Lappeenrannan kaupunki on hankkinut suolaan perustuvan lämpöakun lappeenrantalaiselta startup-yritys Elstor Oy:lta osana EU:n rahoittamaa, hiilineutraaliutta edistävää Canemure-hanketta. Akku on nyt koekäytössä kaukolämpöverkossamme.
Lämpöakku on ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä
Elstorin tuotekehitysinsinööri Aleksi Porkola kertoo, että lämpöakun kaltaiset ratkaisut ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä.
- Suomen energiantarpeesta 1/3 syntyy lämmönkäytöstä, joten luomalla keinoja varastoida päästöttömästi tuotettua lämpöä voidaan vaikuttaa siihen, että lopulta päästä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi aurinkoenergian varastoinnissa lämpöakku on osa suurempaa ratkaisua, jolla ratkaistaan vihreän energian tuotannon ja kulutuksen välistä eriaikaisuutta.
Lämpöakussa on kiinteää suolaa, jota lämmitetään noin 300 asteeseen. Sulaessaan suola varastoi lämpöenergiaa, jota jaetaan kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi litium-ioniakkuun verrattuna suolaan perustuvalla lämpöakulla on monia etuja, Porkola kuvaa.
- Se on investointikustannuksiltaan edullisempi, toimintaiältään pidempi ja siinä on parempi hyötysuhde, päivittäisessä käytössä 95–97 %. Lämpöakku on testattua teknologiaa, joka sopii kaukolämmön tuotantoon ja teollisuudelle korkeita lämpötiloja vaativaan lämmön ja höyryn tuotantoon.
Uusiutuvaan energiaan siirtyminen helpommaksi
Lappeenrannan Energia on lämpöakun pääkäyttäjä ja se on nyt teknisessä koeajossa kaukolämpöverkossamme Mustolan teollisuusalueella. Tuotantopäällikkö Tiia Kiuru sanoo, että käyttökokemusta on vielä vähän, mutta akulta odotetaan paljon.
- Ensinnäkin haluamme selvittää mahdollisuuksia vähentää maakaasun käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Tavoittelemme hiilineutraaliutta lämmön tuotannossa vuoteen 2026 mennessä ja lämpöakku voi olla osa ratkaisua. Lämpöakku ladataan bio- tai tuulivoimalla tuotetulla vihreällä sähköllä, jolla korvataan fossiilisella maakaasulla tuotettua kaukolämpöä ja siten vähennetään CO2-päästöjä. Toisekseen odotamme säästöjä. Akkua ladataan pääosin öisin ja viikonloppuisin, jolloin sähkö on halpaa, ja puretaan päivisin, jolloin sähkö on kalliimpaa.
Akun purkuteho on 300 kilowattia, joten sillä voitaisiin periaatteessa kesäaikana kattaa kokonaan Mustolan kaukolämpöverkon kulutus. Kylmempinä vuodenaikoina lämmön kulutus kasvaa niin, että akusta saatavan energian lisäksi tarvitaan myös maakaasua. Akulla tuotettavan kaukolämmön vuotuinen kokonaisenergiamäärä riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon sähkömarkkinoilla on edullisia lataukseen soveltuvia tunteja.
Elstorin Porkolan mukaan Mustolan lämpöakku pääsee tuotannolliseen ajoon loppukesästä. Hän näkee, että sähköä energialähteenä käyttävällä lämpöakkuteknologialla on suuria mahdollisuuksia, etenkin täällä pohjoisessa.
- Nyt lämmitykseen ja teollisuuden prosesseihin tarvitaan paljon energiaa, joka tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Lämpöakut helpottavat uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä ja kustannukset maakaasuun ja polttoöljyyn verrattuna voivat olla huomattavasti halvemmat – etenkin tulevaisuudessa, jos lämpöakun lataukseen käytettävä sähkö on edullisemmassa 2. veroluokassa.