Energiaverkot -yhtiön vuosi 2024

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024

Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää sähkö-, kaukolämpö- ja vesihuoltoverkkoja sekä siirtää niiden kautta energiaa ja vettä asiakkaille.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Vuosi 2024 oli yhtiön yhdeksästoista tilivuosi.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa 20 % vuonna 2019 perustetusta Enerva Oy:stä, joka on Lappeenrannan Energiaverkkojen, Kymenlaakson Sähköverkkojen, Järvi-Suomen Energian ja Elveran yhdessä omistama käyttö- ja kunnossapitopalveluja tuottava yhtiö.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n osakkeiden määrä oli 201 kpl ja kirjanpidollinen vasta-arvo 10 000 euroa.

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Vuosi 2024 alkoi poikkeuksellisen kylmän sään merkeissä. Tammikuun ensimmäinen viikko oli koko vuoden haastavin tilanne sähkön riittävyyden kannalta. Fingrid nosti valmiustasoa 4.1.2024 kiristyneen tehotilanteen vuoksi. Vaikka olosuhteet olivat
haastavat, sähköä riitti, ja valmiustason nosto purettiin 5.1.2024. Sähkön kulutuksen hintajousto oli merkittävä tekijä sähkön riittävyyden varmistamisessa. Tammikuun keskilämpötila oli Lappeenrannan seudulla -11 astetta, ja sähkön kulutus kasvoi edellisen vuoden tammikuuhun nähden 12 prosenttia.

Etelä-Karjalan paikallispuolustusharjoitus pidettiin maaliskuussa 2024.
Lappeenrannan Energiaverkot osallistui aktiivisesti jokaisen liiketoiminnan osalta kaksipäiväisen harjoituksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Sähköverkossa vuonna 2024 aloitettiin selvitys sähköisen liikenteen vaikutuksista Lappeenrannan Energiaverkkojen sähkönjakeluverkostoon. Aiheesta aloitettiin diplomityön tekeminen, jonka on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä
vuonna 2025.

Lappeenrannan Energiaverkot otti käyttöönsä 1.12.2024 Energiateollisuus ry:n päivitetyt sähkön verkkopalveluehdot. Uudet ehdot mahdollistavat jatkossa sähköisen tiedottamisen asiakkaille mm. hinta- ja sopimusmuutoksissa.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid päätti jättää perimättä kuuden kuukauden sijaan kolmen kuukauden kantaverkkomaksut, joka lisäsi yhtiön kuluja noin miljoona euroa. Lappeenrannan Energiaverkot korottikin sähkön verkkopalvelun hintoja lokakuussa
2024. Keskimäärin korotus oli 7,5 prosenttia.

Yhtiö solmi joulukuussa 2024 liittymissopimuksen kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa. Tarkoituksena on lisätä sähkön jakeluverkon kapasiteettia ja rakentaa uusi voimajohto Yllikkälän sähköasemalta Simolantielle. Investoinnin avulla Lappeenrannan keskustan sähköverkon kapasiteetti kasvaa noin kolme kertaa nykyistä suuremmaksi.

Säävarman sähköverkon rakentamisen osalta suurimmat kohteet olivat vuonna 2024 Vainikkalassa, Joutsenon Ravattila-Jokelan alueella, sekä Korvenkankaalla. Näissä vanha jo käyttöikänsä päässä oleva ilmajohtoverkko saneerattiin maakaapeliverkoksi.
Säävarman verkon rakentaminen jatkui haja-asutusalueella, missä edetään suunnitelman mukaan vuoteen 2036 saakka.

Vuonna 2024 toteutettiin Hytti-Raippo 110 kV:n johdon saneeraaminen. Saneerattava johto oli kaikkiaan noin 7,5 km pitkä. Hankkeessa uusittiin johto kokonaisuudessaan vanhalle johtokadulle.

Sähköverkon käytön ja keskeytysten osalta vuoteen 2024 mahtui kiristyneen tehotilanteen lisäksi uudenlainen vikatilanne. Huhtikuun alussa koettiin poikkeuksellinen ”myrsky”, kun Ylämaan alueelle satoi runsaasti alijäähtynyttä vettä, mikä aiheutti puihin ja ilmalinjoille jäätyessään pitkiä keskeytyksiä asiakkaille. Myrskyjä vuonna 2024 osui Lappeenrannan Energiaverkkojen alueelle jo mainitun lisäksi neljä, joista voimakkaimmin sähkönjakeluun vaikutti marraskuun 20. päivä saapunut Jari-myrsky, joka aiheutti kaiken kaikkiaan 24 keskijänniteverkon vikaa Lappeenrannan Energiaverkoille. Myrskyistä huolimatta keskeytykset jäivät tunnuslukujen osalta keskimääräiselle tasolle.

Keskimääräiset keskeytysajat asiakasta kohden (h/asiakas)

Vesiverkoissa aluemittausjärjestelmä otettiin vuoden aikana kokonaisuutena käyttöön Lappeenrannan kaupunkialueella sekä laajennettiin kolmen mittapisteen asennuksilla Joutsenon alueen vesihuoltoverkostoihin.

Etäluettavien vesimittareiden massavaihdot jatkuivat. Vuoden 2024 aikana vaihdettiin 1611 vesimittaria etäluettaviksi, joista suuriin kiinteistöihin asennettiin 1046. Asiakasmittareiden mittaustiedon vieminen aluemittausjärjestelmään auttaa selvittämään verkostojen kuntoa vuotavuuden näkökulmasta niin puhtaan kuin jätevesiverkoston puolella.

Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin 890 metriä ja jätevesiverkostoa rakennettiin 1300 metriä. Vesijohtoverkostoa saneerattiin 4,1 km ja jätevesiverkostoa 4,4 km. Viiden jäteveden pumppaamon toimintavarmuutta parannettiin erilaisilla saneeraustöillä ja pumppujen uusimisella.

Merkittävimpiä vesihuollon rakentamiskohteita olivat saneerauskohteet Koulukadulla, Punnanlahden alueella, Sammonlahdessa, Hakalissa, Satamatien alueella sekä ratapihalla. Joutsenon uuden paloaseman liittymien rakentaminen oli suurin uudisinvestointi vuoden aikana.

Vesiverkostoihin investoitiin noin 5,8 M€ vuoden 2024 aikana.

Vuoden lopussa vesijohtoverkostoa oli 590 km, vesitorneja 4 kpl, jätevesiverkostoa 522 km ja jäteveden pumppaamoita 113 kpl.

Vesiliiketoiminnan hintoja päätettiin korottaa vuoden 2025 alusta alkaen. Korotus tehtiin perusmaksuihin ja vaikutus kotitalousasiakkaan vesilaskuun on keskimäärin 5,5 prosenttia. Korotukset ovat välttämättömiä ikääntyvän vesihuoltoverkoston saneerauksen vaatimien investointien ja yleisen kustannustason nousun vuoksi.

Kaukolämpöverkkoihin investointiin 2,46 milj. euroa. Lähes kaikki hankkeet olivat vanhan verkoston uusimista ja toteutettiin vesihuollon sekä Lappeenrannan kaupungin työyhteenliittymän (TYL) kanssa yhteistyössä.

Isoimmat kohteet sijaitsivat Koulukadulla, Sammonlahdessa, Voisalmentiellä, Satamatiellä, ja Kasarminkadulla. Omana hankkeena uusittiin vilkkaasti liikennöidyn Taipalsaarentien alitse menevä DN600 runkoputki, joka on kriittinen toimitusvarmuuden osalta. Joutsenossa rakennettiin uusi pitkä jakeluputki uudelle paloasemalle.

Vuoden aikana korjattiin 24 vuotoa verkostossa. Vuodoista ja muista töistä johtuvia alueellisia käyttökeskeytyksiä oli 125. Näistä aiheutui asiakkaille keskimäärin 1,45 tunnin lämmöntoimituksen keskeytys vuoden aikana. Kaikista keskeytyksistä
asiakkaille tiedotettiin etukäteen häiriöviestijärjestelmällä teksti- ja sähköpostiviesteillä.

Kaukolämmön siirtohintoja tarkastettiin lokakuussa 2024 ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Siirron perusmaksuja korotettiin keskimäärin noin 10 prosenttia. Korotuksen taustalla on rakentamiskustannusten nousu. Nykyistä investointitasoa joudutaan lähivuosina todennäköisesti korottamaan, jotta kaukolämmön verkosto pystytään pitämään hyvässä kunnossa, eikä korjausvelkaa
pääse syntymään.

Sähköverkossa asiakkaille siirretyn energian määrä oli 688 GWh (677 GWh) ja kaukolämpöverkossa 514 GWh (524 GWh). Puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille 3,74 milj.m³, mikä oli noin 1,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Uusia sähköasiakkaita liitettiin verkkoon 110 (108), kaukolämpöasiakkaita 22 (17) ja vesihuollon asiakkaita 31 (20). Liittymiä toimitettiin hieman edellisvuotta enemmän, mutta toimitusmäärät olivat edelleen selkeästi normaalivuotta alhaisemmalla tasolla.

Taloudellinen kehitys

Yhtiön liikevaihto oli 53,8 (50,3) milj. euroa ja liikevoitto oli 11,5 (10,0) milj. euroa. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,7 (3,6) milj. euroa.

Investoinnit

Yhtiön käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2024 olivat yhteensä 25,85 milj. euroa (15,6 milj. euroa). Investoinneista kohdistui 12,59 milj. euroa sähköverkkoon, 2,46 milj. euroa lämpöverkkoon, 5,8 milj. euroa vesiverkkoihin, 3,8 milj. euroa Meltolan jätevedenpuhdistamon käyttöoikeuteen ja 1,2 milj. euroa kiinteistöön.

Rahoitus

Korolliset velat 31.12.2024 olivat 125,1 (117,1) milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi 1,4 milj. euroa. Konsernitilien saldot olivat vuoden lopussa 9,4 (12,9) milj. euroa.

Henkilöstö

Yhtiön palveluksessa oli 24 henkilöä. Maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 1,6 milj. euroa. Henkilöstön keski-ikä oli 42,9.

Hallinto

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt: Hanna Hyyrynen, Riitta Moisio ja Sami Pesonen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Hanna Hyyrynen ja varapuheenjohtajana Riitta
Moisio. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä ja sihteerinä toimitusjohtaja Jussi Selenius.

Yhtiön tilintarkastajana toimi BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Minna Havia-Niemi.

Riskienhallinta

Yhtiössä toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin ja vakuuttamissuunnitelmaan sekä toimintajärjestelmään.

Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia.

Ympäristö

Yhtiön ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.

Lappeenrannan Energiaverkot on mukana Energiateollisuuden energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelmassa. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämiä toimia toteutettiin vuoden 2024 aikana.

Vuonna 2024 vaurioitui kuusi jakelumuuntajaa aiheuttaen maastoon vähäisiä öljypäästöjä. Maastoon valunut öljy koottiin ja pilaantuneet maamassat vaihdettiin voimassa olevan ohjeen mukaisesti, jolloin maaston tila saatiin palautettua entiselleen. Ennen ennallistamista maastosta otettiin öljynäytteet, joilla varmistetaan, että raivaustyöt ovat olleet tehokkaita, eikä maastoon jää muuntajaöljyn jäämiä.

Lappeenrannan Energiaverkkojen jätevesiverkostossa ei sattunut yhtään ylivuotoa vuoden 2024 aikana.

Tutkimus ja tuotekehitys

Verkostojen älykkyyden lisääminen on ollut teemana kaikkien verkostojen osalta. Yhtiö osallistuu ST-poolin toimintaan, jonka kautta kanavoidaan keskitetysti rahoitusta yhteisesti hyväksyttyihin energia-alan kehityshankkeisiin. Lappeenrannan Energiaverkkojen rahoitusosuus on 3 000 euroa vuodessa.

Yhtiö osallistui XAMK “Dronet ja data-analytiikka sähköverkkojen vianpaikannuksessa ja kunnossapidossa” -EU-hankkeessa 2 500 euron vuosittaisella rahoitusosuudella.

Yhtiö kehitti kaukolämpöverkon valvonnassa sovellettavan tekoälykonseptin, joka valittiin yhdeksi pilotointikohteeksi EU:n rahoittamaan Horizon-ohjelmaan osallistuvan kansainvälisen konsortion yhteishankkeessa. Hankkeelle (COSMIC) myönnettiin yhteensä 10 miljoonan euron rahoitus, josta 4 miljoonaa euroa kilpailutetaan pilotoitavien sovellusten toteutukseen. Yhtiön saama suora tukirahoitus palkkakustannuksiin on 68 906,25 euroa.

Vuonna 2023 EU:n Net Zero Cities -ohjelmasta tukirahoituksen saanut kaukolämmön kysyntäjouston pilotointihankkeessa (Beyond EE) saatiin ensimmäisen vaiheen toimenpiteet toteutettua suunnitellussa laajuudessa. Hankkeen tuotekehityskulut olivat 56 143,36 euroa, joka on kokonaisuudessaan tukirahoituksen piiriin kuuluvaa kulua.

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella

Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostoinvestoinnit vuonna 2025 tulevat kokonaisuudessaan olemaan noin 16,7 M€ (sähköverkostot 9,6 M€, vesiverkostot 5 M€ sekä kaukolämpöverkostot 2,1 M€).

Uuden sukupolven sähkömittari-investoinnit alkavat Lappeenrannan Energiaverkkojen jakelualueella vuoden 2025 aikana. Ensimmäisen vuoden aikana uusia mittareita on tarkoitus asentaa n. 5 000 kappaletta. Mittareiden massavaihtoprojekti kestää kuusi vuotta ja on kokonaisarvoltaan n. 10 milj. euroa.

Lappeenrannan Energiaverkkojen osakkuusyritys Enerva Oy on saanut alkuvuoden aikana uuden omistaja-asiakkaan Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:stä. Enerva on saanut myös uusiutuvan energian puolelta uusia asiakkaita, jotka tuovat yhtiöön liikevaihtoa omistaja-asiakkaiden ulkopuolelta. Uudet asiakkuudet näkyvät pitkällä aikavälillä positiivisesti yhtiön omistajille tarjoamien palveluiden
hinnoittelussa.

Suurin osa Suomen sähkön jakeluverkkoyhtiöistä on valittanut markkinaoikeuteen uusista sähköverkon valvontamenetelmistä, jotka tulivat voimaan vuonna 2024. Markkinaoikeuden ratkaisua asiassa odotetaan vuoden 2025 aikana.

Toimitusvarmuuden osalta tavoitteena on pitää kaukolämmön ja sähkön hyvä toimitusvarmuustaso ja puhtaan veden osalta vuotovesien määrä on tavoitteena saada palautettua alle 10 prosenttiin.

Yhtiö toteuttaa laadittua harjoitussuunnitelmaa ja harjoittelee vuosittain toimintaa poikkeustilanteissa. Yksi vuoden pääharjoituksista on syksyllä 2025 aluehallintoviraston järjestämä valmiusharjoitus.

Lappeenrannan Energiaverkot on viime vuoden aikana kehittänyt omaisuudenhallintasuunnitelman sähkö-, lämpö ja vesiverkkojen liiketoiminnoille. Tämän vuoden tavoitteena on jalkauttaa omaisuudenhallintasuunnitelmat käytännön tasolle ja hyödyntää ulkopuolista toimijaa suunnitelman auditoinnissa.

Tulevaisuuden näkymät

Yhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehokkuuden ennakoidaan kehittyvän positiivisesti. Taloudellista haastetta aiheuttaa sähköverkkojen ja vesiliiketoiminnan tulevien vuosien suuret investointimäärät.

Vihreän siirtymän aiheuttama sähköverkon kapasiteetin parantaminen yhdistettynä lain edellyttämiin mittari- ja toimitusvarmuusinvestointeihin tuo taloudellista haastetta yhtiön toiminnalle. Aiemmin investoinnit on pystytty toteuttamaan tulorahoituksella, mutta nyt rahoitusta on jouduttu hankkimaan markkinoilta.

Vesiliiketoiminnan osalta vesiverkon saneerausvelan pienentäminen yhdessä tulevien vuosien laitosinvestointien kanssa haastaa yhtiötä. Vesiverkkojen saneeraustarveselvityksen mukaan entistä suurempi osa vesiverkkoa tulee vuosittain
saneeraustarpeen piiriin.

Veden sekä sähkön verkkopalvelun asiakasmaksuja joudutaan todennäköisesti korottamaan tulevien vuosien aikana, jotta investoinnit pystytään toteuttamaan, eikä korjausvelkaa syntyisi lisää.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n tilikauden voitto on 7 901 171,48 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden voitto siirretään edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille.

Palaa vuosikertomussivulle