Jäteveden pumppaamot tärkeänä osana jätevedenpuhdistusta

Pumppaamot mahdollistavat jäteveden kulun puhdistamolle. Ne sijaitsevat lähellä asuinalueita, toimivat itsenäisesti ja niitä valvotaan automaatiojärjestelmien avulla. Miten pumppaamot toimivat ja kuinka niitä ylläpidetään?

Asuinalueilla syntyvä jätevesi ohjataan jätevedenpuhdistamon käsiteltäväksi viettoviemäreitä pitkin. Maaston vaihtelun vuoksi painovoiman synnyttämä virtaus viettoviemäreissä ei kuitenkaan yksinään riitä. Tarvitaan jätevedenpumppaamoita, jotka pumppaavat jätevettä alavammilta alueilta mäkien yli kohti puhdistamoa.

Lappeenrannan Energiaverkkojen alueella pumppaamoita on yhteensä 114 kappaletta. Verkostomestari Vesa Kääriä kertoo: “Suurimmat näistä, eli kaikkiaan noin kolmekymmentä ovat niin kutsuttuja mökkipumppaamoita, joita ympäröi erillinen huoltorakennus. Loput ovat pienempiä säiliöpumppaamoita, jotka tunnistaa ulkoapäin ainoastaan niiden yhteydessä sijaitsevasta sähkökaapista.”

Automaatio ohjaa pumppaamon käyttöä ja valvontaa

Kaikissa pumppaamoissa on pitkälle kehitetyt automaatio- ja valvontajärjestelmät. Vesa Kääriä kertoo järjestelmistä: “Pumput käynnistyvät, kun vedenpinta nousee tietylle tasolle. Mikäli laitteistossa ilmenee vika tai vedenpinta ylittää maksimirajan, lähtee hälytys suoraan urakoitsijan puhelimeen ja tilanteeseen reagoidaan välittömästi. Valvonta on ympärivuorokautista. Pumppuja on pienimmissäkin säiliöpumppaamoissa aina vähintään kaksi, jolloin pumpussa ilmenevä tukkeuma tai vikatila ei estä pumppaamon toimintaa. Yleisimmin tukkeutumiset johtuvat jäteveden mukana kulkeutuvista sinne kuulumattomista esineistä tai esimerkiksi kivistä.”

Mikäli varotoimista huolimatta vedenpinta nousee, tulee varoallas käyttöön. Vesa Kääriä toteaa: “Varoaltaita on suurimmissa Saimaan rannalla sijaitsevissa pumppaamoissa. Ylivuoto on hyvin harvinainen tilanne, mutta mikäli sellainen sattuu, jätevesi ohjautuu ylivuotoviemäriin. Parhaillaan kaikkia pumppaamoita ollaan varustamassa pakkokäyttövipalla, jonka tarkoitus on käynnistää pumput automaation vikatilassa.”

Jatkuvaa ylläpitoa ja säännöllisiä saneerauksia

Vesa Kääriä selventää ylläpidon prosessia: “Pumppaamoissa suoritetaan kerran vuodessa perushuolto, jossa käydään läpi kaikki mahdollinen pumppaamon tekniikkaan liittyvä. Suurimmissa ja vesistön läheisyydessä sijaitsevissa pumppaamoissa suoritetaan lisäksi kuukausittainen tarkastushuoltokäynti.”

Jätevedenpumppaamon laskennallinen käyttöikä on 25 vuotta, josta muodostuu niiden vuosittainen saneerauskierto. Vesa Kääriä kertaa: "Joka vuosi Lappeenrannan alueella saneerataan 4 – 6 pumppaamoa, joissa käytännössä uusitaan koko pumppaamon tekniikka. Vuonna 2013 suoritettiin mittavampi, seitsemän suurimman pumppaamon saneeraus.”

Hyväristönmäki - puhtaamman ympäristön puolesta

Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon yleissuunnittelu on valmistunut marraskuussa. Yleissuunnittelussa on määritelty sekä siirtolinjan että laitoksen prosessitekniset ja rakenteelliset ratkaisut. Samalla valmistuivat asemapiirustus ja puhdistamon 3D-havainnekuvat.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Hyväristönmäelle äärimmäisen tehokas, toimintavarma ja teknologialtaan moderni uuden vuosisadan jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo tulee vastaamaan sille asetettuihin erittäin haasteellisiin puhdistus tavoitteisiin sekä kustannustehokkaalla että ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Lue tuoreimmat HYVÄ-kuulumiset.

Teksti: Milja Salmi, Kuva: Tuomas Jussila

Automaatio ohjaa pumppaamon käyttöä ja valvontaa

Jatkuvaa ylläpitoa ja säännöllisiä saneerauksia

Hyväristönmäki - puhtaamman ympäristön puolesta

Tilaa Elämää & Energiaa suoraan sähköpostiisi