Lappeenrannan Energiaverkkojen kehityspäällikkö Rami Koivula kertoo, että hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa suoria päästövähennyksiä kiinteistöihin asennettavan älykkään lämmityksenohjauksen avulla.
- Samalla saadaan välillisiä päästövähennyksiä tarjoamalla kaukolämpöjärjestelmälle joustokapasiteettia siten, ettei se tapahdu rakennusten sisäilmaolosuhteiden kustannuksella. Joustolla pyritään ensisijaisesti leikkaamaan verkon kulutushuippuja, joka parantaa kaukolämmönjakelun energiatehokkuutta, koska tällöin kiinteistölle toimitettua kaukolämpöä ei tarvitse nostaa niin korkeaan lämpötilaan kuin ilman joustoa.
Koivula avaa, että kulutushuiput joudutaan usein tuottamaan fossiilisilla energialähteillä, jolloin päästönleikkaamisvaikutus ajoittuu hetkiin, jolloin kaukolämmöntuotannon ominaispäästöt ovat korkeimmillaan.
- Voidaan puhua myös välillisten vaikutusten välillisistä vaikutuksista, koska kaukolämmöntuotannon rinnalla tuotetaan Lappeenrannassa sähköä ja toisaalta suoralla sähköllä voidaan Lappeenrannassa tuottaa merkittävällä teholla lämpöä sähkökattilassa. Joustoja ajoitetaan myös sähkömarkkinahinnan mukaisesti, jolloin sähköä tuotetaan yhdessä lämmön kanssa enemmän silloin kuin siitä on pulaa ja kulutetaan lämmöntuotannossa runsaasti silloin, kun ekologisesti tuotettua sähköä on paljon tarjolla.
Tavoitteena hyötyjä kaikille osapuolille
Yksi hankkeen tavoitteista on lisätä rakennusten käyttäjien mukavuutta ehkäisemällä tilojen ylimääräistä lämmitystä. Hanke mahdollistaa rakennusten lämpöympäristön seurannan ja osoittaa lämmityslaitteiden huoltotarpeen.
Päästövähennystavoitteiden lisäksi hankkeella on myös kaupallinen tavoite pyrkiä edistämään kysyntäjoustoratkaisuiden yleistymistä keskitetyissä lämmitysratkaisuissa.
- Kysyntäjousto sekä älykäs lämmityksenohjaus tuottavat säästöjä kaukolämpöyhtiölle sekä kiinteistön omistajalle ja toisaalta myös myyntituloja ratkaisujen kaupallisille toimittajille, joista muodostuu kustannuksia edellä mainituille osapuolille. Älykäs lämmityksen ohjaus vähentää kaukolämpöyhtiön myyntituloja, mutta jouston avulla kiinteistön lämmöntuotantotilanteeseen reagoiva käyttäytyminen lämpöasiakkaana parantaa lämmöntoimituksen kannattavuutta, Koivula selventää.
- Tavoitetilanteessa lämpöä käytetään vähemmän ja tuotetaan edullisemmin, jolloin kokonaisuutta tarkasteltaessa päädytään kokonaisedulliseen ratkaisuun, mihin kaukolämpöliiketoiminnan tulee mukautua.
Koivulan mukaan tavoitteena on muodostaa malli, jolla säästöillä synnytetyt hyödyt jaetaan kohtuullisesti järjestelmien kaupallisten toimittajien, kiinteistöjen omistajien ja energiayhtiön välillä.
- Kaupallisten ratkaisuiden hintaan emme voi suoraan vaikuttaa, mutta pystymme muodostamaan kiinteistökohtaiset periaatteet sen raja-arvon määrittämiseksi, milloin ratkaisusta muodostuu kokonaisedullinen. Hankkeessa laaditaan menettelyohje kysyntäjouston tuotteistamisesta ja toteuttamisesta kaukolämmitysjärjestelmässä.
BeyondEE-hanke toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ja sen konserniyhtiöiden kanssa osana EU:n Net Zero Cities -ohjelmaa, ja sen tavoitteena on vähentää päästöjä älykkään lämmityksenohjauksen avulla sekä tarjota joustokapasiteettia kaukolämpöjärjestelmälle. Hanke jakautuu kahteen vaiheeseen: asuinkiinteistöjen pilotointi lämmityskaudella 2024–2025 ja toimitilakiinteistöjen pilotointi lämmityskaudella 2025–2026. Hankkeelle on myönnetty 600 000 € rahoitus, ja riskienhallinta toteutetaan säännöllisillä työryhmän kokouksilla. Tuloksia arvioidaan suorituskykytavoitteiden perusteella kahdessa vaiheessa: väliarviointi ja loppuarviointi. Lue lisää: Greenreality Lappeenranta hankkeet, Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan Asuntopalvelu