Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2025
Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää sähkö-, kaukolämpö- ja vesihuoltoverkkoja sekä siirtää niiden kautta energiaa ja vettä asiakkaille. Lappeenrannan Energiaverkot Oy kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Vuosi 2024 oli yhtiön yhdeksästoista tilivuosi. Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa 20 % vuonna 2019 perustetusta Enerva Oy:stä, joka on käyttö- ja kunnossapitopalveluja tuottava yhtiö. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n osakkeiden määrä oli 201 kpl ja kirjanpidollinen vasta-arvo 10 000 euroa.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Lappeenrannan Energiaverkot edisti vuoden aikana aktiivisesti uusien teollisten toimijoiden sijoittumista Lappeenrannan alueelle. Yhtiö teki suunnitelmia ja mallinnuksia vesi-, lämpö- ja sähköverkkojen osalta, jotka edesauttavat verkostojen rakentamista, kun investointipäätöksiä hankkeiden osalta tulevaisuudessa mahdollisesti tehdään. Lappeenrannan Energiaverkot solmi teollisuusasiakkaan kanssa uuden liittymissopimuksen suurjännitteiseen jakeluverkkoon.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjesti alueellisen valmiusharjoituksen Kaakko25 vuoden 2025 aikana. Harjoittelun painopiste oli Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Lappeenrannan Energiaverkot osallistui aktiivisesti jokaisen liiketoiminnan osalta kaksi päiväisen harjoituksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Yllikkälä–Simolantie 110 kV:n voimajohdon yleissuunnittelu valmistui syksyllä, ja hankkeen kilpailutus käynnistyi loppuvuodesta 2025 julkisena hankintana. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Lappeenrannan kaupunkialueen liityntää kantaverkkoon, mikä mahdollistaa kuormien kasvun alueella. Lisäksi hanke parantaa edellytyksiä uusien sähköintensiivisten kuormien liittämiselle Lappeenrannan sähköverkkoon.
Vuonna 2025 sähköverkolla toteutettiin useita merkittäviä hankkeita, joista keskeisin oli Joutsenon sähköaseman saneeraus. Joutsenon sähköasema uusittiin kokonaisuudessaan rakentamalla uusi asema purettavan vanhan aseman viereen.
Säävarman sähköverkon rakentaminen eteni Taipalsaarella, missä Kuivasensaaren 20 kV:n ilmajohtotyömaalla pilotoitiin komposiittieristimiä alueen saneerauksen yhteydessä. Lisäksi Saimaan Kuitu Oy:n kanssa toteutettiin sähköverkon saneerausta yhteiskaivuutyömaalla laajahkolla alueella Lavola–Tapavainola-alueilla. Säävarman verkon rakentaminen jatkui myös useilla pienemmillä työmailla. Tavoitteena on, että säävarma sähköverkko saavuttaa tavoiteverkon mukaisen tilan aikataulun mukaan vuoteen 2036 mennessä.
Lappeenrannan Energiaverkot osallistui vuonna 2025 kaupunkiverkkoyhtiöiden yhteiseen kehittämishankkeeseen, jossa luotiin malli yhteishankintojen toteuttamiseksi. Tavoitteena on saavuttaa tulevaisuudessa tehokkuutta sähköverkon komponenttien hankinnoissa yhteishankintojen avulla.
Elokuussa Lappeenrannan Energiaverkot käynnisti monivuotisen AMR 2 -projektin, jossa asiakasmittarit vaihdetaan uuden sukupolven älykkäisiin sähkömittareihin. Vuonna 2025 mittareita vaihdettiin noin 7 000 kappaletta. Projekti päättyy vuonna 2028, jolloin uusia mittareita on vaihdettu yhteensä noin 54 000 kappaletta.
Lappeenrannan Energiaverkkojen osakkuusyritys Enerva Oy sai vuoden aikana kaksi uutta omistaja-asiakasta Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:stä ja PKS Sähkönsiirto Oy:stä. Enerva on saanut myös uusiutuvan energian puolelta uusia asiakkuuksia, jotka tuovat yhtiöön liikevaihtoa omistaja-asiakkaiden ulkopuolelta.
Lappeenrannan Energiaverkot korotti sähkön verkkopalvelumaksuja 1.11. alkaen keskimäärin 7,3 %. Korotuksen taustalla oli kantaverkkomaksujen nousu, tulevien vuosien suuret investoinnit sähköverkkoon sekä uuden sukupolven älykkäisiin sähkömittareihin.
Sähköverkon käytön ja keskeytysten osalta vuosi 2025 oli huomattavan rauhallinen. Vuoteen mahtui kaksi suurempaa myrskyä, Ulla ja Maire, mutta niiden vaikutukset jäivät rajallisiksi sekä maantieteellisesti että vikamäärien osalta. Vuoden aikana koettiin myös kiristynyt tehotilanne sekä uudenlainen vikatilanne.
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
|---|---|---|---|---|---|
| 1,73 | 1,38 | 1,23 | 1,63 | 1,364 | 0,87 |
Etäluettavien vesimittareiden massavaihdot jatkuivat. Vuoden 2025 aikana vaihdettiin 2 660 mittaria.
Asiakasmittareiden mittaustiedon vieminen aluemittausjärjestelmään auttaa selvittämään verkostojen kuntoa vuotavuuden näkökulmasta niin puhtaan kuin jätevesiverkoston puolella. Aluemittausjärjestelmän avulla pystyttiin kohdentamaan vuodonetsintää rajatulle alueelle useita kertoja vuoden aikana.
Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin vain 13 metriä ja uutta jätevesiverkostoa 21 metriä vuonna 2025. Vesijohtoverkostoa saneerattiin 3,0 km ja jätevesiverkostoa 3,7 km.
Viiden jäteveden pumppaamon toimintavarmuutta parannettiin siten, että yksi pumppaamo saneerattiin kokonaisuudessaan tulokaivoineen ja säiliöineen. Neljän muun pumppaamon osalta saneeraukset toteutettiin uusimalla pumput sekä vaihtamalla sähkökeskukset.
Merkittävimpiä vesihuollon rakentamiskohteita olivat saneerauskohteet Caprintiellä, Punnanlahden alueella, Sammonlahdessa, Hakalissa, Saimaan kanavan alitus sekä ratapihalla.
Vesiverkostoihin investoitiin noin 5,2 M€ vuoden 2025 aikana.
Vuoden lopussa vesijohtoverkostoa oli 590 km, vesitorneja 4 kpl, jätevesiverkostoa 522 km ja jäteveden pumppaamoita 113 kpl.
Vesiliiketoiminnan hintoja päätettiin korottaa vuoden 2026 alusta alkaen. Korotus tehtiin jäteveden käyttö- ja perusmaksuihin. Vaikutus kotitalousasiakkaan vesilaskuun on keskimäärin 5,7 prosenttia. Korotukset ovat välttämättömiä ikääntyvän vesihuoltoverkoston saneerauksen vaatimien investoin-tien ja yleisen kustannustason nousun vuoksi.
Kaukolämpöverkkoihin investointiin noin 2,1 miljoonaa euroa. Lähes kaikki hankkeet olivat vanhan verkoston uusimista ja toteutettiin vesihuollon sekä Lappeenrannan kaupungin työyhteenliittymän (TYL) kanssa yhteistyössä.
Työyhteenliittymän suurin hanke kaukolämpöverkoille oli Hakalin putkistojen uusimenen. Omana työnä saneerattiin Lavolassa Hirven- ja Poronkadun alueen putksitot sekä Sammonlahdessa Kettukiven alueen putkistot.
Vuoden aikana korjattiin 14 vuotoa verkostossa. Vuodoista ja muista töistä johtuvia alueellisia käyttökeskeytyksiä oli 77 kappaletta. Näistä aiheutui asiakkaille keskimäärin 0,6 tunnin lämmöntoimituksen keskeytys vuoden aikana. Kaikista keskeytyksistä asiakkaille tiedotettiin etukäteen häiriöviestijärjestelmällä teksti- ja sähköpostiviesteillä. Vuoden 2025 vuodonkorjaukset ja toimitusvarmuus olivat hyvällä tasolla.
Sähköverkossa asiakkaille siirretyn energian määrä oli 690 GWh (688 GWh) ja kaukolämpöverkossa 485 GWh (514 GWh). Puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille 3,825 milj.m³, mikä oli noin 2,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuosi 2025 oli sääolosuhteiltaan tavanomaista lämpimämpi. Erityisesti alkuvuoden ja talvikauden leudot lämpötilat näkyivät varsinkin lämmön kysynnän maltillisempana kehityksenä verrattuna edellisvuoteen.
Uusia sähköasiakkaita liitettiin verkkoon 110 (110), kaukolämpöasiakkaita 9 (22) ja vesihuollon asiakkaita 27 (31). Liittymiä toimitettiin hieman edellisvuotta enemmän, mutta toimitusmäärät olivat edelleen selkeästi normaalivuotta alhaisemmalla tasolla.
Taloudellinen kehitys
Yhtiön liikevaihto oli 58,9 (53,8) milj. euroa ja liikevoitto oli 17,4 (11,5) milj. euroa. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 10,4 (4,7) milj. euroa.
| 2023 | 2024 | 2025 | 24/25 ero % | |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön siirto | 21,2 | 23,4 | 25,2 | +7,7 |
| Lämmön siirto | 10,5 | 10,7 | 11,6 | +8,4 |
| Vesi ja jätevesi | 17,9 | 18,5 | 20,5 | +10,8 |
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
| 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto milj. € | 50,3 | 53,8 | 58,9 |
| Liikevoitto milj. € | 10,0 | 11,5 | 17,4 |
| Liikevoitto/tappio % | 20,0 | 21,4 | 29,5 |
| OPO:n tuotto % | 4,4 | 3,0 | 7,3 |
| Omavaraisuusaste % | 30,1 | 30,0 | 32,5 |
Investoinnit
Yhtiön käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2025 olivat yhteensä 19,93 milj. euroa (25,85 milj. euroa). Investoinneista kohdistui 12,46 milj. euroa sähköverkkoon, 2,07 milj. euroa lämpöverkkoon ja 5,2 milj. euroa vesiverkkoihin.
Rahoitus
Korolliset velat 31.12.2025 olivat 128,4 (125,1) milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi 1,5 milj. euroa. Konsernitilien saldot olivat vuoden lopussa 18,0 (9,4) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 22 henkilöä. Maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 1,65 milj. euroa. Henkilöstön keski-ikä oli 45,1.
| 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot, milj. € | 1,6 | 1,6 | 1,65 |
| Vakinainen henkilöstö, lkm | 21 | 20 | 21 |
| Henkilöstön keski-ikä | 44,9 | 42,2 | 45,1 |
Hallinto
Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n hallituksen jäseninä toimivat 27.3.2025 asti seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt: Hanna Hyyrynen, Riitta Moisio ja Sami Pesonen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Hanna Hyyrynen ja varapuheenjohtajana Riitta Moisio. Kevään yhtiökokous valitsi 27.3.2025 hallituksen jäseniksi Hanna Hyyrysen, Sami Pesosen ja uutena jäsenenä Tiia Kiurun. Hallituksen puheenjohtajana jatkoi Hanna Hyyrynen ja varapuheenjohtajana Sami Pesonen. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä ja sihteerinä toimitusjohtaja Jussi Selenius.
Yhtiön tilintarkastajana toimi BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Minna Havia-Niemi.
Riskienhallinta
Yhtiössä toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin ja vakuuttamissuunnitelmaan sekä toimintajärjestelmään.
Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia.
Ympäristö
Yhtiön ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristö- ohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.
Lappeenrannan Energiaverkot on ollut mukana Energiateollisuuden energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelmassa. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämiä toimia toteutettiin vuoden 2025 aikana. Vuoden 2025 lopulla Lappeenrannan Energiaverkot allekirjoitti sopimuksen liittyen energia-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035.
Vuonna 2025 vaurioitui kolme jakelumuuntajaa aiheuttaen maastoon vähäisiä öljypäästöjä. Maastoon valunut öljy koottiin ja pilaantuneet maamassat vaihdettiin voimassa olevan ohjeen mukaisesti, jolloin maaston tila saatiin palautettua entiselleen. Ennen ennallistamista maastosta otettiin öljynäytteet, joilla varmistetaan, että raivaustyöt ovat olleet tehokkaita, eikä maastoon jää muuntajaöljyn jäämiä. Yhden vuototapauksen osalta jälkitoimet toteutetaan linjan saneerauksen yhteydessä, koska täydellinen puhdistus ei ollut mahdollista nykyisten rakenteiden ollessa paikallaan. Puhdistusraportti on tallennettu verkkotietojärjestelmään, jotta voidaan varmistaa lopullisen puhdistuksen toteutuminen.
Jätevesiverkoston pumppaamoilla ei sattunut ylivuotoja vuonna 2025. Jätevesiverkostossa oli kolme ylivuotoa, joista kaksi oli paineviemärivuotoa sekä yksi viettoviemäritukos, joista pääsi maastoon jätevettä. Jätevesiverkoston vuotovesiprosentti oli 32,5.
Tutkimus ja tuotekehitys
Verkostojen älykkyyden lisääminen on ollut teemana kaikkien verkostojen osalta.
Yhtiö osallistuu ST-poolin toimintaan, jonka kautta kanavoidaan keskitetysti rahoitusta yhteisesti hyväksyttyihin energia-alan kehityshankkeisiin. Lappeenrannan Energiaverkkojen rahoitusosuus on 3 000 euroa vuodessa.
Vuonna 2024 yhtiö kehitti kaukolämpöverkon valvonnassa sovellettavan tekoälykonseptin, joka valittiin yhdeksi pilotointikohteeksi EU:n rahoittamaan Horizon-ohjelmaan osallistuvan kansainvälisen konsortion yhteishankkeessa. Hanke käynnistyi tammikuussa 2025 ja vuoden aikana edettiin hankittavien kokonaisuuksien määrittelystä ensimmäisiin kilpailutuksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin tietojen määrittelyyn ja niiden turvalliseen jakamiseen edelleen hyödynnettäväksi tekoälysovelluksissa. Hankkeessa kehitetään 15 tekoälypilottia eri puolille Eurooppaa. Hankkeelle (COSMIC) myönnettiin yhteensä 10 miljoonan euron rahoitus, josta 4 miljoonaa euroa kilpailutetaan pilotoitavien sovellusten toteutukseen. Yhtiön saama suora tukirahoitus palkkakustannuksiin on noin 69 000 euroa. Hankkeen tuotekehityskulut vuonna 2025 olivat noin 21 000 euroa, josta 70 % kuuluu tukirahoituksen piiriin.
Vuonna 2023 EU:n Net Zero Cities -ohjelmasta tukirahoituksen saanut kaukolämmön kysyntäjouston pilotointihankkeessa (Beyond EE) eteni vuonna 2025 hankkeen toiseen vaiheeseen, jossa pilotoidaan kysyntäjoustoa kaupungin toimitilarakennuksissa. Vuoden aikana osa suunnitelman mukaisista rakennuksista liitettiin testatusti kysyntäjoustoon, ja samalla toteutettiin toimenpiteet, joiden avulla järjestely on jatkossa helposti monistettavissa jäljellä oleviin kohteisiin sekä tulevaisuudessa saneerattaviin ja rakennettaviin toimitilarakennuksiin. Hankkeen tuotekehityskulut vuonna 2025 olivat 110 000 euroa, joka kuuluu kokonaisuudessaan tukirahoituksen piiriin.
Yhtiö osallistui vuoden 2025 lopulla sähköverkkoyhtiöiden sekä Evision Oy:n kehitysyhteistyöhankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ohjelmisto uuden sukupolven sähkömittareiden mittausdatan analytiikkaan. Ohjelmiston avulla uusien mittareiden hälytys- ja laatumittausominaisuudet saadaan tehokkaasti verkon käytön, kunnossapidon ja suunnittelun tarpeisiin.
Vuoden 2025 aikana valmistui kolme diplomityötä ja lisäksi yksi opinnäytetyö.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostoinvestoinnit vuonna 2026 tulevat kokonaisuudessaan olemaan noin 21,65 M€ (sähköverkostot 10,5 M€, AMR 2.0 mittariprojekti 3,2 M€, vesiverkostot 5 M€, veden etäluenta 0,7 M€ sekä kaukolämpöverkostot 2,25 M€).
Toisen sukupolven älykkäiden sähkömittareiden investoinnit jatkuvat Lappeenrannan Energiaverkkojen jakelualueella vuoden 2026 aikana. Toisen vuoden aikana uusia mittareita on tarkoitus asentaa n. 19 000 kappaletta. Mittareiden massavaihtoprojekti kestää vuoteen 2030 asti ja on kokonaisarvoltaan n. 10 milj. euroa. Suurin osa mittareista vaihdetaan vuosien 2026 ja 2027 aikana.
Yhtiö toteuttaa laadittua harjoitussuunnitelmaa ja harjoittelee vuosittain toimintaa poikkeustilanteissa. Yksi vuoden pääharjoituksista on keväällä 2026 pidettävä Etelä-Karjalan paikallispuolustusharjoitus.
Lappeenrannan Energiaverkot on edellisen vuoden aikana kehittänyt omaisuudenhallintasuunnitelman sähkö-, lämpö ja vesiverkkojen liiketoiminnoille. Tämän vuoden tavoitteena on sertifioida ISO55001 omaisuudenhallintajärjestelmä.
Yhtiön kannalta sekä Solar Foodsin tehdashanke, että Pajarilan alueen datakeskushanke tulisivat merkittävästi lisäämään sähkön jakelua ja tuomaan positiivista kehitystä alueelle. Yhtiö jatkaa työtä näiden hankkeiden mahdollistamiseksi lähitulevaisuudessa.
Toimitusvarmuuden osalta tavoitteena on pitää kaukolämmön ja sähkön hyvä toimitusvarmuustaso ja puhtaan veden osalta vuotovesien määrä on tavoitteena saada palautettua alle 10 prosenttiin.
Tulevaisuuden näkymät
Yhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehokkuuden ennakoidaan kehittyvän positiivisesti. Taloudellista haastetta aiheuttaa sähköverkkojen ja vesiliiketoiminnan tulevien vuosien suuret investointimäärät.
Vihreän siirtymän aiheuttama sähköverkon kapasiteetin parantaminen yhdistettynä lainedellyttämiin mittari- ja toimitusvarmuusinvestointeihin tuo taloudellista haastetta yhtiön toiminnalle. Aiemmin investoinnit on pystytty toteuttamaan tulorahoituksella, mutta nyt rahoitusta on jouduttu hankkimaan markkinoilta.
Vesiliiketoiminnan osalta vesiverkon saneerausvelan pienentäminen yhdessä tulevien vuosien laitosinvestointien kanssa haastaa yhtiötä. Vesiverkkojen saneeraustarveselvityksen mukaan entistä suurempi osa vesiverkkoa tulee vuosittain saneeraustarpeen piiriin.
Veden sekä sähkön verkkopalvelun asiakasmaksuja joudutaan todennäköisesti korottamaan tulevien vuosien aikana, jotta investoinnit pystytään toteuttamaan, eikä korjausvelkaa syntyisi lisää.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n tilikauden voitto on 15 977 907,06 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden voitto siirretään edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille.