Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisehdot

Energiateollisuus ry:n suosittelemat LE 2019, 1.7.2019 alkaen.
Lappeenrannan Energiaverkot
|

1. Liittymisehtojen soveltaminen 

1.1 Nämä liittymisehdot (LE 2019) liitetään liittymissopimukseen, joka koskee sähkönkäyttöpaikan liittymistä nimellisjännitteeltään alle 36 kilovoltin sähkönjakeluverkkoon sekä liittymän sähkön­käyttömahdollisuuden ylläpitoa.

1.2 Jakeluverkonhaltija voi soveltaa näitä ehtoja myös liittymissopi­mukseen, joka koskee sähkönkäyttöpaikan tai sähköntuotantopai­kan liittymistä nimellisjännitteeltään yli 36 kilovoltin sähkönjakelu­verkkoon sekä liittymän sähkönkäyttö­ ja sähköntuotantomahdolli­suuden ylläpitoa, mikäli tästä on sovittu liittymissopimuksessa

.1.3 Näistä ehdoista jakeluverkonhaltija ja liittyjä voivat sopia toisin, jollei jäljempänä muuta määrätä. Kuitenkin liittyjän ollessa kuluttaja näiden ehtojen määräyksistä ei saa sopimuksin poiketa kuluttajan vahingoksi.

2. Määritelmät

2 .1 Jakeluverkko on sähköverkko, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia.

2.2 Jakeluverkon haltija (verkonhaltija) on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa.

2.3 Liittyjä on jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuksentekevä sähkönkäyttöpaikan tai sähköntuotantopaikan, esimerkiksi kiinteistön, rakennuksen tai sähköntuotantolaitteiston, omistaja tai haltija tai kiinteistönhaltija, jonka liittymään on kytketty kolmannen osapuolen sähkönkäyttöpaikkoja tai sähköntuotantolaitteistoja.

2.4 Liittymissopimuksella liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat sähkönkäyttö­ taisähköntuotantopaikan ja sähköverkon välisestä sähkönjakeluyhteydestä, liittämiskohdasta jaliittymismaksusta.

2.5 Määräaikainen liittymissopimus on tilapäistä sähköntarvetta varten tehtävä määräaikainenliittymissopimus. Tilapäinen sähkön­tarve voi koskea esimerkiksi rakennustyömaata tai muuta lyhytai­kaista kertaluonteista tapahtumaa.

2.6 Sopijapuolilla tarkoitetaan näissä ehdoissa jakeluverkon haltijaa ja liittyjää.

2.7 Liittymällä tarkoitetaan liittyjän oikeutta liittymis­sopimuksessa yksilöidyssä paikassa liittyä jakeluverkkoon sekä sopijapuolten sähkölaitteistojen välistä rajapintaa.

2.8 Liittymän koko tarkoittaa liittymän suurimman sähkönjakelun määrittelyä, esimerkiksi nimellisvirran (sulakekoko) tai tilaustehon mukaan.

2.9 Liittymisjohto on näissä ehdoissa yhtä sähkönkäyttöpaikkaa, kiinteistöä tai kiinteistöryhmää tai yhtä tai useampaa sähköntuo­tantolaitteistoa varten rakennettu sähköjohto, jolla liittyjä liitetään sähköverkkoon.

2.10 Liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähkölaitteistojen välinen kohta (omistusraja), jollei toisin ole sovittu. Liittämiskohta määritellään liittymissopimuksessa.

2.11 Liittymismaksu on maksu, jonka suorittamalla liittyjä saa liittymissopimukseen perustuvat oikeudet.

2.12 Lisäliittymismaksulla tarkoitetaan näissä ehdoissa maksua, joka peritään liittymän koon suurentamisen perusteella.

2.13 Sähkönkäyttäjä (käyttäjä) on henkilö tai yhteisö, joka ostaa sähköä ja sen jakelun tarvitseman verkkopalvelun pääasiassa omaan käyttöönsä. Käyttäjänä voi olla myös liittyjä, joka hankkii sähköä liittymissopimuksensa mukaisen liittämiskohdan kautta muiden käytettäväksi.

2.14 Sähköntuottaja (tuottaja) on henkilö tai yhteisö, jonka säh­köntuotantolaitteisto toimii rinnan jakeluverkon kanssa niin, että tuotettu sähkö voidaan syöttää osin tai kokonaan jakeluverkkoon.

2.15 Sähkönmyyjällä (myyjä) tarkoitetaan henkilöä, yhteisöä tai laitosta, joka myy sähköä.

2.16 Järjestelmävastaavalla tarkoitetaan kantaverkonhaltijaa, jonka sähkömarkkinaviranomainen on asettanut järjestelmävastuuseen.

2.17 Käyttäjää, joka on luonnollinen henkilö ja joka liittymänsä kautta hankkii sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin har­joittamaansa elinkeinotoimintaa varten, kutsutaan näissä ehdoissa kuluttajaksi. Näissä ehdoissa kuluttajaksi kutsutaan myös tuottajaa, joka on luonnollinen henkilö ja joka liittymäänsä liitetyllä sähkön­tuotantolaitteistolla tuottaa sähköä pääasiassa muuhun tarkoituk­seen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.

2.18 Sähkölaitteella tarkoitetaan sähköä toimiakseen tarvitsevaa tai sähkön tuottamiseen, siirtoon taikka mittaamiseen tarkoitettua valmista laitetta, asennustarviketta, markkinoilla saataville yhtenä toiminnallisena yksikkönä asetettua laitteiden yhdistelmää ja kom­ponenttia tai osakokoonpanoa, joka on tarkoitettu laitteen loppu­käyttäjän asennettavaksi laitteeseen.

2.19 Sähkölaitteistolla tarkoitetaan kiinteää asennusta tai muuta vastaavaa sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvik­keista ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta mu­kaan lukien sähköntuotantolaitteistot, joilla voidaan tuottaa sähköä ja jotka toimivat rinnan jakeluverkon kanssa.

3. Liittymissopimuksen tekeminen 

3 .1 Liittymissopimus tehdään sopijapuolten välillä toistaiseksi.

3.2 Samaa sähkölaitteistoa ei voi syöttää useammalla kuin yhdellä liittymällä samanaikaisesti eikä vuorotellen, ellei asiasta ole erikseen sovittu toisin.

3.3 Määräaikainen liittymissopimus voidaan tehdä, kun sähkön­käytölle tai sähköntuotannolle on määräaikainen ja kertaluonteinen tarve. Määräaikainen liittymissopimus tehdään määräaikaiseksi, korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jos tilapäisen sähkönkäy­tön kesto on liittymissopimusta tehtäessä tiedossa, voidaan sopia enintään viiden vuoden voimassaoloajasta.

3.4 Liittymissopimus ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta jää kappale molemmille sopija­puolille.

3.5 Määräaikainen liittymissopimus voidaan muun kuin kuluttajan kanssa tehdä myös suullisesti, jollei jompikumpi sopijapuolista vaadi kirjallista muotoa. Jakeluverkonhaltija voi osoittaa erikseen määräai­kaisen liittymissopimuksen mukaisille sähkönkäyttö­ tai sähköntuo­tantopaikoille sovellettavat verkkopalvelutuotteet.

3.6 Liittyjä vastaa liittymään mahdollisesti kytkettyjen kolmansien osapuolten sähköntuotantolaitteistoista ja sähkölaitteistoista.

3.7 Liittymissopimus muodostuu yksilöllisesti sovituista sopimusehdoista ja yleisistä sopimusehdoista. Sopimusta tulkittaessa otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä:

  1. yksilölliset sopimusehdot ja
  2. yleiset sopimusehdot.

3.8 Liittymissopimukseen tulee liittää linkki näiden ehtojen tal­lennettavissa olevaan versioon. Yleiset sopimusehdot tulee liittyjän pyynnöstä sopimusta tehtäessä lähettää liittyjälle veloituksetta kirjallisesti.

3.9 Liittymissopimusta koskevat laskut lähetetään liittyjän ilmoit­tamaan laskutusosoitteeseen. Liittyjän tulee ilmoittaa jakeluverkon­haltijalle laskutusosoitteessaan ja muissa yhteystiedoissaan tapahtu­neet muutokset.

4. Liittymismaksu

4 .1 Jakeluverkonhaltija perii liittyjältä julkaisemansa voimassa olevan hinnaston ja liittymismaksuperiaatteiden mukaisen liittymis­maksun. Liittymismaksun suuruus määritellään liittymissopimuk­sessa. Liittymissopimuksessa tulee mainita, pala tetaanko liittymis­maksu tai osa siitä sopimuksen päättyessä.

4.2 Liittymismaksu on liittymäkohtainen.

4.3 Sähkönjakelutarpeen (esim. sähkönkäytön tai ­tuotannon) muuttuessa liittymissopimuksessa määriteltyä liittymän kokoa voidaan muuttaa. Jakeluverkonhaltija perii liittyjältä liittymän pie­nentämisestä, suurentamisesta ja rakennemuutoksista aiheutuvat kustannukset, siten kuin ne on julkaistu ja määritelty verkonhaltijan liittymismaksuperiaatteissa.

4.4 Liittymän koon muuttamisesta tehdään uusi liittymissopimus tai erillinen sopimus, johon sovelletaan liittymisehtoja.

5. Liittymän ylläpito

5 .1 Jos liittyjä haluaa pitää liittymissopimuksen voimassa, vaikkei sähkönkäyttö­ tai sähköntuotantopaikan verkkopalvelua koskevaa sopimusta (sähköverkko­ tai sähköntoimitussopimus) olekaan voi­massa, hänen on korvattava jakeluverkonhaltijalle liittymän yllä­pidosta aiheutuvat verkonhaltijan julkaiseman ja Energiavirastolle ilmoittaman voimassa olevan hinnaston mukaiset kustannukset erillisen sopimuksen perusteella.

5.2 Liittymän ylläpitoa koskevan sopimuksen tekemisestä kiel­täytymistä pidetään liittyjän olennaisen sopimusvelvoitteen rikko­misena. Sama koskee mainitun sopimuksen mukaisten maksujen olennaista laiminlyöntiä.

5.3 Ylläpitosopimuksessa tai siihen liitettävissä soveltuvissa sopi­musehdoissa on mainittava muun ohessa maksun suuruudesta sekä niistä perusteista, joiden mukaan maksun suuruutta voidaan muut­taa sopimuksen voimassaoloaikana.

6. Liittäminen

6 .1 Jakeluverkon haltija liittää liittyjän sähkölaitteistot verkkoonsa, kun liittymissopimus on voimassa ja liittyjä vakuuttaa, että liittyjän sähkölaitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat liittä­mistä koskevat tekniset vaatimukset.. Liittyjän tulee esittää sähkö­laitteistoa koskeva asianmukainen tarkastuspöytäkirja jakeluverkon haltijan sitä vaatiessa.

6.2 Liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat sähkönjakelua varten tar­vittavien jakeluverkonhaltijankäyttöön tulevien sähkölaitteistojen ja ­johtojen sijoittamisesta ja rakentamisesta liittyjän omistamiin tai hallitsemiin tiloihin ja maa­ ja vesialueille. Tässä yhteydessä sovitaan myös sähkölaitteistojen ja ­johtojen omistuksesta ja käyttöoikeu­desta, mittauskalustosta, pääsystä liittyjän tiloihin, mahdollisesta kauko­ohjauksesta, vastuurajoista sekä laitteistojen ja johtojen huollosta, suojauksesta ja tarkastuksesta. Nämä sähkölaitteistot ja ­johdot sijoitetaan niin, ettei niistä aiheudu tarpeetonta haittaa. Tilojen ja alueiden käyttöoikeudesta ei makseta korvausta, ellei siitä toisin sovita.makseta korvausta, ellei siitä toisin sovita.

6.3 Liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat muiden kuin kohdassa 6.2 tarkoitettujen (eli muiden kuin yksin liittyjää palvelevien) johtojen ja laitteiden sijoittamisesta liittyjän omistamalle tai hallitsemalle alueelle. Mikäli johtojen ja laitteiden sijoittamisesta ei päästä yksi­mielisyyteen, asia ratkaistaan maankäyttö­ ja rakennuslain soveltu­vien säännösten mukaisesti.

6.4 Jos sopijapuolen tietoon tulee ennen liittämistä kolmanteen tahoon liittyvä seikka, joka estää liittämisen sovittuna ajankohtana, tästä on ilmoitettava välittömästi toiselle sopijapuolelle liittä­misajankohdan yhdessä tehtävää tarkistamista varten. Tällaiset seikat voivat koskea mm. sitä, ettei maanomistaja tai viranomainen myönnä johdon, jakelumuuntajan tai muun tarpeellisen laitteen rakentamisessa tarpeellista maankäyttöä tai tien käyttöä koskevaa lupaa tai, että sähkönkäyttö­ tai sähköntuotantopaikan sähkö­laitteiston rakentaminen tai lupien hankinta viivästyy. nä johdon, jakelumuuntajan tai muun tarpeellisen laitteen rakentamisessa tarpeellista maankäyttöä tai tien käyttöä koskevaa lupaa tai, että sähkönkäyttöpaikan sähkölaitteiston rakentaminen tai lupien han­kinta viivästyy.

7. Liittymän kytkemisen viivästys

7.1 Liittymä kytketään (liitetään) jakeluverkkoon yksilöllisesti sovittujen ja näissä ehdoissa mainittujen edellytysten täytyttyä liittymissopimuksessa määriteltyyn ajankohtaan mennessä. Liittämisajankohdan muuttamisesta (esimerkiksi liittyjän rakennustyön aikataulumuutosten takia) tulee sopia toisen sopijapuolen kanssa hyvissä ajoin.

7.2 Liittyjän oikeus pidättää liittymismaksu

7.2.1 Jos liittymää ei ole kytketty jakeluverkon haltijan viiväs­tyksen vuoksi silloin, kun liittymismaksu tai osa siitä erääntyy maksettavaksi, liittyjällä on oikeus pidättyä maksusta, kunnes liittymä on kytketty.

7.2.2 Liittymän kytkemisen jälkeen liittyjällä on oikeus pidättyä maksamasta sellaista osaa maksusta, joka on tarpeen viivästyk­seen perustuvan korvausvaatimuksen vakuudeksi.

7.3 Vakiokorvaus

7.3.1 Jos liittymän kytkeminen viivästyy, liittyjällä on oikeus vakiokorvaukseen. Oikeutta vakiokorvaukseen ei ole, jos liittymää ei voida kytkeä liittyjän puolella olevasta syystä tai muuten 7.4.1 tai 7.4.2 kohdissa tarkoitetun esteen takia.

7.3.2 Vakiokorvauksen määrä on kahden ensimmäisen viiväs­tysviikon aikana kultakin alkaneelta viivästysviikolta 5 pro­senttia liittymismaksusta ja tämän jälkeen kultakin alkaneelta viivästysviikolta 10 prosenttia liittymismaksusta. Vakiokorvaus­ta laskettaessa käytetään perusteena niitä maksuja, joita jakelu­verkonhaltija julkaisemansa liittymismaksuhinnaston mukaan perii liittymisestä ilman erityisolosuhteista johtuvia korotuksia eli ns. perusliittymismaksua (kyseisen liittymispisteen vyöhyk­keen mukainen maksu tai vyöhykkeettömällä alueella uloim­man vyöhykkeen mukainen maksu). Liittymissopimuksesta tulee käydä ilmi se liittymismaksun osuus, jonka perusteella vakiokorvaus viivästyksestä maksetaan.

7.3.3 Vakiokorvauksen enimmäismäärä on 30 prosenttia edel­lisen kohdan mukaisesta perusliittymismaksusta, kuitenkin enintään 3000 euroa. Liittyjällä on edellisten kohtien estämättä kuitenkin oikeus saada vahingostaan kohdan 7.4 ja sen alakoh­tien nojalla vakiokorvauksen ylittävä korvaus.

7.4 Vahingonkorvaus

7.4.1 Liittyjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii viivästyksen vuoksi, jollei jakeluverkonhaltija osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolel­la olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää tai voittaa. Vahingonkorvauksessa otetaan sitä vähentävänä tekijänä huo­mioon mahdollisesti maksettavat tai maksetut vakiokorvaukset.

7.4.2 Jos viivästys johtuu henkilöstä, jota jakeluverkonhaltija on käyttänyt apunaan sopimuksen täyttämisessä (kuten ura­koitsijaa), jakeluverkonhaltija vapautuu vahingonkorvausvel­vollisuudestaan vain, jos myös mainittu henkilö olisi edellisen kohdan mukaan vapaa vastuusta.

7.4.3 Liittyjällä on oikeus saada korvaus välillisestä vahingosta vakiokorvauksen lisäksi vain, jos viivästys aiheutuu jakeluver­konhaltijan puolella olevasta huolimattomuudesta. Jos liittyjä ei ole kuluttaja eikä muuta ole sopijapuolten välillä sovittu, on jakeluverkonhaltijan vahingonkorvauksen enimmäismäärä ai­heutuneiden välillisten vahinkojen osalta puolen liittymismak­sun suuruinen. Jos jakeluverkonhaltija on syyllistynyt tahallisuu­teen tai törkeään huolimattomuuteen, vahingonkorvauksen enimmäismäärän rajoitusta ei sovelleta.

7.4.4 Välillisenä vahinkona pidetään:

  1. ansionmenetystä, joka liittyjälle aiheutuu viivästyksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;
  2. vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta;
  3. sähkönkäyttöpaikan käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa olennaista haittaa; ja
  4. muuta samankaltaista vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.

7.4.5 Jos liittyjä ilmoittaa puolellaan olevasta viivästyksestä niin myöhään, että jakeluverkonhaltija on jo ehtinyt aloittaa liittämiseen liittyvät työt, liittyjä korvaa jakeluverkonhalti­jan selvityksen perusteella viivästyksen vuoksi tarpeellisista toimenpiteistä sekä hyödyttömiksi käyneistä tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet verkonhaltijan julkaiseman ja Ener­giavirastolle ilmoittaman voimassa olevan hinnaston mukaiset kustannukset.

8. Liittymän toimintavarmuus, käyttö ja kunnossapito

8 .1 Sopijapuolet ovat velvollisia pitämään vastuullaan olevat säh­kölaitteistot sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säännös­ten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Liittyjä vastaa kaikista liittymän sähköasennuksista ja sähkölaitteistoista, jotka sijaitsevat liittämiskohdan liittyjän puolella. Liittyjä on lisäksi velvollinen nou­dattamaan muita lainsäädännössä, viranomaismääräyksissä, järjes­telmävastaavan asettamissa järjestelmäteknisissä vaatimuksissa ja liittymissopimuksessa mahdollisesti sähkölaitteistoille sekä niiden rakenteelle, rakentamiselle ja käytölle asetettuja vaatimuksia ja ohjeita.

8.2 Jos liittyjä on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle havaitsemas­taan viasta tai häiriöstä, joka kuuluu jakeluverkonhaltijan korjaus­velvollisuuden piiriin, jakeluverkonhaltijan on ilmoituksesta tiedon saatuaan ryhdyttävä viipymättä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Jollei ilmoitettu vika tai häiriö kuulu jakeluverkonhaltijan korjaus­velvollisuuden piiriin, jakeluverkonhaltija ilmoittaa käsityksensä vastuutahosta.

8.3 Jos jakeluverkonhaltija on ilmoittanut liittyjälle havaitsemas­taan viasta tai häiriöstä, joka kuuluu liittyjän korjausvelvollisuuden piiriin, liittyjän on ilmoituksesta tiedon saatuaan ryhdyttävä viipy­mättä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Jollei jakeluverkonhaltijan ilmoittama vika tai häiriö kuulu liittyjän korjausvelvollisuuden pii­riin, liittyjä ilmoittaa käsityksensä vastuutahosta.

8.4 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus päästä liittyjän tiloissa olevalle mittarille. Voidakseen korjata viat, lukea mittari ja tuottaa mahdol­lisimman häiriöttömiä verkkopalveluja jakeluverkonhaltijan tulee päästä sähkölaitteistoilleen. Sama koskee pääsyä liittyjän omista­malle sähkölaitteistolle, jonka avulla voidaan muuttaa jakeluverkon kytkentätilannetta. Jos jakeluverkonhaltijan hallinnassa olevaa säh­kölaitteistoa on liittyjän tiloissa tai alueella, liittyjän on järjestettävä jakeluverkonhaltijalle sopijapuolten hyväksymällä tavalla korvaukset­ta viivytyksetön pääsy mm. huolto­, tarkistus­, vianselvitys­ tai korja­ustöitä varten sähkölaitteiston luo vuorokaudenajasta riippumatta.

8.5 Liittyjä sallii jakeluverkonhaltijan mittaustietojen siirtämiseksi tai muiden verkkotoimintaan perustuvien tiedonsiirtotarpeiden välittämiseksi tarpeellisen tiedonsiirron omassa sähköverkossaan. Tällainen tiedonsiirto ei saa aiheuttaa kustannuksia eikä häiriötä liittyjälle. Liittyjä ei myöskään saa myöhemmillä toimenpiteillään häiritä tai vaarantaa tämän kohdan mukaista aiemmin aloitettua verkonhaltijan tiedonsiirtoa.

8.6 Sopijapuoli voi käyttää toisen sopijapuolen sähköverkkoa muuhun kuin 8.5 kohdan mukaiseen tiedonsiirtoon, jos tästä on eri sopimuksin sovittu. Tällainen käyttö tai liittyjän omassa verkossa tapahtuva tiedonsiirto ei saa aiheuttaa häiriötä muille käyttäjille eikä toiselle sopijapuolelle.

9. Sopimuksen siirto

9.1 Jakeluverkonhaltija voi siirtää liittymissopimuksen toiselle jake­luverkonhaltijalle. Liittymissopimuksen ehtoja ei voida siirron yhtey­dessä muuttaa. Uuden jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava siirrosta liittyjälle kirjallisesti mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa siirrosta.

9.2 Liittyjä voi siirtää liittymissopimuksen uudelle sähkönkäyttö­ tai sähköntuotantopaikan omistajalle tai haltijalle tai näihin rin­nastuvalle. Sopimusta ei voida siirtää, jos jakeluverkonhaltijalla on siirtäjältä kyseessä olevaa sähkönkäyttö­ tai sähköntuotantopaik­kaa koskevaan liittymissopimukseen, sähköntoimitussopimukseen tai sähköverkkosopimukseen perustuvia saatavia, ellei uusi liittyjä ota niitä nimenomaisesti vastattavakseen. Siirto on jakeluverkon­haltijaa sitova, kun siirto on allekirjoitettu ja jakeluverkonhaltija on hyväksynyt edellä mainittujen saatavien sekä muiden liittymisso­pimukseen sisältyvien velvoitteiden siirron. Siirronsaajaan sovelle­taan näiden ehtojen liittyjää koskevia määräyksiä.

9.3 Liittymissopimus ei siirry kiinteistön luovutuksen yhteydessä kiinteistön uudelle omistajalle tai haltijalle, mikäli siirrosta ei ole mainittu kiinteistön luovutuskirjassa, erillisessä luovutuskirjassa tai siirrosta ei ole sovittu muutoin siten, että sopimus voidaan jälkikä­teen todentaa.

9.4 Liittymissopimusta ei voida siirtää toiseen liittymään.

10. Sopimusehtojen muuttaminen

10 .1 Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen liittymissopi­muksen muuttamisesta. Muutoksen muodosta katso kohdat 3.4 ja 3.7 Tämän luvun jäljempänä olevien kohtien nojalla ei voida muut­taa liittymismaksun määrää liittyjän vahingoksi.

10.2 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus muuttaa sopimusehtoja, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, jota jakeluverkonhaltija ei ole voinut ottaa lukuun liitty­missopimusta tehtäessä.

10.3 Jakeluverkonhaltija voi muuttaa sopimusehtoja myös sellaisen lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen päätöksen perusteella, joka on ollut sopimusta tehtäessä tiedossa, edellyttäen, ettei muu­tos olennaisesti muuta liittymissopimuksen sisältöä.

10.4 Jakeluverkonhaltijalla on lisäksi oikeus muuttaa sopimusehtoja, jos muutokseen on erityistä syytä olosuhteiden olennaisen muuttu­misen johdosta tai vanhentuneiden sopimusjärjestelyjen uudistami­sen takia.

10.5 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus sellaisiin vähäisiin sopimuseh­tojen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön.

10.6 Jakeluverkonhaltijan on lähetettävä liittyjälle ilmoitus siitä, mi­ten ja mistä ajankohdasta lukien sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos perusteena on muu syy kuin lainsää­dännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoi­tus lähetetään liittyjän jakeluverkonhaltijalle ilmoittamaan lasku­tusosoitteeseen tai muuhun yhteysosoitteeseen ja jollei sellaisia ole tiedossa, liittymän osoitteeseen. Ilmoitus voi sisältyä esimerkiksi liittyjälle tulevaan verkkopalvelu­ tai sähköntoimituslaskuun.

10.7 Jos muutoksen perusteena on lainsäädännön muuttuminen tai viranomaisen päätös, on jakeluverkonhaltijalla oikeus toteuttaa muutos siitä päivästä lukien, kun muutos tai päätös tuli voimaan. Muutos voidaan toteuttaa myöhemminkin jakeluverkonhaltijan määräämänä ajankohtana, jollei kyseessä ole muutos liittyjän eduk­si. Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava näillä perusteilla tehtävistä muutoksista mahdollisimman pian.

11. Sopimuksen päättyminen 

11.1 Liittyjän irtisanomisoikeus

11.1.1 Liittyjä voi irtisanoa sopimuksen päättymään silloin, kun kyseistä sähkönkäyttötai sähköntuotantopaikkaa koskevat sähkönmyyntisopimukset ja sähkön verkkopalvelusta tehdyt erilliset sopimukset eivät ole voimassa. Kuluttaja voi irtisanoa myös määräaikaisen liittymissopimuksen milloin tahansa sen voimassaoloaikana. Jakeluverkonhaltija tarkistaa verkkopalve­lua koskevan sopimuksen (sähköverkko­ tai sähköntoimitusso­pimus) voimassaolon liittymissopimusta irtisanottaessa. Irtisa­nomisaika on kuukausi. Tämän kohdan määräyksistä ei voida sopia toisin liittyjän vahingoksi.

11.1.2 Jakeluverkonhaltija voi irtisanomisesta huolimatta edel­leen pitää voimassa johtojen ja sähkölaitteistojen sijoittamista varten saamansa oikeudet siten kuin siitä on aiemmin sovittu tai määrätty. Kohdassa 6.2 mainituista oikeuksista jakeluver­konhaltija suorittaa tällöin kohtuullisen korvauksen, mikäli sitä ei ole aiemmin suoritettu.

11.2 Jakeluverkon haltijan purkuoikeus

11.2.1 Jakeluverkon haltija voi purkaa liittymissopimuksen välittömästi, jos:

  1. liittyjä on olennaisesti rikkonut liittymissopimukseen perustuvia velvoitteitaan eikä sopimusrikkomusta ole oikaistu jakeluverkon haltijan kirjallisesti ilmoittamassa kohtuullisessa määräajassa; tai
  2. liittyjä asetetaan konkurssiin eikä konkurssipesä sitoudu vähintään ylläpitosopimukseen.

11.3 Jakeluverkon haltija palauttaa liittyjälle palautuskelpoisen liittymismaksun.

11.3.1 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus kuittausta koskevien yleisten säännösten mukaisesti mahdollisella palautettavalla vakuudella tai muilla liittyjän saatavilla jakeluverkonhaltijalta kuitata liittyjältä olevat erääntyneet saatavansa. Näin ollen jakeluverkonhaltija voi vähentää muun muassa liittymisjohdon ja muiden sähkönkäytölle tarpeellisten sähkölaitteistojen pur­kamisesta ja liittyjän verkosta erottamisesta aiheutuneet tai aiheutuvat kustannukset mahdollisesti palautettavan vakuu­den määrästä tai muista liittyjän saatavista.

12. Riitojen ratkaiseminen

12.1 Kuluttajalla on oikeus saattaa tämän liittymissopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi (www.kuluttajariita.fi). Ennen ratkaisupyynnön teke­mistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (www.kuluttajaneuvonta.fi).

12.2 Liittymissopimuksesta johtuvat erimielisyydet käsitellään liittymän sijaintipaikan käräjäoikeudessa ensiasteena, jollei toisin ole sovittu. Kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus nostaa kanne Suomes­sa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.

Tilaa Elämää & Energiaa suoraan sähköpostiisi

Tilaa asiakaskirjeemme ja saat kuukausittain ajankohtaiset uutiset ensimmäisenä sähköpostiisi.
Arvomme 13.9.2019 tilanneiden kesken palkintoja! Lue lisää.