Lappeenrannan kantakaupungin kaukolämpöverkostossa Kaukaan Voima tuottaa pääosan eli 80–85 prosenttia kaukolämmöstä. Kaukaan Voimalla puuperäisten polttoaineiden osuus on noin 90 prosenttia ja osuus kasvaa edelleen, kun turpeen määrää vähennetään tulevaisuudessa. Tarvittaessa lämpöä tuotetaan varalämpölaitoksissa, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia.
Kaukolämmön tuotannossa voidaan hyödyntää teollisuudessa syntyvää hukkalämpöä sekä maaperästä talteen otettavaa lämpöä. Lappeenrannassa hukkalämpöä otetaan talteen esimerkiksi Finnsementin prosessista. Joutsenossa kaukolämpöverkostoon saadaan lämpöä puolestaan Advenin omistamalta vetylämpölaitokselta. Rauhan alueella kaukolämpöä tuotetaan hybridilämpölaitoksella, joka hyödyntää järvestä talteen otettua lämpöä sekä aurinkoenergiaa.
– Lauritsalaan rakennetaan uutta lämpökeskusta, johon varataan myös mahdollisuus pelletin hyödyntämiseen. Joutsenon Pulpin alueelle on vastikään valmistunut pieni pellettikäyttöinen lämpökeskus, jonka avulla saadaan pelletin käytöstä kokemuksia ensi talven aikana, Lappeenrannan Lämpövoiman tuotantopäällikkö Tiia Kiuru kertoo.
Kaukolämmön tuotanto on jatkossa entistäkin ympäristöystävällisempää. Tilaamalla Lappeenrannan Energian uuden Vihreä Kaukolämpö -tuotteen asiakkailla on mahdollisuus tukea ympäristöystävällisen ja hiilineutraalin kaukolämmön tuotantoa ja sen kehittämistä. Puuperäisillä uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu Vihreä Kaukolämpö on ekologinen lämmitysmuoto, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti hiilijalanjälkeen.
Kaukolämmön uudet tuotantotavat
Kaukolämmön tuotannossa tapahtui suuri muutos vuonna 2010, kun Kaukaan Voima aloitti toimintansa. Tällöin valtaosa maakaasun käytöstä korvattiin biopolttoaineilla. Joutsenossa vastaavanlainen muutos tapahtui, kun suurin osa lämpöenergiasta alettiin tuottaa hiilidioksidivapaasti vedyllä.
Uusia tapoja kaukolämmön tuottamiseen on tälläkin hetkellä kehitteillä. Lappeenrannan Mustolan kaukolämpöverkostoon on rakenteilla suola-akku, jonka tarkoituksena on tuottaa lämpöenergiaa vihreällä sähköllä ja varastoida ekoenergialla tuotettu lämpö akkuun. Suolaa lämmitetään ja sulatetaan sähkön ollessa edullista. Suola-akkuun varastoitunut lämpö hyödynnetään kaukolämpöverkostossa kulutuksen mukaan.
– Suolatäytöt ja sulatukset ovat parhaillaan menossa, joten akku saadaan todennäköisesti syksyn aikana tuotantokäyttöön. Mustolan kaukolämpöverkoston tuotantomuoto vaihtuu sähkön hinnan mukaan. Sähkön ollessa maakaasua edullisempaa kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään suola-akkuun varastoitavaa lämpöä. Eli menemme koko ajan kohti entistä vihreämpää kaukolämmön tuotantoa, Kiuru kertoo.
Tulevaisuuden innovaatiot ympäristöystävällisyyden tukena
Uusia vihreitä tapoja tuottaa kaukolämpöä etsitään jatkuvasti. Lappeenrannan Lämpövoima on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan lämpöpumppujen hyödyntämistä kaukolämpöverkostossa. Lämpöpumpun avulla voidaan nostaa kaukolämmön menoveden lämpötilaa esimerkiksi verkoston latva-alueilla hyödyntämällä paluuveden sisältämää lämpöenergiaa.
– Tavoitteena on säästää energiaa, kun koko verkoston lämpötilaa ei tarvitse nostaa korkeaksi. Tällöin latva-alueillekin saadaan riittävän lämmintä kaukolämpövettä. Lämpöpumpuilla kaukolämmön tuotannossa voidaan käyttää vihreää sähköä, Lappeenrannan Lämpövoiman toimitusjohtaja Tuomo Parviainen kertoo.
Lappeenrannan Energialla ollaan kiinnostuneita myös geolämmöstä, jolla tarkoitetaan syvälle maaperään varastoituneen lämpöenergian hyödyntämistä. Geolämpö on hiilidioksidivapaa lämmöntuotantomuoto, jossa maahan porattujen syvien kaivojen avulla lämmitetään kaukolämpövettä.
Uusia ratkaisuja etsitään jo olemassa olevien lämmöntuotantomuotojen kehittämiseksi. Esimerkiksi sähkömarkkinoilla tuotetaan paljon tuulivoimaa, jolloin tarve kehittää uusia energian varastointimuotoja kasvaa. Energian varastoiminen lämmöksi on yksi vaihtoehdoista.
– Uusia erilaisia ratkaisuja hyödynnetään ja lämmönlähteitä haetaan muun muassa maaperästä, mikä on hieno juttu, Parviainen kommentoi.