- Meillä täytyy olla näkymä pitkälle tulevaisuuteen, sillä sähköverkkoa joudutaan saneeraamaan osissa, Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostopäällikkö Petri Tikka kertoo.
Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, siihen voi ja pitää varautua. Sähkömarkkinalaki vaatiikin suomalaisilta jakeluverkonhaltijoilta päivitetyn kehittämissuunnitelman joka toinen vuosi. Nykyisen lainsäädännön mukaan suunnitelma tulee julkaista myös verkon asiakkaille. Ensimmäistä kertaa asiakkaita osallistettiin tällä tavoin vuonna 2022.
- Asiakkaamme pääsevät kommentoimaan ja lukemaan, mitä verkoille tulevaisuudessa tehdään, summaa verkostoinsinööri Tuukka Tähti.
Kuva: Suurjännitepylvään nostaminen kuvattuna maaliskuussa 2024 Hytti-Raippo suurjännitelinjan työmaalla.
Ilmastonmuutokseen varaudutaan
Lappeenrannan alueella vuosittaiset investoinnit sähkönjakelun ylläpitoon ja parannuksiin ovat kymmenen miljoonan euron luokkaa. Pääasiassa työ on verkon kunnossapitoon liittyviä saneeraustoimenpiteitä sekä parannusta, kuten vanhojen ilmajohtojen korvaamista maakaapelilla sekä linjojen siirroilla teiden varsille helpompaa ylläpitoa varten.
Voimakkaampien myrskyjen todennäköisyyksien kasvaessa, Lappeenrannan Energiaverkot Oy varautuu Suomessa 2010-luvulla koettujen rajuilmojen, kuten Astan ja Eino, kaltaisten sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen ja tällaisten myrskyn osumiseen jakeluverkkoalueelle. Roudan vähentyminen ilmaston lämmetessä voi johtaa talvimyrskyjen aiheuttamiin suurempiin vaurioihin sähköverkossa, kun maaperän pehmetessä puiden kaatumistodennäköisyys kasvaa myös talvella.
Tavoitteena on, että vuoden 2036 loppuun mennessä Lappeenrannan kaupungin sekä Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kuntien alueilla sähköverkon keskijännitteestä 50 prosenttia on maakaapeloitu. Pienjänniteverkosta vastaava tavoite on 80 prosenttia.
- Tämänhetkinen tilanne on, että keskijänniteverkosta noin 33 prosenttia on maakaapeloitu, ja pienjänniteverkosta noin 66 prosenttia, verkostoinsinööri Tähti kertoo.
- Asemakaava-alueilla jakeluverkko on jo pääsääntöisesti säävarmaa, ja jatkossa painotetaan haja-asutusalueiden verkon saneeraamiseen.
Lisäksi Lappeenrannan Energiaverkot varautuu ilmastonmuutoksen kasvattamaan tulvariskiin Etelä-Karjalan alueella. Vesistötulvien ja hulevesitulvien riskin ennustetaan kasvavan vuotta 2050 kohden Suomen ilmastopaneelin (2021) raportin mukaan. Kasvava tulvariski huomioidaan jakeluverkon rakenteiden sijoittelussa tulvariskialueiden läheisyydessä.
Kuva: Jakeluverkon kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, kertoo Tuukka Tähti Simolantien sähköasemalla.
Muuttuva kulutuskäyttäytyminen ja muut sähköverkon haasteet
Tähti ja Tikka huomauttavat, että maakaapelointiasteen nostamista toki jatketaan edelleen vuoden 2036 jälkeenkin uusien suunnitelmien mukaisesti.
Tämän ns. perusparannustyön lisäksi huominen tuo tullessaan uusia tarpeita sähköverkolle, jotka verkon kehittämisessä on huomioitava. Yksi tällainen asia on sähkön pientuotannon kasvun lisääntyminen. Sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien määrä, nykyisin noin 1 300 taloutta, kasvaa edelleen rajusti. Jo vuoteen 2033 mennessä seudulla arvioidaan olevan yli 4 000 sähkön pientuottajaa. Prosentuaalisesti pientuotantotehon odotetaan kasvavan peräti noin 460 prosenttia nykyisestä.
- Jakeluverkkojen osalta haasteeksi muodostuu, että paikallisesti verkossa siirrettävät huipputehot voivat kasvaa, jos samalla alueella on paljon pientuottajia. Esimerkiksi keskellä kesäpäivää kulutusta ei juurikaan ole, jolloin tuotantoa voi siirtyä verkkoon runsaasti auringon paistaessa, Tähti selittää.
Viime vuodet ovat näyttäneet, että pörssisähkössä esiintyvät rajutkin hintapiikit ovat tulleet jäädäkseen. Kun sähkön hinta ohjailee voimakkaasti kuluttajakäyttäytymistä, sähköverkko rasittuu kulutushuippuina enemmän kuin ennen. Tarvitaan siis entistä parempaa sopeutumista verkon kapasiteetin hallintaan ja jakeluverkon kehittämiseen.
Kolmas merkittävä sähkönjakeluun vaikuttava kehitysmuutos on liikenteen sähköistymisen megatrendi. Sähköllä ladattavien ajoneuvojen määrän odotetaan kasvavan Lappeenrannan seudulle nykyisestä noin 1 200 ajoneuvosta 18 000 ajoneuvoon, sisältäen lataushybridit ja täyssähköajoneuvot, vuoteen 2033 mennessä.
- Varsinkin suuret, keskitetyt latauskentät saattavat lisätä kapasiteettitarvetta sähköverkossa paikallisesti, verkostopäällikkö Tikka sanoo.
Samoin vihreä siirtymä eli energiajärjestelmän ja kulutuksen hiilineutralisointi näkyy verkkoalueella monella tavalla. Esimerkiksi lämmityksen sähköistyminen näkyy verkkoalueella noin 2 000 uutena sähköä lämmityksessä hyödyntävänä kiinteistönä.
Ennusteet perustuvat Suomen kansallisiin tavoitteisiin vihreän siirtymän osalta.
Suurimman muutoksen lämmitystavassa odotetaan syntyvän fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu, hiili) lämmitettävissä kiinteistöissä, joissa nykyinen lämmitystapa korvataan maalämpöjärjestelmillä tai sähkölämmityksen ja ilmanlämpöpumppujen yhdistelmän kanssa.
Verkostopäällikkö Tikka muistuttaa, että vihreä siirtymä näkyy yhtä lailla myös teollisuudessa.
- Energiantuotannossa ja teollisuudessa tuotettavaa höyryä tehdään tulevaisuudessa enemmän sähköllä, kun tuotantoon on aiemmin käytetty aiemmin käytetty öljyä ja kaasua.
Lappeenrannan Energiaverkkojen sähkönsiirron kehittämissuunnitelman luonnoksen kuuleminen toteutetaan seuraavan kerran aikavälillä 1.5.-31.5. sähköisellä alustalla (suora linkki https://lappeenrannanenergiaverkot.kehittamissuunnitelma.fi/). Asiakkaat voivat tutustumisen lisäksi reagoida suunnitelmaan sekä jättää kirjallisia kommentteja. Osallistuminen kehittämissuunnitelman kommentointiin on tärkeää, jotta paikallinen sähköverkkoyhtiö voi kehittää sähköverkkoa yhdessä alueen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden mukaisesti.