Energiaverkot ahertaa päivästä toiseen asiakkaan häiriöttömän arjen takaamiseksi

Säävarma sähköverkko syntyy tarkalla suunnittelulla ja järkevillä investoinneilla.
Lappeenrannan Energiaverkot
|
Tomi Laukkanen Lappeenrannan Energiaverkot
Sähkönjakelun luotettavuudessa on päästy erittäin hyvälle tasolle mittavien investointien ansiosta.

Sähköyhtiöt saavat tyypillisesti asiakaspalautetta lähinnä silloin, kun pakastin on sulanut linjojen päälle kaatuneen puun aiheuttaman, tai jonkin muun katkoksen aiheuttaneen vian vuoksi.

Kun kodinkoneet hurisevat ja valoa sekä lämpöä riittää, harva tulee ajatelleeksi metsässä rämpivää sähköverkon tarkastajaa. 
Jakeluverkko tarkastetaan kuuden vuoden välein. Joka toinen kerta tarkastus tehdään maastotarkastuksena, jolloin kaikki linjat tarkastetaan maastossa kävellen ja lahotarkastetaan pylväät, kertoo Lappeenrannan Energiaverkkojen kunnossapitopäällikkö Tomi Laukkanen.

- Joka toinen kerta tarkastetaan keskijänniteverkon ilmajohdot lentotarkastuksena helikopterilla. Tällöinkin maastotarkastuksena tarkastetaan maakaapeliverkon kohteet.

Lentotarkastuksissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi pahasti kallistuneisiin pylväisiin ja muihin piileviin vikoihin.

- Tarkastaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta verkko pysyy turvallisena, Laukkanen tähdentää.

Yksi tärkeä osa-alue lentotarkastuksissa on myös keskijänniteilmajohtojen laserkeilaus ja kuvaaminen myöhempiä tarpeita varten, Laukkanen lisää.
Tarkastuksiin käytetään nykyisin myös drone-lennokkeja, mutta ilmailulaki asettaa niiden käytölle omat rajoitteensa. 

- On olemassa myös yrityksiä, joilla on erityislupia lennättää droneja käyttäjän näkökantaman ulkopuolella. Haasteellisinta on tällä hetkellä kuntotarkastuksien osalta tarvittavan laserkeilauslaitteiston ja kuvauslaitteiston saaminen Droneen kaluston painon ja vastaavien asioiden takia, Laukkanen sanoo.

- Asentajat käyttävät meidän töissämme droneja apuna vianetsinnässä hankalakulkuisissa paikoissa. Droneja käytetään myös apuna muun muassa ilmajohtoerottimien lämpökuvauksessa.

Jatkuvasta tarkkailusta huolimatta sähkökatkoja syntyy enemmän tai vähemmän. Moni Lappeenrannan Energiaverkkojen asiakas muistaa talven 2006, jolloin armeija avusti yhtiötä muun muassa sähkölinjojen päälle kaatuneiden puiden raivauksessa. 

- Paikoitellen oli jopa 70 senttiä märkää lunta loka-marraskuun vaihteessa. Kaikkiaan tykkylumi työllisti melkein kuukauden putkeen, muistelee verkostopäällikkö Petri Tikka yhtiön lähihistorian hankalinta tapausta.

Vaikka sähkökatkot pahimmillaan voivat ajaa ihmisiä hengenvaaraan, eivät ne aina hetkauta. Verkostopäällikkö Tikka muistelee vuoden 2010 Asta-myrskyä, joka lanasi etenkin naapurimaakunnassa Etelä-Savossa puuta kumoon kohtalokkain seurauksin.

- Siellä koettiin mittaviakin tuhoja. Me täällä seurasimme tietysti aktiivisesti uutisia. Silloin elokuussa oli kovat helteet ja ihmisiä saarroksissa eräällä kesämökillä monta päivää. Kun pelastuslaitos meni heitä sitten veneellä hakemaan, he ilmoittivat, etteivät lähde mihinkään, vaan täällä on oikein hyvä olla, Tikka muistelee huvittuneena.

- Eli sekin vaikuttaa, missä olosuhteissa sähkökatko koetaan.

Valtteri ei verkkoa rasittanut

Tammi-helmikuun vaihteeseen osunut Valtteri-myrsky sen sijaan ei tehnyt mitään, sillä lumi oli kevyttä pakkashöttöä, joka ei puiden oksia painanut. Tuuli ei myöskään äitynyt kovaksi. Kun luonnon armoilla ollaan, joskus päästään helpommallakin.

Sähkökatkosten määrät ja pituudet ovat kuitenkin hyvän suunnittelun ja investointien ansiosta koko ajan laskemaan päin, kun kokonaiskuvaa tarkastellaan.

- Yksittäiset, isot myrskyt aiheuttavat piikkejä, mutta piikit madaltuvat ja sähkökatkokset ovat lyhyempiä. Asiakkaat jäävät yhä harvemmin ilman sähköjä, Tikka tiivistää kehityksen suunnan. 

Sähköverkon säävarmuuden parantamista ohjaa myös lainsäädäntö. Sähkömarkkinalaki edellyttää, että vuoteen 2036 mennessä sähkökatko saa kestää asemakaava-alueella maksimissaan kuusi tuntia ja haja-asutusalueella 36 tuntia.
Lappeenrannan Energiaverkkojen asemakaava-alueilla tilanne on jo tänä päivänä erittäin hyvä.

- Haja-asutusalueilla joudutaan tekemään ratkaisuja sen puolesta, että miten ja millä tekniikalla verkkoa saneerataan, Tikka kertoo.

Tarkoituksena on löytää tehokkain mahdollinen ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä tapa, jossa yhdelle eurolle saadaan mahdollisimman hyvä vastike. Katse on 40, jopa 50 vuoden päähän.

- Jotta asiakkaat eivät joutuisi maksamaan liian kalliista sähköverkosta, mutta toisaalta saisivat mahdollisimman hyvän saatavissa olevan ratkaisun. Se on jatkuvaa optimointia, mikä rakentamistapa missäkin paikassa on paras, Tikka tiivistää.

Lappeenrannan-energiaverkot-kohoniementien-maakaapelointia

Säävarmuutta tuova, kesille ajoittuva maakaapelointi on myös merkittävä työllistävä tekijä. Kuva: Ville Mentula

Ennen vedettiin viivoittimella

Maakaapelointi vähentää sähkökatkoja ja parantaa verkon kokonaisvarmuutta, mutta sekään ei ole itsetarkoitus.

- Lappeenrannan Energiaverkkojen alueella ei koskaan tulla näkemään tilannetta, jossa koko sähköverkko olisi maakaapeloitu. Ei ole esimerkiksi kustannustehokasta maakaapeloida 15 kilometriä, joiden perässä on vain kolme asiakasta, Tikka antaa konkreettisen esimerkin.

- On myös teknisiä rajoituksia, joiden takia joissakin haja-asutusalueiden paikoissa ilmajohto on pakollinen rakentamistapa, lisää puolestaan kunnossapitopäällikkö Laukkanen.

Järkevää ei ole myöskään esimerkiksi kaivaa maakaapelia Saimaan rantojen kallioiden sisään. 

Kun vanhaa verkkoa saneerataan, paranee silti myös ilmajohtojen päissä olevien kotitalouksien tilanne. Kun sähköverkkoja suunniteltiin muutamia vuosikymmeniä sitten, linjat vedettiin viivoittimella metsien läpi. Ja sitten käytiin hommiin. Materiaali oli kallista ja työvoima halpaa, joten tapa koettiin kustannustehokkaana.

- Kun nykyään tehdään uutta, linjat laitetaan kulkemaan teiden varsilla. Silloin sähkölinja on jo toiselta puolelta puuvarma. Ja jos vikoja sattuu tulemaan, ne löytyvät huomattavan paljon nopeammin, kun pystytään liikkumaan autolla tietä pitkin. Ei tarvitse partioida pimeässä metsässä tiettömällä taipaleella, verkostopäällikkö Tikka selittää.

Sekin on hyvä muistaa, että maakaapelikaan ei ole sataprosenttisen varma. Etenkään taajamissa, joissa katuvalojen, tietoliikennekaapelien ynnä muiden piuhojen laittamista varten maata availlaan tämän tästä. Silloin kaivinkone saattaa vahingossa rouhaista maakaapelin rikki.

Myös routa saattaa joissain tapauksissa liikutella maakaapeleita niin, että syntyy vika. Kun korjausnopeutta verrataan, ilmajohto vie ylivoimaisen voiton.
- Ilmajohdon korjaa parhaimmillaan kahdessa tunnissa, jos maakaapeli menee poikki, siihen menee vuorokausi, arvioi Tikka.

Sähkökatkojen keskimääräinen keskeytysaika infograafi

Sähkönsiirtojen keskeytysajat lyhenevät pitkällä tähtäimellä jatkuvasti, mutta jotkut vuodet näkyvät tilastoissa selvinä piikkeinä. Vuonna 2013 Etelä-Karjalaa kuritti Eino-myrsky.

Kilpajuoksua korjausvelkaa vastaan

Tällä hetkellä noin 60 prosenttia Lappeenrannan Energiaverkkojen pienjänniteverkosta ja vajaa 30 prosenttia keskijänniteverkosta on maakaapeloitu. Kaikkiaan 6 200 kilometrin verkosta yli puolet on maan alla.

Verkon toimintavarmuuden parantaminen, saneeraaminen ja laajentaminen on jatkuvaa työtä, joka vaatii vuosittaisia investointeja. Keskimäärin vuosittain uusitaan tai rakennetaan 150-200 kilometriä jakeluverkkoa. Jos näin ei tehdä, syntyy korjausvelkaa.

Lappeenrannan Energiaverkoilla suunnitellaan tarkasti, mitkä ovat verkon kokonaisuuden kannalta kaikista järkevimpiä ratkaisuja. Vastuu on iso, sillä työtä tehdään asiakkaiden rahalla.

- On mietittävä tarkasti, mikä rakentamistapa sopii mihinkin kohteeseen, Tikka toteaa.

Yhtiön suurimpiin viimeaikaisiin investointeihin kuuluu Joutsenon Korvenkylän sähköverkon saneeraus, jota tehdään jo kolmatta ja viimeistä vuotta. Kuluvan vuoden aikana sähköverkko on kaivettu maahan kaikilla Lappeenrannan Energiaverkon asemakaavoitetuilla alueilla joitain pieniä alueita lukuun ottamatta. Se on merkittävä etappi, mutta töitä riittää jatkossakin.

"Töiden painopiste siirtyy haja-asutusalueille."

Lappeenrannan Energiaverkot investoi tulevan 15 vuoden aikana sähköverkon ylläpitämiseen ja uudistamiseen noin sata miljoonaa euroa. Alueelle sillä on erittäin merkittävä vaikutus, sillä raha jää pääsääntöisesti pyörimään paikallisille toimijoille työllistämisen ja tarvikehankintojen muodossa.

Tekoäly ja robotiikka tulevat

Kun sähköverkkojen maailmaa katselee 40 vuotta taaksepäin, voi nähdä valtavan kehityksen. Tähän peilattuna on vaikea edes kuvitella, miltä 40 vuotta tästä eteenpäin näyttää. Varmaa on, että sähköverkkojen merkitys kasvaa entisestään. Samalla ne näkyvät kuluttajalle yhä vähemmän.

- Hajautettu tuotanto lisääntyy. Uusien energiamuotojen käyttöönotto ja esimerkiksi sähköautot lisäävät sähkön kulutusta. Kokonaisenergian kulutus kuitenkin pienenee, Tikka luettelee.

Toisin sanoen tulevaisuudessa yhä useampi kuluttaja tekee sähköä itse esimerkiksi tuulimyllyillä tai aurinkopaneeleilla. Yhä useammat laitteet, kuten autot, toimivat sähköllä. Aurinko- ja tuulienergiaa ladataan talteen akkuihin.

Tulevaisuuden sähköverkkojen toiminta luultavasti automatisoituu yhä kiivaammin. Ohjelmistorobotiikka ja tekoälyyn perustuva teknologia tekevät perinteisiä insinöörin hommia, kuten etsivät verkon vikoja ja pitävät verkon tasetta yllä.

Kaikkea ei kuitenkaan voida korvata pelkästään automatiikalla, esimerkiksi metsässä edelleen rämpivää tarkastajaa, tai asentajaa, jotka kutsutaan hätiin silloin, kun korjattavaa on.

Tuhansia töitä, valvottuja verkkoja 

Lappeenrannan Energian yhteistyökumppanina viimeisen kuuden vuoden ajan toiminut Exsane Oy pitää sähköverkon turvallisena niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Kuntotarkastusten myötä myös parannetaan ja ylläpidetään käyttövarmuutta, ennaltaehkäistään sähkönjakelukeskeytyksiä ja ylläpidetään sähköverkon dokumentointia.

Tarkastajan vaatimukset ovat korkeat, ja heidän täytyykin toimia usean osaamisalan asiantuntijoina. Edellisten vuosien aikana on tarkastettu keskimäärin noin 500 kilometriä ilmajohtoa, lähemmäs 10 000 pylvästä sekä yli tuhat muuntamoa ja jakokeskusta per maastotarkastusvuosi. Ennakoivia pienkorjaustehtäviä Lappeenrannan Energian toiminta-alueelle on vuosittain satoja.

Käytännössä iso osa toimintaa on raakaa jalkatyötä; kuntotarkastaja kävelee jopa kymmeniä tuhansia askelia päivässä. 

Kuntatarkastajan vuosi numeroina

  • Satoja valokuvia ja merkintäkilpiä
  • Tuhansia nauloja ja vasaraniskuja
  • Satoja kuppeja kahvia
  • 1-2 paria työkenkiä
     

Tilaa Elämää & Energiaa suoraan sähköpostiisi

Tilaa asiakaskirjeemme ja saat kuukausittain ajankohtaiset uutiset ensimmäisenä sähköpostiisi.