HYVÄn pilotointi on meneillään Toikansuolla

Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon prosessia testataan parhaillaan Toikansuolla.
Lappeenrannan Lämpövoima
|
Blogikirjoitus HYVÄ-pilotoinnista Toikansuon jätevedenpuhdistamolla
Hyväristönmäelle suunniteltavalle uudelle jätevedenpuhdistamolle on asetettu elokuussa 2016 aluehallintovirastolta saadussa ympäristöluvassa tiukat raja-arvot. Raja-arvot ovat jäteveden laadun mittarit, jotka määrittelevät kuinka paljon jätevedestä tulee poistaa vesistöä rehevöittäviä ravinteita ja happea kuluttavaa kiintoainesta. Nämä ympäristölupaehdot tulee saavuttaa jäteveden puhdistusprosessissa ennen puhdistetun veden purkamista Rakkolanjokeen.

Fosforin osalta Suomen tiukimpaan puhdistusvaatimukseen 0,1 mg/l on tarkoitus vastata lisäämällä puhdistusprosessin loppuun suodatukseen perustuva jälkikäsittely. Hyvä-hankkeen yleissuunnitteluvaiheen aikana on valikoitu kaksi vaihtoehtoista jälkikäsittelytekniikkaa tarkemmin tarkasteltaviksi.

Käsittelytekniikoiden toimivuus paikallisella jäteveden laadulla halutaan varmistaa ja vertailla käyttökokemuksia pilot-mittakaavan eli laitosympäristöön soveltuvilla laitteistoilla. Koeajoihin valittiin sekä tekstiilipäällysteinen rumpusuodatus että kalvoihin perustuva ultrasuodatus.  Koeajot tehdään tammi-toukokuun 2017 aikana. Tulosten raportointi valmistuu kesän aikana.

Membraanisuodatuksen koelaitteisto Toikansuolla

Kuvassa membraanikalvosuodatuksen koelaitteistot. 

Pilotointikokeet suoritetaan Lappeenrannan Lämpövoiman, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Pöyryn sekä laitetoimittajien kanssa yhteistyössä. Diplomityöntekijä Ville Ruokolainen hoitaa koelaitteistojen käytönvalvonnan ja raportoinnin sekä analysoi päivittäin näytteitä Toikansuon käyttölaboratoriossa. Koelaitteistot ovat pyörineet vuorokauden ympäri.

Koeajot suoritetaan sekä ilman kemikalointia että eri kemikalointipitoisuuksilla. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista kemikaalia. Tavoitteena on edesauttaa ja tehostaa puhdistustulosta saostamalla fosforia ja kiintoainetta flokeiksi, jotka eivät läpäise suodatinmateriaaleja. Suodattimet tukkeutuvat flo-keista, minkä vuoksi ne pestään säännöllisesti. Koeajojen aikana tarkkaillaan molempien koelaitteistojen prosessihäiriöitä, huolto- ja pesutarpeita sekä pesukemikaalien kulutusta. Pesuvedet johdetaan koeajon aikana lähtevän veden mukana vesistöön, mutta laitosmittakaavassa ne ohjataan jätevedenpuhdistus-prosessin alkuun.

Merikontti Toikansuon jätevedenpuhdistamolla.

Kummallekin pilot-laitteistoille johdetaan nykyisen Toikansuon jätevesiprosessin läpikäynyttä lähtevää jätevettä. Laitteistot on sijoitettu kahteen merikonttiin puhdistamon piha-alueelle.

Tässä vaiheessa puhdistustulokset molemmilla laitteistolla ovat olleet varsin lupaavia. Tulokset näyttävät saavuttavan kummallakin laitteistolla ydintavoitteen eli puhdistetun jäteveden fosforituloksen alle luparajan ehdon. Lopulliseen päätökseen valittavasta jälkikäsittelymenetelmästä vaikuttavat myös laitteiston käyttövarmuus, kustannukset ja operoinnin sujuvuus. Valinta tullaan tekemään koeajojen päättymisen ja sen raportointivaiheen jälkeen.  Valittu ratkaisu saadaan siten mitoitettua laitosmittakaavaan seuraavassa Hyvä-hankevaiheessa eli toteutussuunnittelussa.

Blogin kirjoittivat:
Maija Renkonen, Pöyry Finland Oy
Riitta Moisio, Lappeenrannan Lämpövoima Oy

 

Tilaa Elämää & Energiaa suoraan sähköpostiisi

Tilaa asiakaskirjeemme ja saat kuukausittain ajankohtaiset uutiset ensimmäisenä sähköpostiisi.