Kyselyaineistoa keräsimme internetissä olleen sähköisen kyselyn kautta, johon kaikilla hankkeesta kiinnostuneilla asukkailla oli mahdollisuus vastata. Kyselyllä kartoitimme muun muassa vastaajien suhtautumista hankkeeseen, Hyväristönmäen ja sen lähialueen nykyistä käyttöä sekä hankkeeseen mahdollisesti liittyviä pelkoja ja toiveita.
Marraskuussa 2016 Myllymäen koululla järjestettiin asukastilaisuus, jossa esiteltiin hankkeen suunnittelun etenemistä ja asukaskyselyn tuloksia. Kysely ei kuitenkaan ollut tavoittanut Hyväristönmäen lähialueen asukkaita tarpeeksi laajasti. Asukkaiden toivomuksesta kyselyn vastausaikaa jatkettiin tammikuun 2017 loppuun saakka. Vastauksia saimme toisen vaiheen jälkeen yhteensä 45. Seuraavissa kappaleissa on koottuna keskeisiä asioita, jotka korostuivat vastauksissa.
Hyväristönmäkeen suunnitellun jätevedenpuhdistamon ympäristö koetaan ”viihtyisänä ja rauhallisena asuinalueena, joka ei ole kaukana keskustasta”. Muutamat asukkaat ovat muuttaneet alueelle juuri luonnon takia. Tällä hetkellä alueella ”ulkoillaan ja marjastetaan, sekä liikutaan kävellen, pyöräillen ja talvella hiihtäen”. Alueen koetaan olevan ”rauhallista ja luonnontilassa olevaa metsäaluetta”. Alueella on myös yritystoimintaa, maanviljelyä sekä metsätaloutta.
Suurimpana huolena kyselyssä tuotiin esiin asuntojen arvon mahdollinen heikkeneminen. Myös hankkeen mahdolliset melu-, ilma- ja hajupäästöt sekä eri tavoin ilmenevät vesistöpäästöt koetaan erityisenä uhkana. Lisäksi huolina mainittiin kuljetusten myötä lisääntyvä liikenne sekä sen tuomat erilaiset onnettomuusriskit.
Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia voitaisiin asukkaiden mielestä parhaiten ehkäistä tai vähentää, paitsi siirtämällä koko hanke muualle, laitoksen ja ympäristön hyvällä suunnitelulla, sekä ”tiedottamalla tosiasioista asiakkaille”.
Asukkaat toivat esiin, että he ovat lukeneet hankkeesta ja ovat tällä hetkellä siitä tietoisia. Hyväristönmäen sijoituspäätöksen jälkeen tullut informaatio koetaan aluksi olleen puutteellista. Lähialueen asukkaat kokevat saaneensa tietoja hankkeesta liian myöhään, erityisesti hankealueen maankäytön osalta.
Jatkosuunnittelun aikana toivotaan asukkaiden huolien, vaatimusten ja toiveiden kunnioitusta hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi toivottiin vuoropuhelua hankkeen suunnittelussa sekä avoimuutta ja selkeitä pelisääntöjä alueen maankäytön suunnittelussa. Edelleen pidettiin tärkeänä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saatavaa tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia vahingon kärsijöille tarjotaan syntyvien haittojen lieventämiseksi tai kompensoimiseksi.
Vaikutuksia aiheuttavat suuret hankkeet ovat aina haastavia kohteita suunnittelulle. Kohdealueen maankäytön suunnittelua on saatettu vuosikymmenten ajan toteuttaa hyvinkin erilaisin tavoittein, jolloin suunnittelussa törmätään usein konkreettisiin ristiriitoihin erilaisten tavoitteiden välillä. Sama seikka korostuu myös Hyväristönmäen hankkeessa. Asukaskyselyssä ja yleisötilaisuuksien keskusteluissa esiin tulleet kriittisetkin asenteet ovat myös ymmärrettävissä juuri alueen historiallisten vaiheiden kautta.
Vaikka kriittisten mielipiteiden taustalla on yleisesti hyväksyttäviä arvoja ja asenteita, ei pelkkään hankkeen vastustamiseen kannata lukkiutua. Rakentava yhteistyö ja osallistuminen suunnitelmien kehittämiseen, vaikka hanketta vastustettaisiin, voi lopulta antaa paremman tuloksen kaikille osapuolille. Paikallisten asukkaiden voi olla helpompi elää toteutuvan hankkeen kanssa, jos he kokevat, että heidän näkemyksensä on otettu huomioon. Hankkeen suunnittelussa on tärkeää toimia niin, ettei mikään taho joudu kohtuuttomasti kärsimään hankkeen aiheuttamien kielteisten vaikutusten vuoksi.
Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon biologiseksi käsittelyprosessiksi on valittu uusinta puhdistusteknologiaa soveltava hybridiprosessi. Ratkaisun mukaisella teknologialla on mahdollista tehokkaasti minimoida mm. hajuhaitat. Tärkeää lähialueella asumiselle on myös se jo YVA:ssa todettu tieto, että vesistön tila tulee jopa paranemaan uuden jätevedenpuhdistamon myötä.
On myös tärkeää tunnistaa, että varsinainen puhdistamotoimintojen alue on huomattavasti pienempi kuin kaavassa varattu ET-alue eli suurin osa hankkeelle varatusta alueesta säilyy edelleen asukkaiden käytössä.
Blogin kirjoitti:
Kalle Reinikainen
Pöyry Finland Oy