Tässä prosessissa ammoniumtypen hapetus nitraatiksi tapahtuu kantoaineeseen kiinnittyneessä biofilmissä ja nitraatin pelkistys alkuainetypeksi perinteiseen tapaan vapaassa aktiivilietteessä. Prosessin päätavoitteena on varmistaa tehokas typenpoisto etenkin kylmissä olosuhteissa ilman perinteisen aktiivilieteprosessin tyypillisiä ongelmia.
Puhdistustulos viimeistellään jälki- eli tertiäärikäsittelyllä. Tämä vaihe tehdään jälkikemikaloinnilla ja tekstiilipäällysteisellä kiekkosuodatuksella. Jälkikäsittelyn tarkoitus on taata ympäristöluvan ehtojen mukainen erittäin tehokas fosforinpoisto.
Suodatustekniikan valinta varmistetaan pilot-koeajoin talvella 2017. Rinnakkain kiekkosuodatuksen kanssa pilotoidaan membraaniultrasuodatus. Pilotoinnilla testataan suodatustekniikan ja kemikaloinnin toimivuus vaikeimmissa toimintaolosuhteissa.
Kuvassa kantoainekappale K5
Prosessivalinta tehtiin vertailemalla useita biologisen ja jälkikäsittelyn prosessiyhdistelmiä 23 toiminnallisen ja taloudellisen kriteerin perusteella. Vaihtoehdot pisteytettiin mm. toimintavarmuuden, referenssien, huollontarpeen ja kustannusten perusteella. Lopullinen valinta varmistettiin herkkyysanalyysillä, jossa eri tekijöiden tärkeyttä valinnassa painotettiin eri tavoin.
Vertailussa olivat mukana muina biologisen käsittelyn vaihtoehtoina perinteinen aktiivilieteprosessi, kalvobioreaktori eli MBR ja kantoaineprosessi eli MBBR. Jälkisuodatuksen vaihtoehtoina tarkasteltiin pilotointiin valittujen vaihtoehtojen lisäksi korkeakuormitteista saostus-selkeytys-suodatusprosessia.
Kuvassa biofilmi kantoainekappaleessa.
Valittu prosessiratkaisu on toimintavarma, modulaarinen kokonaisuus, joka tuottaa hyvän puhdistustuloksen, vaikka jokin sen osista jouduttaisiin varotoimista huolimatta ottamaan tilapäisesti pois käytöstä.
Suunnittelu jatkuu tiiviissä tahdissa. Laitoksen tärkeimmät suunnitteluratkaisut esim. putkistojen, rakennusten, talotekniikan ja automaation suhteen ovat valmiit vuodenvaihteessa.
Blogin kirjoitti:
Suunnittelupäällikkö Kristian Sahlstedt Pöyryltä.