Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää sähkö-, kaukolämpö- ja vesihuoltoverkkoja sekä siirtää niiden kautta energiaa ja vettä asiakkaille.
Lappeenrannan Energiaverkot Oy kuuluu tytäryhtiönä konserniin, jonka emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy. Vuosi 2022 oli yhtiön seitsemästoista tilivuosi.
Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa 20 % vuonna 2019 perustetusta Enerva Oy:stä, joka on Lappeenrannan Energiaverkkojen, Kymenlaakson Sähköverkkojen, Järvi-Suomen Energian ja Elveran yhdessä omistama käyttö- ja kunnossapitopalveluja tuottava yhtiö.
Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n osakkeiden määrä oli 201 kpl ja kirjanpidollinen vasta-arvo 10 000 euroa.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Sota Ukrainassa ja edelleen jatkunut Korona-tilanne toi vuodelle 2022 uusia haasteita. Erityisesti kiinnitettiin huomiota valmiussuunnitelmien päivittämiseen ja poikkeustilanteiden harjoitteluun. Valmiusvarastoja täydennettiin mm. sähköverkon osalta noin 250 000 € materiaalihankinnoilla sekä vuoden 2022 koko kaukolämpö- ja vesiverkkojen materiaalin tilaamisella etupainotteisesti. Kyberuhkiin varauduttiin järjestelmien ja tiedonsiirron kehittämisellä sekä fyysisen turvallisuuden lisäämisellä mm. kamera- ja kulunvalvonnan osalta.
Lappeenrannan Energiaverkot tarkisti liittymismaksujen tasoa vastaamaan paremmin kohonneita materiaali- ja työkustannuksia. Tarkistus tehtiin 1.12.2022 alkaen, jolloin sähköverkon ja veden liittymismaksuja korotettiin 10 % ja kaukolämmön noin 20 %.
Lappeenrannan Energiaverkot luopui maakaasun jakeluliiketoiminnasta 1.7.2022 ja myi maakaasuverkoston kaikkine vastuineen ja velvoitteineen Auris Kaasunjakelu Oy:lle.
Sähköverkossa uusi Voisalmen sähköasema otettiin käyttöön, jolloin Voisalmen jakelualue siirtyi 20 kV:n jännitteeseen. Säävarman sähköverkon rakentamisen osalta suurimmat työkohteet olivat Korvankylän alueen saneerauksen viimeinen vaihe sekä Lemin ja Ylämaan taajamien saneerausten saattaminen valmiiksi. Näiden jälkeen kaikki keskeisimmät taajamat on saatu säävarman sähköverkon piiriin. Seuraavaksi painopiste siirtyy haja-asutusalueelle.
Sähkön verkkopalvelumaksuja alennettiin keskimäärin 10 % 1.1.2022 alkaen.
Keskeytysten osalta vuosi 2022 oli hyvä. Merkittäviä sähkönjakeluun liittyviä poikkeustilanteitä ei ollut ja sähkönjakelun varmuutta kuvaavat tunnusluvut jäivätkin alhaiselle tasolle.
Keskimääräiset keskeytysajat asiakasta kohden (h/asiakas)
|
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
2021 |
2022 |
| 0,89 | 1,04 | 1,81 | 1,73 | 1,38 | 1,23 |
Vesiverkoissa aluemittausjärjestelmän rakentamista jatkettiin suunnitellusti uusien mitta-asemien rakentamisella sekä hankkeen laajentamisella jätevesiverkoston puolelle. Uusia mitta-asemia rakennettiin 5 kpl, joista kaksi kappaletta siirtyi edelliseltä vuodelta tarvittavien komponenttien toimituksien viivästymisen takia. Asemien rakentamisen jälkeen Lappeenrannan keskustan vesijohtoverkosto on yhtä muutosta vaille valmis järjestelmän käyttöönottoon. Puuttuva muutos vaatii verkoston rakentamista ja se toteutuu vuoden 2023 aikana yhteishankkeena kaukolämpöverkoston työmaan yhteydessä.
Etäluettavien vesimittareiden massavaihdot oli tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana, mutta mittareiden saatavuusongelmien johdosta asennukset päästiin aloittamaan vuoden 2023 alussa. Asiakasmittareiden mittaustiedon vieminen aluemittausjärjestelmään auttaa selvittämään verkostojen kuntoa vuotavuuden näkökulmasta niin puhtaan kuin jätevesiverkoston puolella.
Vuoden lopussa vesijohtoverkostoa oli 593 km, vesitorneja 4 kpl, jätevesiverkostoa 530 km ja jäteveden pumppaamoita 113 kpl. Uutena verkostoalueena Energiaverkot Oy:n vesihuollon toiminta-alueeseen liitettiin Vainikkala taajama.
Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin 1000 metriä ja jätevesiverkostoa rakennettiin 450 metriä. Vesijohtoverkostoa saneerattiin 4,35 km ja jätevesiverkostoa 3,65 km. Jätevesipumppaamoille tehtiin imutilojen pinnoituksia ja pumppujen vaihtoja. Merkittävimpinä kohteina Ilottulan päävesijohdon (DN 500) saneerausten jatkaminen sekä Sammontalon vesihuollon rakentamisen aloitus.
Kaukolämpöverkkoihin investointiin reilut 3 M€. Suurin osa hankkeista toteutettiin vesihuollon sekä Lappeenrannan kaupungin työyhteenliittymän (TYL) kanssa yhteistyössä.
Isoimmat kohteet sijaitsivat Koulukadulla, Tyysterniemessä sekä Hovinpellon alueella. Mustolan erillisen kaukolämpöverkon liittäminen kantaverkkoon aloitettiin loppuvuodesta ja alkuvuodesta 2023 alueen maakaasukäyttöinen lämpökeskus voidaan jättää varalle.
Uusia asiakkaita liitettiin normaalia enemmin kaukolämpöön, painottuen aiemmin maakaasulla lämmenneisiin kiinteistöihin. Näitä kohteita olivat mm Pekuritien kaikki rivitalot sekä Joutsenon Lintukankaan teollisuusalue.
Vuoden aikana korjattiin 28 vuotoa verkostossa. Vuodoista ja muista töistä johtuvia alueellisia käyttökeskeytyksiä oli 126. Näistä aiheutui asiakkaille keskimäärin 1,68 tunnin lämmöntoimituksen keskeytys vuoden aikana. Kaikista keskeytyksistä asiakkaille tiedotettiin etukäteen, mm tekstiviesteillä.
Sähköverkossa asiakkaille siirretyn energian määrä oli 749 GWh (759 GWh), kaukolämpöverkossa 521 GWh (560 GWh) ja maakaasuverkossa 29 GWh (1-6/2022) (69 GWh). Puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille 4, 00 milj.m³, mikä oli noin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Uusia sähköasiakkaita liitettiin verkkoon 144 (194), kaukolämpöasiak¬kaita 69 (35), kaasuasiakkaita 0 (2) ja vesihuollon asiakkaita 62 (60).
Taloudellinen kehitys
Yhtiön liikevaihto oli 55,0 (61,6) milj. euroa ja liikevoitto oli 16,3(19,0) milj. euroa. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 9,8 (12,5) milj. euroa.
| Myynnin kehitys 2020 – 2022 (milj. € ) | ero % | |||
|---|---|---|---|---|
| 2020 | 2021 | 2022 | 21/22 | |
| Sähkön siirto | 28,2 | 28,5 | 23,4 | -17,9 |
| Lämmön siirto | 9,9 | 10,9 | 10,4 | -4,6 |
| Kaasun siirto | 2,5 | 3,2 | 1,5 | -53,1 |
| Vesi ja jätevesi | 17,0 | 18,1 | 18,7 | +3,3 |
| Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut |
2020 | 2021 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto milj. € | 58,2 | 61,6 | 55,0 |
| Liikevoitto milj. €16,3 | 18,3 | 19,0 | 16,3 |
| Liikevoitto/tappio % | 31,5 | 30,9 | 29,6 |
| OPO:n tuotto % | 19,6 | 17,3 | 12,1 |
| Omavar.aste % | 26,0 | 27,9 | 30,1 |
Investoinnit
Yhtiön käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2022 olivat yhteensä 17,5 milj. euroa (21,8 milj. euroa). Investoinneista kohdistui 9,8 milj. euroa sähköverkkoon, 3,1 milj. euroa lämpöverkkoon ja 4,6 milj. euroa vesiverkkoihin.
Rahoitus
Korolliset velat 31.12.2022 olivat 109,7 (107,3) milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi 0,3 milj. euroa. Konsernitilien saldot olivat vuoden lopussa 12,0 (0,3) milj. euroa.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa oli 21 henkilöä. Maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä 1,6 milj. euroa. Henkilöstön keski-ikä oli 44,6.
Hallinto
Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n hallituksen jäseninä toimivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt: Jussi Selenius, Riitta Moisio ja Hanna Hyyrynen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jussi Selenius ja varapuheenjohtajana Riitta Moisio. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä ja sihteerinä toimitusjohtaja Arto Taipale.
Yhtiön tilintarkastajana toimi BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä KHT, JHT Tiina Lind.
Riskienhallinta
Yhtiössä toteutetaan riskienhallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin ja vakuuttamissuunnitelmaan sekä toimintajärjestelmään.
Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten sääolojen riskille. Yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia.
Ympäristö
Yhtiön ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.
Lappeenrannan Energiaverkot on mukana Energiateollisuuden energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelmassa. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämiä toimia toteutettiin vuoden 2022 aikana.
Vuonna 2022 vaurioitui kolme jakelumuuntaja aiheuttaen maastoon pienen öljypäästön. Maastoon valunut öljy koottiin ja pilaantuneet maamassat vaihdettiin voimassa olevan ohjeen mukaisesti, jolloin maaston tila saatiin palautettua entiselleen.
Lappeenrannan Energiaverkkojen jätevesiverkostossa ei sattunut yhtään ylivuotoa vuoden 2022 aikana
Tutkimus ja tuotekehitys
Yhtiö on mukana ST-poolin toiminnassa, jonka kautta kanavoidaan keskitetysti rahoitusta yhteisesti hyväksyttyihin energia-alan kehityshankkeisiin. Lappeenrannan Energiaverkkojen rahoitusosuus on 3 000 € vuodessa.
Verkostojen älykkyyden lisääminen on ollut teemana kaikkien verkostojen osalta.
Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella
Lappeenrannan Energiaverkkojen investoinnit rajoitettiin vuonna 2023 poikkeuksellisesti 70 %:iin normaalista tasosta. Yhden vuoden investointien rajoittamisen taustalla ovat Lappeenrannan Energia –konsernin poikkeuksellisen suuret tuotannon investoinnit, jotka aiheutuvat maakaasun ja öljyn korvaamisella halvemmilla polttoaineilla. Sähköverkolla investoinnit ovat noin 6,6 M€ (normaali noin 9,5 M€), vesiverkoilla 3 M€ (normaali noin 4,5 M€) ja kaukolämpöverkoilla 1,4 m€ (normaali noin 2 M€).
Tilapäinen yhden vuoden investointien rajoittaminen ei vaaranna sähköverkon toimitusvarmuustavoitetta.
Toimitusvarmuuden osalta tavoitteena on vähintään pitää kaukolämmön ja sähkön vuonna 2022 ylläpidetty hyvä toimitusvarmuustaso ja pitää puhtaan veden vuotovesiprosentti alle 10 %:ssa.
Lappeenrannan Energiaverkkojen älykkäiden verkostojen hankkeita toteutetaan vuonna 2023 alhaisen investointitason takia normaalia maltillisemmin. Lämpöverkostojen tuotantoa palvelevien siirtoyhteyksien kehittäminen on etusijalla. Sähköverkossa vikapaikan automaattinen erotus ja vesiverkoissa etäluettavat mittarit ovat tärkeimmät kehityskohteet.
Lappeenrannan Energiaverkkojen pitkäaikaisen toimitusjohtajan jäädessä lomille ja sen jälkeen eläkkeelle, uutena toimitusjohtajana aloittaa Jussi Selenius 1.4.2023.
Tulevaisuuden näkymät
Sähköverkon osalta päivitettiin sallitun tuoton laskelmat meneillään olevan valvontajakson osalta. Samalla arvioitiin tulevaa korkotason kehitystä ja uudistuvaa valvontamallia. Laskelmien mukaan nykyinen sähköverkkopalvelun hintataso on varsin lähellä oikeaa. Tästä johtuen kuluvan valvontamallin lievä ylituotto ja Fingridin myöntämät ilmaiset kantaverkkomaksukuukaudet oikaistaan jättämällä tammi- ja helmikuun perusmaksut perimättä. Tämä tekee noin 1 M€:n tulojen vähentymisen. Loppuvuodesta 2023 tarkastellaan tilannetta vielä uudestaan.
Vesiverkkojen saneeraustarveselvityksen päivitys valmistui syyskuussa 2022. Sen perusteella entistä enemmän verkostoa tulee vuosittain saneeraustarpeen piiriin, joten tulevina vuosina normaali 4,5 M€:n vesiverkkojen investointitasoa tulee korottaa. Tämä siitäkin huolimatta, että puhtaan veden vuotovesiprosentti oli jo toisena vuotena peräkkäin 10 % tasolla eikä yhtään jäteveden verkoston ylivuotoa tapahtunut vuoden 2022 aikana.
Kaukolämpöverkon osalta nykyinen hinta- ja investointitaso näyttäisivät olevan riittävät, jotta verkostojen kunto voidaan ylläpitää riittävän hyvänä.
Vesihuollon toimintakertomus 2022
Lappeenrannan Vesi Oy fuusioitiin Lappeenrannan Energia- konserniin 1.3.2011. Lappeenrannan Energia- konsernissa vesihuollon toiminnot jaettiin konsernin yhtiöille muun toiminnan mukaisesti. Lappeenrannan Energiaverkot Oy vastaa vesihuollon verkostoista ja asiakasrajapinnasta. Lappeenrannan Lämpövoima Oy tuottaa puhtaan veden ja huolehtii jäteveden käsittelystä. Asiakaspalvelu, tekninen asiakaspalvelu sekä talous- ja henkilöstöhallinto ostetaan palveluna konsernin emoyhtiö Lappeenrannan Energia Oy:ltä.
Vuonna 2022 Lappeenrannan Energiaverkkojen vesihuolto teki kahdeksannen peräkkäisen positiivisen tuloksen.
Vesihuollon hintataso 1.1.2023
Perusmaksu verollinen € / vuosi (sis. alv 24 %)
Mittarin koko Vesi Jätevesi
≤ 20 mm 52,00 55,00
≤ 25 mm 171,12 183,52
≤ 32 mm 171,12 183,52
≤ 40 mm 586,52 629,92
≤ 50 mm 787,40 843,20
≤ 80 mm 1574,80 1692,60
≤ 90 mm 1860,00 1996,40
≤ 100 mm 2430,40 2616,40
Veden käyttömaksut (sis. alv 24 %)
Vesimaksu 2,11 € / m³
Jätevesimaksu 3,09 € / m³
Vesihuollon keskeiset tunnusluvut vuosina 2018 - 2022
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| Liikevaihto M€ | 18,7 | 17,4 | 17,1 | 18,5 | 18,8 |
| Liikevoitto M€ | 5,6 | 4,4 | 3,6 | 4,7 | 4,6 |
| Oman pääoman tuotto % | 28,8 | 24,0 | 15,7 | 20,4 | 17,0 |
| Omavaraisuusaste % | 25,1 | 17,2 | 18,4 | 21,5 | 24,9 |
Veden myynti ja asiakkaat
Vuonna 2022 puhdasta vettä toimitettiin asiakkaille 4,00 milj. m³, joka on noin 3 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Uusia asiakkaita liitettiin vesihuollon piiriin 54, jonka jälkeen asiakkaita oli vuoden 2022 lopussa 13 388 kpl.
Vesijohtovuotoja oli vuoden 2022 aikana 18 kpl, joista aiheutui asiakkaille katkoksia vedenjakelussa. Vuodoista 6 kpl löydettiin aktiivisen vuodonetsinnän ansiosta.
Jätevesiverkoston ylivuotoja ei sattunut yhtään vuoden aikana.
Laskuttamattoman veden (verkostohäviöiden) määrä oli 10,23 %, joka on puolisen prosenttia edellisvuotta heikompi.
Jätevettä laskutettiin3,92 miljoonaa kuutiota.
Vesihuoltoverkostot
Aluemittausjärjestelmän rakentamista jatkettiin suunnitellusti uusien mitta-asemien rakentamisella sekä hankkeen laajentamisella jätevesiverkoston puolelle. Uusia mitta-asemia rakennettiin 5 kpl, joista kaksi kappaletta siirtyi edelliseltä vuodelta tarvittavien komponenttien toimituksien viivästymisen takia. Asemien rakentamisen jälkeen Lappeenrannan keskustan vesijohtoverkosto on yhtä muutosta vaille valmis järjestelmän käyttöönottoon. Puuttuva muutos vaatii verkoston rakentamista ja se toteutuu vuoden 2023 aikana yhteishankkeena kaukolämpöverkoston työmaan yhteydessä.
Aluemittausjärjestelmän laajennus jätevesiverkoston osalta aloitettiin määrittelemällä pumppaamoiden valuma-alueet sekä niiden vaikutusalueelle myytävän puhtaan veden määrä. Tavoitteena on saada selville kunkin pumppaamon valuma-alueen vuotavuus kunnossapitotoimien sekä verkoston saneerauksia ajatellen.
Etäluettavien vesimittareiden massavaihdot oli tarkoitus aloittaa vuoden -22 aikana, mutta mittareiden saatavuusongelmien johdosta asennukset päästiin aloittamaan vuoden 2023 alussa. Asiakasmittareiden mittaustiedon vieminen aluemittausjärjestelmään auttaa selvittämään verkostojen kuntoa vuotavuuden näkökulmasta niin puhtaan kuin jätevesiverkoston puolella.
Vuoden lopussa vesijohtoverkostoa oli 593 km, vesitorneja 4 kpl, jätevesiverkostoa 530 km ja jäteveden pumppaamoita 113 kpl. Uutena verkostoalueena Energiaverkot Oy:n vesihuollon toiminta-alueeseen liitettiin Vainikkala taajama.
Uutta vesijohtoverkostoa rakennettiin 1000 metriä ja jätevesiverkostoa rakennettiin 450 metriä. Vesijohtoverkostoa saneerattiin 4,35 km ja jätevesiverkostoa 3,65 km. Jätevesipumppaamoille tehtiin imutilojen pinnoituksia ja pumppujen vaihtoja. Merkittävimpinä kohteina Ilottulan päävesijohdon (DN 500) saneerausten jatkaminen sekä Sammontalon vesihuollon rakentamisen aloitus.
Vesihuoltoverkostojen investoinnit vuosina 2018 – 2022
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
| 6,1 M€ | 5,8 M€ | 5,3 M€ | 3,3 M€ | 4,6 M€ |
Talousvedentuotanto
Talousvettä pumpattiin jakeluverkostoihin vuonna 2022 (2021) kaikilta vedenottamoilta yhteensä 5,26 (4,70) milj.m3., josta Imatralle toimitettiin 0,73 (0,73) milj.m3 (Myllypuron vedenottamolta). Päävedenottamolta Huhtiniemestä talousvettä pumpattiin verkostoon 3,07 (3,08) milj.m3.
Verkostoon toimitetun talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset vuoden aikana, lukuun ottamatta yksittäistä mikrobiologisen laatutavoitteen ylittymistä Nuijamaan vedenottamolla. Tulos ilmensi vähäistä kaivoon pääsevää pintavesivalumaa, joka saatiin hoidettua kaivon kansirakenteiden lisätiivistyksellä ja verkoston huuhtelulla.
Huhtiniemen uusi alkalointilaitos otettiin käyttöön syyskuussa 2022. Hieman yli vuoden kestäneessä rakennusprojektissa toteutui alkalointimenettelyn muutos kalkkiliuoksesta kalkkikivirouheeseen. Uusi laitosrakennus sisältää kahdeksan kalkkikivirouheallasta, joiden kautta vesi virtaa painovoimaisesti. Muutoksen myötä laitokselta lähtevän veden pH pysyy hyvin tasaisena ja prosessi on teknisesti luotettava ja turvallinen. Kalkkikivirouhe suodattaa vedestä myös kiintoainesta, rautaa ja mangaania, mikä vaikuttaa veden laatuun suotuisasti.
Pönniälänkankaalle suunnitellun pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten tunnistus- ja arviointiprosessi saatiin päätökseen, kun ELY-keskus antoi YVA-lain mukaisena yhteysviranomaisena perustellun päätelmänsä toukokuussa 2022. Menettely kesti kaikkiaan noin puolitoista vuotta. Arvioinnin perusteella hanke ja itäinen putkilinjausvaihtoehto Taipalsaaren Pönniälänkankaalta Ilottulan vedenkäsittelylaitokselle on ympäristöllisesti toteutuskelpoinen. Läntinen linjausvaihtoehto Huhtiniemen laitokselle vaatisi toteutuakseen ympäristön kannalta osin pintavesivaikutusten lieventämistoimenpiteitä.
Vesilaitosten valvontatutkimusohjelman tekninen päivitys valmistui marraskuussa 2022. Revisio sisälsi teknisen ajantasaisuuden tarkistukset sekä Vainikkalan vedenjakelualueen liittämisen ohjelmaan. Puhtaan veden tuotantoyhtiö Vainikkalan Vesi Oy sulautui vuoden alusta osaksi Lappeenrannan Energia Oy:tä.
Jäteveden puhdistus
Jätevettä käsiteltiin 2022 (2021) Toikansuolla, Oravaharjussa, Ylämaalla ja Nuijamaalla yhteensä 5,68 (6,22) milj.m3. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistettiin 5,24 (5,72) milj.m3. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin Toikansuolla 20 596 (20 405) m3 ja Oravaharjulla 5247 (5139) m3. Puhdistusprosesseissa syntyi kuivattua lietettä Toikansuon puhdistamolla 9 404 (9 277) tonnia ja Oravaharjulla 884 (800) tonnia.
Toikansuon jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden jäännöspitoisuudet alittivat ja puhdistustehot saavuttivat puhdistamolle asetetut vähimmäisvaatimukset vuoden aikana hyvin, pois lukien kokonaisfosforin, jonka jäännöspitoisuus oli ensimmäisellä neljänneksellä hieman kohonneella tasolla 0,52 mg/l, raja-arvon ollessa 0,5 mg/l. Myös yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) näytekohtaiset käsittelyvaatimukset saavutettiin vuoden aikana kaikilta osin.
Ensimmäisen neljänneksen heikentyneeseen fosforitulokseen vaikuttivat edelleen ajoittaisesti hyvin korkeakuormitteiset teollisuusjätevedet jätekeskukselta, minkä vuoksi erityisesti alkuvuoden aikana puhdistamon kiekkosuodattimet jouduttiin pääosin ohittamaan tukkeutumisriskin vuoksi. Laitetoimittajan sallima kemiallinen pesutestaus toteutui kesän aikana, ja laitteen käytön optimointia jatketaan edelleen. Haasteita aiheutti myös saostuskemikaalin paljon kiintoainesta sisältävä huono laatu, joka herkästi tukkeutti kemikaalin syöttölaitteistoa. Hankintamenettely saostuskemikaalin laadun parantamiseksi käynnistettiin loppuvuoden aikana.
Muutoin Toikansuon puhdistamolla suoritettiin ennakkohuoltojen mukaisina vuositöinä mm. kemiallisen altaan saneeraushuolto kesäkuussa. Allas tyhjennettiin, jolloin laahaimeen vaihdettiin pyörät, säädettiin laahainkumi ja tarkistettiin rautarakenteet.
Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon osalta saavutettiin lupaehdot vuoden aikana kaikilta osin kaikilla vuosineljänneksillä.
Ylämaan puhdistamolla kiintoaineen jäännöspitoisuus ylitti molemmalla puolivuotisjaksolla pienpuhdistamolle tiukan raja-arvon 15 mg/l, ollen ensimmäisellä jaksolla 26 mg/l ja toisella 19 mg/l. Muutoin jäännöspitoisuuksien lupavaatimukset saavutettiin sekä kokonaisfosforin että biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Lisäksi ensimmäisen puolivuotisjakson tuloksissa näkyi laimean tulevan veden vaikutus, jolloin puhdistustehot jäivät alle vaaditun 90 %, ollen kiintoaineen osalta 77 %, kokonaisfosforilla 84 % ja biologisella hapenkulutuksella 87 %.
Tavoitteena on käynnistää pienpuhdistamon yleissuunnittelu tulevan vuoden 2023 aikana, ja hyödyntää tuloksia sekä Ylämaan että Nuijamaan puhdistamojen osalta.
Nuijamaan puhdistamolla saavutettiin vuosikeskiarvoina annetut lupaehdot kaikilta osin, sekä lähtevän veden jäännöspitoisuuksien että puhdistustehojen osalta.
Vainikkalan pienpuhdistamon toiminta täytti yleiset valtioneuvoston yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) määrittämät vähimmäisvaatimukset kaikilla neljällä tarkkailukerralla.
Jätevesiratkaisu
Korkein hallinto-oikeus palautti kesällä 2021 Lämpövoiman valitushakemuksen johdosta Hyväristönmäen ympäristöluvan takaisin Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyyn. Tämän käsittelyn tuloksena Vaasan hallinto-oikeus antoi 13.6.2022 ympäristöluvan myöntävän päätöksen. Yksityishenkilöt hakivat päätökseen edelleen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka ei sitä myöntänyt ja hylkäsi valitukset päätöksellään 21.12.2022. Näin toimintavuoden 2022 aikana Lappeenrannan Lämpövoima sai lainvoimaisen ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toiminnalle Hyväristönmäellä.
Muuta
Vuoden 2022 erikoislaatuisuus maailmanpolitiikassa heijastui myös veden toimintaympäristöön. Vesihuollon valmiussuunnitelmalle tehtiin tarkistukset, ja osin liitteiden päivitystä jatketaan myös tulevan vuoden puolella. Eri laitoksilla testattiin siirrettävien varavoimakoneiden käyttöä ja syöttöyhteiden toimivuutta, mitä käytäntöä jatketaan edelleen säännönmukaisesti vuosittain. Lisäksi täydennettiin varavoimavalmiutta hankkimalla eräälle vedenottamolle kiinteä varavoimakone.