Talojohtoja uusitaan yleensä silloin, kun ne vuotavat tai tulevat käyttöikänsä päähän. Tällöin käytännössä vanhan putken rinnalle rakennetaan uusi. Yleinen syy talojohdon uusimiselle on sellainen vuoto, jota ei enää kannata paikata vaan on järkevämpää uusia kerralla koko johto. Aluesaneerausta tehdään alueella, jossa putket ovat niin vanhoja, että ne kannattaa uusia kerralla.
– Jos kadun runkojohdot uusitaan, vaihdetaan samalla talojohdotkin. Näin saadaan taas 40-50 vuotta käyttöikää alueen verkostolle. Talojohtojen saneerauksessa uusitaan usein myös sisällä olevia vanhoja laitteita, kuten suodattimia ja mittalaitteita, Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostopäällikkö Ami Kylliäinen kertoo.
Talojohdon uusimisen taustalla voi olla myös muiden Energian tuotteiden, kuten vesi- tai sähköverkostojen saneeraus. Jos esimerkiksi vesipuolella on tarkoitus saneerata tietty alue, selvitetään, onko kaukolämmöllä samalla alueella saneeraustarpeita.
– Näin pysytään hyödyntämään synergiaa. Kun kaikki tuotteet on saman yhtiön omistuksessa, pystytään verkostoja uusimaan samaan aikaan samojen kaivuutöiden aikana. Tällöin ei tarvitse muutaman vuoden sisällä kaivaa useampaan otteeseen samaa aluetta, Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostomestari Janne Kuningas kuvailee.
Jatkuvaa seurantaa
Lappeenrannan Energiaverkoilla seurataan tarkasti kaukolämpöverkoston kuntoa ja verkostotietojen perusteella tehdään saneeraussuunnitelmia.
– Meillä on kattavat tiedot verkoston iästä ja kunnosta. Lisäksi kesällä tehtävien kunnossapitokierrosten aikana saadaan koko ajan uutta tietoa. Jos jollain alueella putkisto oirehtii, saneeraussuunnitelmia ohjataan sen mukaisesti, Kuningas kuvailee.
Sulien paikkojen ilmestymistä seurataan ja tarvittaessa tutkitaan, onko siellä vuotoa. Myös verkostosta häviävä vesi on merkkinä vuodosta. Alueita tutkitaan tarkemmin talviaikaan, jotta mahdollisia vuotopaikkoja löydettäisiin.
– Meillä on laaja verkostoalue ja yli 5 000 asiakasta, joten vuotojen etsimistä ei kannata tehdä summan mutikassa, Kylliäinen kertoo.
Tarkastuskäynnillä varmuutta
Eri tyyppisiä putkia ja niiden kuntoa seurataan aktiivisesti Energiaverkkojen puolesta, mutta myös asiakkaat voivat talviaikaan seurata tilannetta.
– Kaukolämpöveden tunnistaa hyvin vihertävästä väristä. Jos sellaista näkee maastossa, kannattaa rohkeasti ilmoittaa siitä Energian päivystysnumeroon, Kylliäinen neuvoo.
Samoin jos kovalla pakkasella ilmestyy sulia alueita talojohdon kohdalle, kannattaa siitä ilmoittaa energiayhtiöön, jotta voidaan tarkastaa, onko johto mennyt rikki.
– Suosittelen, että välillä käydään kurkkaamassa lämmönjakohuoneesta, ettei sieltä nouse höyryä tai haise kostealle. Laitteet voivat joskus vuotaa lämmönjakohuoneen puolella, joten tarkastuskäynti on aina silloin tällöin suositeltavaa, Kylliäinen kehottaa.
Huoletonta uusimista
Taloputken uusiminen ei vaadi asiakkaalta sen suurempia toimenpiteitä. Talojohto kuuluu energiayhtiön omistukseen lämmönjakohuoneessa olevaan mittauskeskukseen asti. Tämän jälkeiset laitteet kuuluvat asiakkaalle. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia uusimisesta, sillä suunnitelma käydään läpi energiayhtiön edustajan kanssa, joka huolehtii, että kaikki etenee sovitulla tavalla.
– Uusimisesta ei koidu asiakkaalle kustannuksia. Suurin häiriö talojohdon uusimisessa on se, että talojohdolle joudutaan kaivamaan uusi kaivanto piha-alueella. Myös putkityöt aiheuttavat jossain kohtaa asiakkaalle lämpökatkon, mutta se on yleensä hyvin lyhytkestoinen, Kuningas kertoo.
– Asiakkaalta vaaditaan hyvää asennetta, sillä pihaa myllätään hetken aikaa. Johdon uusimisen jälkeen teemme jälkityöt siten, ettei ensi vuonna enää huomaa, että mitään on rakennettu, Kylliäinen sanoo.
Ratamonkadulla alkoi talojohtojen saneeraus
Lappeenrannan Lavolassa sijaitsevalla Ratamonkadulla alkoi talojohtojen saneeraus toukokuun alussa. Kaivohuoltokierroksen yhteydessä havaittiin vuoto yhdessä talojohdossa, mikä johti lopulta talojohtojen saneeraukseen.
– Huomasimme, että kaukolämpökaivoon tulee vettä talojohdosta. Tämän vuoksi päätettiin uusia kyseisen kiinteistön ja sen läheisyydessä olevan naapuritalon talojohto samalla. Kun katua joudutaan joka tapauksessa kaivamaan, kannattaa samalla päivittää naapurinkin talojohto, Kuningas kertoo.
Saneerauksen myötä Ratamonkadulle on ilmestynyt työmaa-aitojen ja ajosiltojen lisäksi metrin syvyiset kaivannot, joihin asennetaan uudet talojohdot. Vaikka työmaasta ja monttujen kaivamisesta koituukin häiriöitä, on kaiken takana kuitenkin hyvä tarkoitus.
– Asukkaiden liikkuminen pyritään järjestämään omalla tontilla mahdollisimman hyvin. Vaikka työmaasta koituukin häiriöitä, asiakkaat ovat yleensä hyvin ymmärtäväisiä ja yhteistyöhaluisia. Saneeraustoimenpiteillä pyritään turvaamaan häiriötön lämmöntoimitus ympäri vuoden, Kuningas tiivistää.