Vuonna 2024 sähkön spot-hinnan keskihinta oli noin 46 €/MWh ja alkuvuoden 2025 aikana lähes 48 €/MWh. Nolla-hintaisia tai negatiivisia tunteja oli 1.1.2024 - 31.3.2025 välisenä aikana yli 1 000 tuntia eli lähes 10 % koko ajasta. Toisaalta hetkinä, jolloin ei tuullut tai aurinko ei paistanut, saattoi sähkön hinta nousta moninkertaiseksi normaalitasoon verrattuna.
Varttimarkkinamuutokset tulevat todennäköisesti korostamaan markkinan hintaheilahteluita sekä spot-markkinalla että päivän sisäisellä markkinalla. Lue lisää sähkömarkkinoista ja varttimarkkinamuutoksesta Markkinapaikat - Fingrid ja Varttitase eli 15 minuutin taseselvitysjakso - Fingrid Fingridin verkkosivuilta.
Sähkön markkinahinta tukee investoimaan kulutukseen
Uudet aurinko- ja tuulivoiman investointihankkeet ovat olleet viimeaikaisia muutamia julkistuksia lukuun ottamatta pitkään jäissä, sillä hankkeiden kannattavuus ei matalien sähkön hintaodotusten takia ole riittävän korkea. Tuotantolaitosinvestointien sijaan edullinen sähkön ostohinta houkuttelee investoimaan enemmän kulutukseen. Vaikka isot uusiutuvaan vetyyn pohjautuvat hankkeet etenevät juuri nyt hitaasti vetymarkkinoiden vasta rakentuessa ja sähköveron korotuskeskustelu hidastaa datakeskushankkeiden edistymistä, on lämmön- ja höyryntuotantoon soveltuvia sähkökattilainvestointeja tulossa nopealla aikataululla runsaasti ympäri Suomen.
Myös energian varastoinnin sähkö- ja lämpöakkuinvestoinnit, jollaiset ovat myös täällä Lappeenrannassa Mertaniemen voimalaitosalueella tällä hetkellä käyttöönotossa, luovat yhdessä kasvavan kysynnän kautta kannattavuutta uusiutuvan sähköntuotannon investoinneille.
Uusiutuvalla sähköllä korvataan biopolttoaineita
Viime vuosina ollut trendinä kaukolämmön tuotannon sähköistyminen polttamisen kustannuksella. Se on eräällä tavalla paluu myös vanhaan. Lappeenrannan Energialla on vuonna 1982 valmistunut sähkökattila, joka vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen on ollut viimeiset pari vuotta koko vuoden aktiivisessa tuotantokäytössä. Viime vuonna Lappeenrannan Energian kaukolämmön tuotannosta sähkökattilalla tuotettiin jo lähes neljännes, mikä vastaa noin 7 000 omakotitalon vuosikulusta.
Tänä keväänä sähkökattilan rinnalle Mertaniemeen valmistuu kaukolämpöakku, joka mahdollistaa kulutuksen painotuksen edullisimpiin tunteihin ja toisaalta myös lämmöntuotannon lisäämisen Kaukaan Voimalla silloin kun sen sähköntuotannosta saatava tukkumarkkinahinta on korkea.
Sähkökattilatuotanto korvaa usein myös biomassaan pohjautuvaa kaukolämmön tuotantoa ja vaikuttaa siten vähitellen biopolttoaineisiin kohdistuviin hintapaineisiin kysynnän laskiessa. Biopolttoaineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Kohonnut hintataso on tuonut kustannuspaineita monille kaukolämmön tuottajille, joiden kaukolämmöntuotanto on pohjautunut biopolttoaineita hyödyntäviin tuotantolaitoksiin.
Hukkalämmöt ja sähkö pienentävät kaukolämmön päästöjä
Myös erilaiset teollisuusprosessien hukkalämmöt ovat tärkeitä kaukolämmön tuotannon tulevaisuudessa. Lappeenrannan Energia on viimeisen parin vuoden ajan aktiivisesti käynyt keskusteluita teollisuuden sekundäärilämmön hyödyntämisestä, ja toivottavasti tätä lämmönlähdettä päästäänkin lisäämään merkittävästi lähivuosina.
Uusiutuvien lisääntyminen sähköntuotannossa ja kaukolämmöntuotannon sähköistyminen vaikuttavat positiivisesti myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Vuonna 2024 Lappeenrannan Energian kaukolämmöntuotannon CO2-päästöt olivat vain 30 g/kWh, eli selvästi alle puolet keskimääräisistä kaukolämmön tuotannon päästöistä Suomessa. Sama meno on jatkunut myös alkuvuonna 2025.
Kuluttajan kannalta markkinoiden muutokset tarkoittavat keskimäärin pienempiä päästöjä ja edullisempia sähkönhintoja, mutta myös hintavaihteluiden merkittävää kasvua. Eniten hyötyvät ne, jotka pystyvät siirtämään kulutustaan edullisimpiin tunteihin ja vähentämään korkeiden hintojen aikaista kulutusta. Jousto on myös oleellista markkinan toiminnan kannalta ja kuluttajien rooli jouston mahdollistajana sekä uusiutuvien lisäämisessä onkin entistä tärkeämpää.
