2014 lausunnon YVA-2014 ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Koska hankkeen vaikutukset ulottuvat Venäjän puolelle, on Espoon sopimuksen mukaisesti ympäristöministeriö toimittanut Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriölle YVA:n kuultavaksi. Venäjän ulkoministeriön toimittama vastaus on huomioitu yhteysviranomaisen antamassa lausunnossa. Vastauksessaan Venäjä on todennut, että Rakkolanjoki vaikuttaa perustellulta ratkaisulta, ja esitettyä Vuoksi-vaihtoehtoa ei nähdä mahdollisena. Perusteluina on erityisesti poikkeustilanteiden hygieniariski Svetogorskin vedenhankintaan ja veden käyttöön Venäjällä. Rajavesikomissio ei tämän Venäjän viranomaislausunnon lisäksi nähnyt tarvetta lausua asiasta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon 11.9.2015 Hyväristönmäen ympäristölupahakemuksesta. Lausunnossaan ELY-keskus on yksiselitteisesti todennut, että purkuvesistönä Vuoksi ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Päivitystarve edellytyksistä johtaa Lappeenrannan seudun jätevedet Imatran Meltolaan ja Vuokseen nousi esille Imatran virkamiestaholta syksyllä 2019. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen mukaan maa- ja metsätalousministeriön kanta on, että keskustelua Vuoksi vaihtoehdosta ei enää avata Venäjän kanssa, koska tilanne nousisi diplomaattitasolle.

Viimeisin täydentävä lausunto, liittyen purkuvesistöjen vesienhoidon tavoitteiden tarkasteluun ja niistä mahdollisesti poikkeamiseen, on saatu ELY-keskukselta 26.2.2020. Lausunnossa toistetaan, että Vuoksi ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Yhteenvetona edellä mainittujen lausuntojen ja kannanottojen johdosta on todettavissa, että Lappeenranta-Imatra yhteispuhdistamo purkuvesistönä Vuoksi, ei ole nykyisellään mahdollinen ratkaisuvaihtoehto. 

4. Purkuvesistönä Rakkolanjoki tai Saimaa purkuvesistönä

Mikäli Hyväristönmäen ympäristölupaa koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös tulee olemaan se, että Rakkolanjoki ei voi enää toimia purkuvesistönä, ainoa jäljelle jäävä purkuvesistövaihtoehto on Saimaa. Tällöin paikka on käytännössä Joutsenon edusta, jossa purkupiste johdetaan Saimaan suurten virtaamien alueelle.

YVA 2014 käsittelyssä on ollut mukana mahdollisina uuden puhdistamon paikkavaihtoehtoina Toikansuo, Hyväristönmäki, Mustola, Tujula, Kukkuroinmäki ja Kilteinen. Kartta on liitteenä 1 (kts. kuva tekstin alpuolella). Vaihemaakuntakaavan tulisi siis tässä vaiheessa mahdollistaa jätevedenpuhdistamon sijoittumisen kaikkiin näistä paikoista.

Näistä YVA-vaihtoehdoista Lappeenranta – Imatra yhteispuhdistamolle parhaana sijaintipaikkana tarkastellaan tässä seuraavassa Kukkuroinmäkeä, purkupaikkana Saimaa. Kukkuroinmäellä on Toikansuon ja Imatran puhdistamoiden kuivattuja lietteitä käsittelevä kompostointilaitos ja tuleva, rakenteilla oleva biokaasulaitos.

5. Yhteispuhdistamo Kukkuroinmäki - kustannustarkastelu

Yhteispuhdistamon sijoittaminen Kukkuroinmäkeen edellyttää Toikansuolta noin 16 km ja Meltolasta noin 25 km pituista siirtoviemäriä. Purkuputki Kukkuroinmäen yhteispuhdistamolta Saimaaseen on noin 15 km pituinen. Putkilinjojen vertailukustannuksena tässä tarkastelussa on käytetty arviota 1500 €/m. 

Kustannustarkastelussa on huomioitu, että nykyisellään Lappeenrannan Joutsenon itäosan Rauha-Korvenkylä-Tiuru alueen jätevedet johdetaan Meltolan puhdistamolle käsiteltäväksi. Meltolassa käsitellään myös Ruokolahden kunnan taajamien jätevedet. Meltolan kustannukset jaetaan suhteessa Imatra 74,7 % Lappeenranta 19,1 %, Ruokolahti 6,2 %. Meltola-Kukkuroinmäki siirtoviemärin investointiosuus 38 milj.€ on jaettu tässä suhteessa.

Yhteispuhdistamon kustannusjako on tarkasteltu mitoitusvirtaamien perusteella, ottaen huomioon Lappeenrannan nykyinen osuus Meltolassa. Näin arvioiden yhteispuhdistamon ja purkuputken Kukkuroinmäki-Saimaa investointiosuudet ovat Lappeenranta 72 % ja Imatra-Ruokolahti 28 %.

Yhteispuhdistamon hinta-arvio tässä tarkastelussa on 70 milj.€ ja purkuputken Kukkuroinmäki-Saimaa 23 milj.€, yhteensä 93 milj.€.

Taulukkoon alla on koottu yhteispuhdistamon suuntaa antava investointikustannusarvio eri osapuolten kesken:

investointikohde

Lappeenranta

Imatra - Ruokolahti

milj.€

milj.€

siirtoviemäri Meltola-Kukkuroinmäki

7

31

siirtoviemäri Toikansuo-Kukkuroinmäki

24

-

Kukkuroinmäki yhteispuhdistamo ja purkuputki Saimaaseen

67

26

vertailukustannus yhteensä

98

57

Imatran Meltolan saneerauksen kustannusarvio on noin 11 milj.€, josta Lappeenrannan osuus on 2 milj.€.  Pitkien siirtolinjojen vuoksi Imatran investointikustannus yhteispuhdistamovaihtoehdossa nousisi karkeasti arvioiden noin viisinkertaiseksi nykyisen Meltolan saneerausinvestointiin verrattuna. Imatran Meltolan sijainnin etuna on nykyinen lyhyt purkuputki Vuokseen.

Pitkät siirtolinjat lisäävät investointikustannuksia merkittävästi verrattuna Hyväristönmäen kokonaisinvestointiin, joka on 70 milj,€. Lappeenrannan Energian viimeisimpien 2020 esiselvitysten perusteella siirtolinjojen vaikutus, joka sijaitsisi joko Toikansuolla tai Kukkuroinmäellä purkuvesistönä Saimaa, olisi tasoltaan 30-50 milj,€. Kukkuroinmäki-vaihtoehto mahdollistaa tulevaisuudessa myös Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon yhdistämisen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Imatran osalta yhteispuhdistamo pitkien siirtolinjojen vuoksi ei vaikuta kustannusarvion perusteella realistiselta toteutusvaihtoehdolta. Mikäli Lappeenrannan uusi puhdistamo sijoittuisi Hyväristönmäen tai Toikansuon sijaan Kukkuroinmäelle, yhteispuhdistamo olisi Lappeenrannan kannalta taloudellisesti mahdollinen.

Liite 1 - Selvitys maakuntahallitukselle yhteisestä jätevedenpuhdistamosta

Lappeenrannan Energia Oy

Reijo Kolehmainen

Tilaa Elämää & Energiaa suoraan sähköpostiisi

Tilaa asiakaskirjeemme ja saat kuukausittain ajankohtaiset uutiset ensimmäisenä sähköpostiisi.