Lappeenrannassa vesihuoltoa jo 90 vuotta

Lappeenrannassa veden takana ovat alun perin naiset. Kaupungissa toimivan naisyhdistyksen aktiivit valtuutettiin tekemään syksyllä 1908 aloite kaupunginvaltuustolle, että seuraavan vuoden kulunkiarvioon lisättäisiin menoerä, ”jolla tehtäisiin tutkimuksia vesijohdon aikaansaamiseksi ja kustannusarvio siitä”. Naiset toivoivat kovasti jo vesijohtoa keittiöihinsä.

Viimein 17. joulukuuta 1908 valtuusmiehet käsittelivät kokouksessaan naisyhdistyksen kirjelmää sekä vesijohdon että ”kloaakki- eli viemärijärjestelmän” aikaansaamiseksi. Asiaa tuumailtiin ja kului useita vuosia, kunnes ymmärrettiin aloitteen merkitys. Vasta vuonna 1914 terveyslautakunnan taholta tehty ehdotus pohjarahaston perustamisesta vesi- ja viemäriverkkoja varten sitoutti valtuuston. Päätettiin, että joka vuosi kasvatettaisiin vesirahastoa kaupungissa toimivan anniskeluyhtiön voittovaroista. Niinpä vesihuoltomme historiasta voidaankin sanoa, että ”viina aikanaan oli Lappeenrannassa muuttuva vedeksi”.

Rahaa kerättiin ja potentiaalista pohjavesipaikkaa etsittiin vuosia kuumeisesti useista paikoista ympäri kaupunkia. Veden tuli olla kirkasta, juomavedeksi kelpaavaa ja sitä tuli koepumppauksissa tulla riittävästi. Viimein hyvä pohjavesikaivon paikka löytyi Huhtiniemestä vuonna 1925. Kokouksessaan huhtikuun 16. päivä vuonna 1926 Lappeenrannan valtuusto teki suuren päätöksensä vesijohto- ja viemäriverkon rakennuttamisesta vesijohtovaliokunnan suunnitelmien mukaisesti.

Ensimmäiset 50 kiinteistöä liitettiin vesijohtoverkkoon Kuninkaankadulla eli nykyisellä Koulukadulla vuonna 1927. Siellä ovat sijainneet myös tämän kaupungin ensimmäiset vesiklosetit eli vesivessat. Ensimmäinen puhdistamo Toikansuolle rakennettiin vasta 1954.

Lappeenrantalainen Etelä-Savo -sanomalehti kertoi vesihuollon käynnistymisestä kaupungissa 27.8.1927:
”Eilen ensimmäinen wesijohtowerkon yhdistys talojohtoon: kauppias D.I. Valjakan taloon saatiin wettä »vesijohdosta.
Eilen oli Lappeenrannan wesijohtolaitoksen historiassa merkkipäiwä: yhdistettiin ensimmäinen talojohto wesijohtowerkkoon. Ensimmäiseksi joutui wettä saamaan kauppias D. I. Waljakka Kauppa- ja Rantakatujen kulmauksessa. Talojohdon rakentamisen on suorittanut Lappeenrannan Wesijohtoliike, omistaja hra Karjalainen, Edustajamme kävi tämän merkkitapauksen vuoksi henkilökohtaisesti toteamassa uuden edistysaskeleen Lappeenrannan elämässä. Kauppias Waljakan talon keittiössä wirtasi tosiaankin wesi kraanasta wahwalla paineella. Johdosta tullut wesi oli wielä ilman »vaikutuksesta harmaan »väristä, mutta muuttui astiassa hetken seisottuaan kirkkaaksi. Wesi on jo nyt käyttökelpoista ja paranee mitä enemmän se wesitornissa ja johtoverkossa ennättää waihtua. Muittenkin talojen liittämisiä wesijohtowerkkoon tapahtuu näinä päiwinä. Oy. Keskuksen talo liitettäneen jo tänään, kauppias Jarwan talo Kuninkaankadun warrella lähipäiwinä.”

Vesihuoltoa vuosi kaupungissa - lehtiartikkeli

Kuvakaappaus Etelä-Sawon lehtiartikkelista 17.1.1928. Lähde Lappeenrannan Museot

Vesitornin havinaa

Lappeenrannan vesitornin sijainti paraatipaikalla Taikinamäen kaupunginosassa juontuu korkeimmasta kohdastaan keskusta-alueella.

Alkuperäinen vesitorni valmistui vuonna 1928. Kaupungin veden tarpeen kasvaessa 1950-luvulla vanha torni alkoi käydä liian pieneksi ja päätettiin rakentaa uusi ”vesilinna” vanhan paikalle. Vanha torni jäi uuden tornin sisään lähes kokonaisuudessaan ja tornin ulkoasu muuttui nykyisen näköiseksi.

Vesitornin tehtävänä on mahdollisimman tasaisen paineen ylläpitäminen sekä veden varastointi kulutushuippuja varten. Lisäksi sen vesivarastot ovat käytettävissä häiriötapauksissa.

Historiatietojen lähteenä on käytetty Eija-Hilkka Anttilan teosta ”KAIVO SAIMAALLA Lappeenrannan Vesilaitos 1926-2006”, 2006 ja perimätietoa. Kuva vuodelta 1955 on lainattu yksityisalbumista.

Tänään Lappeenrannan Energiaverkoilla on noin 13 000 vesihuoltoasiakasta ja puhdasta vettä toimitetaan asiakkaille 4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lappeenrannan Energiaverkoilla on yhteensä 1 265 km vesihuoltoverkostoa, josta puhtaan veden verkostoa on 532 km ja jätevesiverkostoa 452 km. Vedenottamoita on verkostoalueella 9, jätevedenpuhdistamoita 5 ja jätevesipumppaamoita 114.

Vesitornin havinaa

Tilaa Elämää & Energiaa suoraan sähköpostiisi